2017-08-13

Faktat
Ajoaika: 2h 35 min
Keskikulutus: 13.0 l/100km 
Keskinopeus: 73 km/h
Kokonaiskilometrit: 6375 km

Heräsin kuuden jälkeen, mutta mun ei annettu nousta ennen kuin seitsemältä. Toinen kömpi ylös jälkeen yhdeksän, lähempänä kymmentä.

Aamu meni blogia kirjoittaen ja asunnon omistajan kanssa jutellen. Yhdeltätoista olimme ulos kämpästä ja valmiina valumaan Torinoon. Torinossa meidän piti katsoa yksi museolinna ja tappaa aikaa. En täysin hahmottanut minkälainen linna oli kyseessä, mutta linna on aina mielenkiintoinen…

Matkalla Torinoon Krista otti kuvia kuskin valtaistuimesta. Bongaatko kaikki viisi (5) kuskin juotavaa?

Torinossa minulle selvisi, että kyseessä on modernia taidetta sisältävä linna. Päätin koittaa toistaa eilistä. Päästän Kristan ihailemaan “taidetta” ja jään itse kahvilaan naputtelemaan tietokoneella. Tällä kertaa operaatio onnistui. Krista nautti linnakierroksestaan ja minä koneen kanssa naputtelusta. Seuraava suunniteltu homma oli Bowmoren 8:n metsästäminen baareista. Osoitteitahan oli kaksi. Ensimmäinen oli auki tänään vain kaksi tuntia, joten emme koskaan edes käyneet siellä. Toinen aukesi vasta yhdeksältä illalla, joten jäimme linnan kahvilaan lukemaan kirjoja.

Kun olimme tylsistyneet riittävästi ajoimme auton pesulaan. Krista torkkui pesulan seinää vasten kun siivosin auton sisäpuolen. Kun pesin autoa ulkoapäin Krista torkkui auton sisällä. Lopputulos oli siisti auto ja virkistynyt vaimo. Samalla tuli arvioitua hieman auton vaurioita.
Auton tilanne tällä hetkellä:

– Vanteissa useita uusia naarmuja ja pari pahemman näköistä lommoa
– Maalipinnassa ja puskurissa uusia naarmuja, osa melko näkyviä
– Peruutustutka on poissa pelistä (se on ollut pois pelistä kolmannesta viikosta alkaen)

Muuten auto on hyvässä hapessa. Auton on 15 vuotta vanha ja sillä on hieman yli 210 000 kilometriä taulussa. Sovitaan, että tässä vaiheessa maalipinnassa saa olla naarmuja. Kahtotaan mitä Suomessa asialle voi tehdä – tutka ainakin korjataan.

Auton pesun jälkeen siirryimme toiselle puolelle Torinoa, iskuetäisyyden päähän illan kohdebaarista. Ennen baariin menoa kävimme syömässä illan pitsat. Pitserialla olimme kaksikymmentä minuuttia ennen paikan aukeamista. Pitsojen jälkeen odottelin autossa blogia kirjoittaen baarin aukeamista. Alamme olemaan aika valmiita palaamaan kotiin . Viimeisessä kuvassa on meidän jälkiruuat. Kristan jälkkäri on toinen pitsa!

Visiitti Barz8:n osoitautui pettymykseksi. Heillä on paljon ginejä, jonkin verran rommeja ja pikkasen viskejä, mutta ei Bowmorea eikä erityisesti Bowmore 8 vuotiasta. Ehkä huomenna Milanossa, mutta todennäköisemmin ei – sillä olemme vielä Italiassa.

Kaikki kuvat:https://goo.gl/photos/48uSfTGdDDRoQMeD6

2017-08-12

Faktat
Ajoaika: 1 h 56 min
Keskikulutus: 12.2 l/100km
Keskinopeus: 85 km/h
Kokonaiskilometrit: 6186 km

Aikainen herätys, eli herätys klo 06.00. Kumpikaan ei ollut kovin nopea liikkeeissään, joten asunnosta päästiin ulos vasta kahdeksan jälkeen. Matka vei Veronan torille. Torin sijainnin saimme eilen oppaalta. Verona on tähän menessä paskin paikka ajaa – ihan heittämällä. Ajo-ohjeet oli useamman kerran jättimäisessä täysin avoimessa risteyksessä turn right, then slightly left. Käännyin liian paljon vasemmalle tai liian vähän vasemmalle, mutta pieleen meni joka kerta. Kuskin tuskailu oli sen verta suurta, että Krista koitti ottaa kuvaakin siitä.

Tori oli enemmänkin krääsätori kuin ruokatori, mutta saimme ostettua siltä mitä tarvitsimme. Sitten oli enää Veronasta pois ajaminen tuskailtavana ja voi perse siinä oli tuskailtavaa.

Milanossa listalla oli käydä Kristan suosimassa roskattomassa kaupassa, katsella hieman Milanoa ja metsästää Bowmoren 8 vuotiasta. Tämä on “viimeinen ilta” löytää se. Do or die!

Kävimme AirBnB kämpällämme, juttelimme emännän kanssa ja saimme hyvän ruokailuehdotuksen iltaa varten. Sitten lähdimme matkaan kohti ekaa kauppaa. Matkalla törmäsimme toiseen ekologiseen kauppaan, joten pysähdyimme sinne ostelemaan asioita. Tämä osoittautu hyväksi tempuksi, sillä varsinainen haluttu kauppa oli kiinni – koko elokuun. Ei se mitään! Lähdimme aikaisemmista reissuista tutulle puistolle ottamaan pienet tirsat ja sitten tutustumaan johonkin museoon.

Tirsojen jälkeen muistimme, että olemme nähneet jo tämän linnan museon, joten ei sinne. Krista katsoi pikaisesti museot netistä ja lähdimme tuomiokirkon lähellä oleville museoille. Yllättäen museo nro yksi on kiinni, museo nro kakkosessa ei ole museo auki – siellä on esittely ja täältä sinne ei pääse . Uusi yritys museo nro kaksi toinen ovi ja sieltä sisään. Museo nro kaksi ei vieläkään ole auki, mutta siellä on ilmainen taidenäyttely. Krista sisään, minä kahville. En ehtinyt kahvia tilata kun Krista oli ulkona – näyttely oli liian modernia “taidetta”.

Se museoista. Kohti Bowmore 8 vuotiasta. Baari nro yksi kiinni – elokuun verran. Kauppa nro yksi kiinni – elokuun verran. Pääsin niin lähelle, että pystyin ottamaan kuvan Bowmore 8 vuotiaasta hyllyssä lukkojen takana. Se on tuossa alla. Kolmas hylly ylhäältä, oikeassa reunassa…

Tässä kohtaa koko seurueelle alkoi riittää Italia. Italiassa elokuussa paikat eivät ole auki, eikä ne siitä missään kerro – tai no kertoo, paperilapulla omassa ovessaan. HGNGHG!

Tästä tulistuneena vaihdoimme taktiikkaa. Siirryimme AirBnB emännän suosittelemalle alueelle. Ekasta paikasta viinit nassuun ja sen jälkeen baari kerrallaan kysymään löytyykö Bowmore 8 vuotiasta. Vedimme ehkä kahdeksan vesiperää kun lopulta päädyimme baariin nimeltä Mag.

Heillä on pieni viskibaari. He tarkistavat onko siellä vapaata. Siellä oli, saimme ajan heti kun paikka aukeaa ja voimme olla puolitoista tuntia. Olimme hieman hämillään, mutta OK, jos sillä saa Bowmore 8 vuotiasta se otetaan. Kristalla oli nälkä, mutta siitä ei välitetty. Tämä oli joka tapauksessa viimeinen baari mitä koitetaan. Tuo pieni viskibaari oli todella pieni! Heillä on noin kaksi sataa eri viskiä siellä. Siellä on baarimikko, tiski ja tilaa kahdelle mukavasti. Heidän mukaan neljä on maksimi, mutta minä en kahta enempää siihen tlaan tunkisi. Vietimme siellä iloisen puolitoista tuntia puhuen viskeistä ja maistellen muutamaa. Valitettavasti Bowmoren 8 vuotiasta ei löytynyt täältäkään. Kerroin hänelle Punista ja Bowmoren 8 vuotiaasta. Heiltä melko varmasti tulee löytymään noita tuotteita ensi viikolla . Kun tuli meidän aika poistua baarimikko soitti puhelun. Lopuksi hän antoi minulle kahden baarin osoitteet Torinossa! Niistä todennäköisesti löytyy Bowmoren 8 vuotiasta. Hän myös antoi heidän toimittajan osoitteen tästä Milanon vierestä (!). Bowmoren metsästys ei ole ohi! Huomenna Torinossa baareja ja maanantaina paluureittimme vie riittävän läheltä heidän toimittajaa että kuski tekee korjausliikkeitä ja poikkeaa sinne. WOOOOOOOOOOOOOOOO!

Hyvässä maistissa ja fiiliksissä siirryimme vihdoin syömään johonkin ravintolaan siinä “joen” varrella. 9 eurolla sai buffetin ja drinkin. Seurue oli joskus ennen yhtätoista kämpillä valmiina nukkumaan.

Kuvat Googlessa: https://goo.gl/photos/gU1uGmBZbftw4AGG9

2017-08-11

Faktat
Ajoaika: N/A
Keskikulutus: N/A
Keskinopeus: N/A
Kokonaiskilometrit: 5993 km

Luonnollinen herääminen kuuden jälkeen. Energiatasot on taas kohdallaan . Päivän pääohjelmana oli ohjattu pyöräilykierros Veronassa. Aloitus 9:30, kesto kolme tuntia. Kierros oli erittäin kiva. Tuli kuultua Veronasta enemmän kuin itse olisi viitsinyt kaivaa. Oli kiva “lönnystellä” polkupyörällä ja antaa jonkun muun suunnistaa. Vauhti ei päätä huimannut missään kohtaa, nälkä lopussa kylläkin

.

Loppupäivä vietettiin puistossa torkkuen ja kirjoja lukien. Sitten kun puisto alkoi kyllästyttää siirryttiin minimaalisella ikkunashoppailulla kahvilaan nauttimaan aperatiiviestä ja kirjoista lisää. Kahvilasta poistuttiin asunnolle kun lämpötila tuulen vuoksi alkoi olemaan hieman liian viileä. Kaikenkaikkiaan hyvin rento päivä.

kaikki kuvat: https://goo.gl/photos/nv63H6xpwZv2UGa18

2017-08-10

Faktat
Ajoaika: N/A
Keskikulutus: N/A
Keskinopeus: N/A
Kokonaiskilometrit: 5993 km

Laiska aamu, löysästi liikkeelle. Tänään oli tarkoitus palautua vuoristossa seikkailusta ja jatkuvasta menemisestä – ottaa lomaa lomasta

Suunnitelma oli yksinkertainen: Lähdetään pyörillä vanhaan keskustaan kahvilaan lukemaan kirjaa/blogeja ja tekemään asioita rennosti tietokoneella (saatte itse arvata kumpi teki mitäkin).

Pyörät olivat ilmaisia. Omistajan mukaan polkupyörät ovat kuin sateenvarjot. Niitä vaan katoaa kaupungilla. Nämä polkupyörät on turvattu opiskelijametodein ja numerolukko+kettinki yhdistelmällä. Polkupyörät on vanhoja ja monella eri tapaa huonossa kunnossa. Toisaalta, ne on ilmaisia ja ne toimii tarpeellisilta osin! Lahjahevosen suuhun ei katsota. Ainakaan näistä ei tippunut ketjut pois paikaltaan kuten niistä Como-järvellä ilmaiseksi saaduista polkupyöristä.\o/

Hengailimme kahdessa eri paikassa Veronan vanhassa kaupungissa ja illan päätteeksi lähdimme shoppailemaan minulle uutta Fitbittiä. Android Wear 2.0 tappoi sen vähän hyvän mitä Android älykelloissa oli, joten nyt usean vuoden käytön jälkeen hylkään älykellot kelvottomina. Mielenkiintoisesti niiden kehitys on mennyt jatkuvasti huonompaan suuntaan ja nyt riitti minulle. Fitbitin hankkimisen jälkeen mentiin syömään sushia puoleksitoista tunniksi “all you can eat” sushibaariin. Ravintolan kriteerinä oli sellainen rullajuttu, jossa menee ruokaa ohi jatkuvasti ja sellainen löydettiin. Ruokaa oli riittävästi, ei voi valittaa  Yöksi kämpille ja huomenna taas mennään vauhdikkaasti tutustuen Veronaan.

2017-08-09

Faktat
Ajoaika: 4h 10 min
Keskikulutus:  11.3 l/100km
Keskinopeus:  59 km/h
Kokonaiskilometrit: 5993 km

Aamu hotellilla meni vauhdikkaasti. Niin vauhdikkaasti, että hädin tuskin ehdimme syömään aamiaista ennen kuin meidät nakattiin ulos. Aamu taisi meidän puolelta venähtää .

Päivän kohteena oli lämpimät lähteet. Olimme lukeneet booking.com:n artikkelin Bormiosta  ja ajattelimme koittaa onneamme Pliana Hot Springsiä. Artikkelin pohjalta oli vaikea löytää paikkoja, joten päädyimme menemään Terme Nuovon parkkipaikalle. Meillä kävi säkä, sillä parkkipaikan läheltä löytyi kyltti, jossa oli ohjeet eri lähteille! WOOO! Pliana here we come! Vaeltelu metsässä oli helppoa. Polut olivat hyväkuntoisia. Vitsailimme matkalla, että koska olemme Italiassa lähde voi olla jo aikoja sitten kuivunut tai se on pieni mutaprunni tai ihan mitä vaan. Itaaaalia nääs…

Löysimme Plianian…

Nauroimme ja joimme lähteen vettä. Sitten lähdimme kohti San Martinoa lähteitä. Aivan selkeä homma, pitää löytää vain silmälähde ja siitä lähtee polku, mahdollisesti heti tunneli ja olemme perillä. NOPE! Silmälähteeltä ei lähde mitään polkua, joka veisi tunneliin.

Löysimme Bagni Vecchin, joka on siis kylpylä. Kiersimme, ihmettelimme ja lopulta kysyimme toisilta vaeltajilta, joista toinen oli paikallinen. Ilmaisia uitavia lähteitä ei ole. Vaeltelimme heidän kanssa kun he näyttivät meille mitä täältä löytyy, eli silmälähteen ja Plianan lähteen. Söimme lounasta Plianan lähteellä ja lähdimme autolle – aika suunnatta kohti Veronaa. Paluumatkalla minun oli ihan pakko käydä katsomassa entinen hylätty kylpylä, sillä välin kun Krista nautti maisemista.

Loppupäivä meni ajamisessa Veronaan. Täällä majoittaudumme AirBNB:n kautta löydettiin kämppään. Kämpän bonuksina on pyykinpesukone sekä ilmaiset polkupyörät. Polkupyöriä tullaan käyttämään paljon Veronaan tustumisessa.

Kaikki kuvat: https://goo.gl/photos/SB12cWLwrKM2j2T6A

2017-08-08

Faktat
Ajoaika: 1h 25 min
Keskikulutus:  13.3 l/100km
Keskinopeus:  30 km/h
Kokonaiskilometrit: 5749  km

Heräsimme jylhiin maisemiin. Aamulla oli todella upean näköistä parkkipaikallamme. Minun aamiaisen aikana paikalle alkoi ilmestyä Italian kanootti/kajakki maajoukkue (?). Heitä kasaantui melkoinen läjä siihen. Kun me poistuimme he aloittelivat treenejä. Me poistuimme lähimmälle huoltoasemalle ottamaan suuntaa ja pohtimaan miten lähestyä Livingoa.

Minä nohevana miehenä huomasin trangian polttoainetta olevan myynnissä kohtuu hintaan, joten ostin sitä samantein varuille yhden pullon. Eiköhän tuolle jotain käyttöä keksi…

Krista löysi vaellusreittitaulun, joten päätimme lähteä lyhyelle vaellukselle. Valitsemamme reitti oli siinä mielessä huono, että sitä ei enää ollut. Onneksi meitä oli kaksi paria koittamassa löytää sitä reittiä. Kävelimme pari tuntia hyvin kaltevaa vuoren syrjää pelotellen murmeleita. Niitä se koko vuoren syrjä oli täynnä. Päästyämme tielle vaihdoimme kuulumisia sen toisen vaeltajaparin kanssa. He päättivät lähteä ylöspäin etsimään reittiä. Heidän tarkoitus oli käyttää sitä mennääkseen läpi jostain solasta. Me taasen olimme vaeltaneet tarpeeksi ja lähdimme alas pitämään lounastaukoa joen (puron) äärellä. Lähtiessämme lounastauolta se vaeltajapari tuli alas. Sitä reittiä ei löytynyt ylhäältäkään.

Lounaan jälkeen siirryimme Livignon kauppakadulle ikkunashoppailemaan ja ostamaan viskiä. Täältä sitä saa verovapaasti, mutta vain EU rajoitteiden verran eli kaksi pulloa (yks per nenä). Pari tuntia paloi liikkeitä kiertäessä ja sisältöä ihmetellessä.

Livignosta lähdimme Bormioon. Livignon rajalla oli italialainen tulli. Pysähdys rajalla, ikkuna auki.

Tullimies: “Hello”
Minä: ”Hello”
Tullimies: "What did you buy?”
Minä: “Two bottles of whisky”
Tullimies: “Any cigarettes?”
Minä: “No”
Tullimies: “OK. Goodbye”

Ei vilkaisua autoon, ei mitään tarkistuksia. Naama oli vakuuttava, niin kuin kaikilla muillakin tässä autojonossa…

Bormiossa shoppailun oli tarkoitus jatkua, mutta ensin piti ottaa torkut. Menimme parkkipaikalle, joka oli täynnä. Sen vieressä olevalla samanlaisella alueella oli autoja parkissa, joten vedimme tyylikkäästi sinne ja otimme torkut autossa. Kun tuntia myöhemmin koitimme poistua autosta meille paljastui että olemme pysäköineet autokorjaamon varikolle. Tähän ei saa pysäköidä. Tämän meille kertoi työntekijä toimittaessaan autoa asiakkaalle. Hyppäsimme autoon ja ajoimme pois. Löysimme keskustan autoparkkihallin, josta oli helppo lähteä taas shoppailemaan. Krista metsästi uutta takkia, sillä hänen nykyinen takkinsa on rikki ja nyt viimeisellä reissulla. Juhan suunnattomaksi onneksi uusi takki löytyi vain tunnin ponnistelulla.

Olimme etukäteen katsoneet hotellin, jonne mennä yöpymään täksi yöksi. Hotellilla suunnittelimme loppureissua. Alpit on nyt nähty, joten voisimme siirtyä etelämpään. Hyvän suunnittelusession jälkeen pitsaa alakerran ravintolasta (josta saa alueen parhaat pitsat…)

Kaikki kuvat: https://goo.gl/photos/G5r9irTsqVRWfMP39

2017-08-07

Faktat
Ajoaika: 1h 46 min
Keskikulutus: 16.1 l/100km
Keskinopeus: 33 km/h
Kokonaiskilometrit: 5706  km

Eilisen aamun toisto! Puolet hereillä ennen seitsemää, hiljaa huoltorakennukseen ja sitten aamiaista. Maanantai on sääennusteiden mukaan ainut aurinkoinen päivä tällä viikolla, joten vaellusta oli luvassa. Valmistauduimme tekemällä lounaan valmiiksi ja hankkimalla lisää vettä. Selvitimme mahdollisuuksia palata suihkuun tänne leirintäalueelle, mutta se ei heidän vapaapäivän vuoksi ollut mahdollista. He suosittelivat toista leirintäaluetta, jossa on kolikkosuihkut.

Ajoimme yhdelle kylän monista (vaellukseen tarkoitettuista) parkkipaikoista ja lähdimme polkua ylöspäin ajatuksenamme mennä osa etukäteen katsottua 16 kilometrin lenkkiä. Ylhäällä tosin havaitsimme vielä paremman lenkin, lenkin nro neljä. Se olisi kolme tuntia pitkä ja kääntöpiste olisi linnan rauniolla! WOOO!

Vaellus rauniolle oli pääosin metsäpoluilla ja reitti takaisin oli 100% teitä pitkin. Rauniot oli mahtavat. Joukkue meni heti pois normaalilta polulta ja kiipesi linnaan sisään. Paikka, jonne kiipesimme osoittautui erinomaiseksi valinnaksi, sillä sinne ei päässyt mitenkään kuin kiipeämällä. Kiltit partiolaiset eivät kiipeilleet vaan parveilivat linnan “normaaleilla” osilla, niillä mihin pääsi ilman että kiipesi muuria ylös. Tämän ansiosta lounaamme ja Kristan torkku oli häiriövapaata. Kristan torkkuessa joukkuen tiedusteluosasto nuohosi koko linnan raunion läpi ja kirosi vaelluskenkien huonoutta kiipeämisessä. Jäi pari paikkaa ainakin koluamatta, minne olisi five fingersien kanssa päässyt.

Vaelluksen jälkeen kävimme läheisellä leirintäalueella suihkussa ja sen jälkeen ajoimme kaupungin ekokauppaan. Ostimme lounastarpeet sieltä ja vietimme muutaman tunnin heidän piharavintolassa syöden ja juoden. Illalla oli tarkoitus ajaa Sveitsiin ja koittaa onneamme sen miniviskibaarin kanssa. Se olisi auennut kello yhdeksän illalla silloin lauantaina, joten ajattelimme olla kello yhdeksän siellä tänään.

Kun kello oli sopivan myöhä lähdimme Sveitsiin. Rajatarkastuksia ei muuten ole ollut, kun olemme menneet Sveitsin ja Italian rajan yli, meille aina näytetään “menkää eteenpäin”. Olimme alunperin Highglen tislaamolla kun bongasimme heidän viskibaarin. Luulimme sen olevan siellä, mutta se ei ollut siellä. Siellä oli vain maistelubaari (joka sekään ei ollut auki). Se miniviskibaari oli muutama sata metriä kaupunkiin päin. Huomasimme sen kun olimme ajamassa parkkipaikalle. Kävimme tutkimassa paikan ja saimme nyt selville, että se on auki vain lauantaisin klo 21 –> . Perkule. Baariin ei mennä.

Mukauduimme tilanteeseen ja lähdimme ajamaan iltahämärää vasten Livignoon. Vuoristoteillä ajo illan hämärtyessä on sopivasti jännittävää. Yksin tuntemattoman pitkään tunneliin ajo on jännittävää. Livignoon saapuminen ilman mitään majapaikkatietoakaan jälkeen yhdeksän on jännittävää. Jälleen kerran majapaikka löytyi saumattomasti. Massiivisen järven päässä on ilmainen majoitusparkkipaikka. Ajoimme sinne asuntoautojen viereen ja aloimme nukkumaan.

Kaikki kuvat: https://goo.gl/photos/eS9MCv5ve1LZTxF37

2017-08-06

Faktat
Ajoaika: N/A
Keskikulutus: N/A
Keskinopeus: N/A
Kokonaiskilometrit: 5642 km

Puolet joukkueesta heräsi seitsemältä pirteänä ja siirtyi hiljaa lähirakennuksiin aamutoimille. Tuntia myöhemmin kun loputkin joukkuesta oli hereillä autolla tehtiin aamiaista. Sääennustetta tutkittiin kovasti, pohdittiin lyhyttä vaellusta, sillä sade alkaisi ehkä vasta yhdeltä. Olin vähemmän kuin innoissani mahdollisesta sateessa vaeltamisesta. Krista koitti ottaa kuvaa minusta synkkä ilme naamalla niin, että takana näkyisi vuorien välistä tuleva yhtä synkkä saderintama. Valitettavasti en pystynyt olemaan vakavana Kristan kameran edessä.

Sade alkoi jo kymmeneltä, minuutteja kuvien ottamisen jälkeen, joten vaellussuunnitelmat vaihtuivat toisiksi. Krista jutteli naapureiden kanssa ja heiltä saatuja ideoita lähdettiin toteuttamaan.

Lähellä on linna, joka löytyy kartasta nimellä Coira, mutta esitteistä Churburgin linnana. Linna oli mielenkiintoinen pikku linna ja siellä tuli vietettyä tunti saksankielisellä linnakierroksella. Kielirajoitteiset miehet saivat englanninkielisen esitteen käteen. Lopputulos oli hyvä . Linann pihalla tuli kastuttua hieman, jota Krista koitti kuvastaa ilmeellä.

Linnan jälkeen menimme Glorenza Glurns kylään syömään lounasta. Kelin ollessa heikko emme tulleet kiertäneeksi kaupunkia. Ravintola oli ihan täynnä koko ajan ja uutta asiakasta oli jonossa. Ravintola lienee yksi niistä harvoista, jotka oli auki tänä sunnuntaina. Sadekeli ajoi ihmisiä sisään odottamaan pitkänkin tovin vapaata pöytää.

Iltapäivä ja ilta on tullut luettua kirjoja ja blogeja autossa sadetta pitäen. Kumpikin torkkui omat pätkänsä, mutta vain toinen kuvasi torkuntaa . Täällä on aika rentoa ja kotoisaa sateen ropistessa auton kattoon.

2017-08-05

Faktat
Ajoaika: 1h 15 min
Keskikulutus: 11.5 l / 100 km
Keskinopeus: 44 km/h
Kokonaiskilometrit: 5642 km

Heräsimme rauhassa seitsemän aikaan. Nautimme hotelliaamiaista kahdeksan aikaan. Aamiaisella suunnittelimme reittiä kohti Italiaa ja Punin tislaamoa. Suunnittelun jälkeen lähdimme kaupungille ostamaan päivän lounaan ja ostosten jälkeen hyödynsimme hotellin kylpyammetta. Teimme checkoutin tasan kahdeltatoista ja lähdimme ajamaan kohti Punin tislaamoa.

Maisemat oli taas todella todella jylhät ja pysähdyimme ruokatauolle sopivan näköiseen paikkaan. Siellä oli toinenkin pariskunta syömässä, joten Krista kävi tarjoamassa heille punaviiniä. Heiltä ei löytynyt lasia, joten yksi, sillä hetkellä ylimääräinen, lasipurkkimme toimi heidän lasina. . Viini maistui myös heille .

Matkalla Puniin törmäsimme myös maailman pienimpään viskibaariin! Valitettavasti se aukesi vasta yhdeksältä illalla, joten se jää väliin meiltä – ainakin tänä iltana Samalla paikalla oli myös tislaamo, mutta valitettavasti omistaja oli Skotlannissa..

Punin tislaamo on kovin erikoisen näköinen rakennus. Se on tiilikuutio. Sen muotoilu pitää sisälämpötilan hyvin kohtuullisena. Tislaamossa tuli maistettua kaikkia neljää heidän tuotettaan. Niistä eilen maistamani Nova oli yhä paras ja se tuli lopulta ostettuakin. Tein yhden heräteostoksen ja ostin vielä kolme ampullia viskiä – lähinnä ampullien vuoksi. Istuimme Punin sohvilla ja pongasimme illan majapaikan hyvin läheltä.

Tämä leirintäalue on parasta A-luokkaa. Halvin tähän mennessä ja pitää sisällään parhaimmat fasiliteetit tähän mennessä – aivan heittämällä. Leirintä paikan nimi on Campingpark Gloria Vallis.

Illalla kävimme tepastelemassa paikallisessa kylässä ja heidän ekokaupassa. Meidän nauttiessa virvokkeita kaupan pihassa olevasta baarista täällä alkoi sataa. Pummasimme kyydin leirintäalueelle baarin toisilta asiakkailta ja kastuimme vain kohtalaisesti juostessamme omalle paikallemme.

Googlekuvat: https://goo.gl/photos/TyYFXaGa9DfiY3rg7