31/08/2006 Kotiin!

Tänään heräsimme aikaisin, jotta ehdimme siivoamaan asunnon kunnolla ennen kuin lähdemme vielä viimeisen kerran tapaamaan italialaisia. Aamulla kävimme kävimme Francescon asunnolla. Asunto ei ollut kovin paljoa muuttunut siitä kun Juha sen viimeksi näki, vaikka töitä asunnon eteen oli tehty vuoden verran :). Kaikki muutostyö oli tapahtunut pinnan alla. Francescon asuntotarkastuksen jälkeen lähdimme hänen vanhempiensa luo syömään lounasta. Lounaalla tapasimme vielä kerran Beatricea lukuunottamatta kaikki. Kerroimme italialaisille että meidän pitää olla viimeistään neljältä takaisin kämpillä pakkaamista varten. Tämä siksi että olimme oppineet jo sen että heille annetut ajat eivät ikinä pidä. Sanoimme myös että junamme lähtee 18.00, kun se oikeasti lähti klo 18.55. Lounaan jälkeen hyvästelimme Francescan ja Guiseppen. Francesco toi meidät takaisin Guiseppen asunnolle.
Kuuden aikoihin olimme saaneet asunnon siivouksen viimeisteltyä, tavarat pakattua ja Guiseppelle hankittua kaktuksen riesaksi. Francesco oli luvannut tulla ennen kuutta hyvästelemään meidät. Hän tulikin viisi minuuttia ennen kuutta ja heitti meidät juna-asemalle. Hän olikin selvittänyt että juna lähtee vasta 18.55, joten pyysimme häntä jäämään kanssamme kahville. Hän itseasiassa oli kertonut kaikille muillekin että juna lähtee vasta 18.55. Niinpä kesken kahvituokiomme asemalle ilmestyi Francesca ja Guiseppe sanomaan vielä kerran hyvästit.
Junamatka meni ongelmitta. Matkasimme siis Ternistä Rooman lentokentälle. Rooman lentokentällä ei ollut kovin vaikeaa löytää Suomeen lähtevän lennon selvitysjonoa. Se oli ainut jono missä oli blondeja ja paljon. Oli äärimmäisen mukavaa kuulla ympärillä puhetta jota itsekin ymmärsi vaivatta. Valitettavasti saavuimme lentokentälle niin myöhään, että suurin osa tax free kaupoista oli kiinni. Kiertelimme niissä parissa jotka olivat auki vain todetaksemme että emme saa ostaa tupakkaa. Lohdutuspalkitona itselleen Juha onnistui löytämään Bowmore 12 vuotiasta viskiä.
Olimme Suomessa vähän vajaa neljä. Olimme jo Italiassa tutkineet erilaisia (huonoja) vaihtoehtoja joilla pääsisimme Turkuun niin hyvissä ajoin että Juhakin ehtisi töihin. Totesimme että nopein tie Turkuun menisi bussilla, mutta bussille pääseminen ajoissa vaatii useita paikallisbusseja, ratikkaa, kävelyä ja silti se menee tiukille, yksikin virhe ja bussi ehtisi lähteä ennen meitä. Toinen vaihtoehto olisi taksi. Koitimme saada paria henkilöä jakamaan taksia kanssamme, mutta he halusivat jäädä odottamaan bussia. Kävellessämme kohti taksijonoa nuori pariskunta joka oli ottanut taksin kysyi haluaisimmeko jakaa sen? TOTTA KAI! Kiitos taksin ehdimme hyvissä ajoin Helsingin keskustaan bussiasemalle, josta otimme aikaisimman mahdollisen bussin kohti Turkua. Koko yön aikana saimme nukuttua ehkä puolitoista tuntia. Olimme Turussa puoli kahdeksan ja meitä vastassa oli Jarno. Jarnon kyydillä pääsimme nopeasti kotiin ja Juha pääsi vielä nopeasti töihinkin.

Ja he olivat väsyneitä päivän loppuun saakka…

Today we woke up early so we had enough time to clean the appartment before we go to see the italians for the last time. In the morning we went to see Francescos house. The house had not changed a lot from the last time Juha saw it, even though they had worked with this house for a year. All the changes had been done inside the walls.
We returned to Francescos parents house for the lunch. There we saw for the last time Francesca and Guiseppe. Beatrice ofcourse wasn’t there. We told to them that we have to be back at Guiseppes house latest at four and that our train would leave at 18.00 although it really left at 18.55. After the lunch we saied goodbyes to Francesca and Guiseppe and returned to Guiseppes house.
Around six we had given the final touch to the appartment, packed our stuffs and gotten a cactos for Guiseppe. Francesco came as promised to the house five minutes before six to say goodbye. He drove us to the train station and we told him that the train would leave at 18.55, so won’t you join us for coffee. He had checked the train tables and knew that our train left at 18.55. Apparently he had told this to other also, because when we were drinking our coffee Francesca and Guiseppe arrived to say goodbye one more time.
Our train trip went without problems. At the Roman airport it wasn’t too hard to find the queue for finnish flights. The queue was the only queue with blond people in it. Unfortinately we were at the airport so late that almost everyone of the taxfree shops were closed. We circled our in the few stores that were open and found out that we are not allowed to buy tobacco. Juha consoled him self by buying a bottle of Bowmore’s 12 year old Whisky.
We were in Finland little bit before four in the morning. We had studied in Italy all the different options on getting to Turku. They were all bad. The best one would require us to change local busses several times take a tram and walk and if we would miss even one change we would be too late. Our best option was to take a taxi. We got lucky because a young couple wanted to share a taxi with us. With that taxi we made it to the central busstation in time and hopped on the first bus to Turku. We arrived in Turku at 7.30. Jarno was waiting for us in the busstation. He took us home and took Juha to work. With these arrangements Juha was happily in work perfectly in time and he had gotten to sleep around one and half hours during the night.

30/08/2006 Viimeinen koko päivä Italiassa

Tänään heräsimme aikaisin. Syynä aikaiseen herätykseen oli junalippujen ostaminen juna-asemalta. Varauduimme tunnin jonotukseen :). Asemalla pystyimme onneksemme toteamaan että jonoa ei käytännössä ole. Saimme junalippumme nopeasti ja helposti.
Italialaisten piti noutaa meidät kahdentoista aikaan, mutta käytännössä meitä tultiin hakemaan puoli yhdeltä ja yhden aikoihin olimme liikkeellä kohti päivän päämäärää eli Assisin läheltä löytyvää vuorta. Söimme lounaan hyvin tuulisella paikalla vuoren rinteellä. Lounaan jälkeen kävimme läheisessä San Francescon luostarissa. Luostarikeikan jälkeen aloimme vaeltamaan polkuja pitkin kohti vuoren huippua. Vaellus oli todella mukava ja pitkä. Lähdimme takaisin päin Vasta kuuden jälkeen.
Auringon laskiessa ehdimme vielä käymään viereisen kylän kirkolla. Pimeän tultua lähdimme paluumatkalle. Paluumatkan varrella poikkesimme hieman syrjäiseen, mutta hyvin täynnä olevaan, ravintolaan syömään pitsan. Olimme majapaikallamme yhdentoista jälkeen.

Today we woke up early. The reason for this early wake up call was traintickets. We were prepared to queue for one hour for the tickets. Luckily there was practically no line at the trainstation.
The italians were supposed to pick us up at noon, but in reality they appeared at half past noon and around one we were ready to go to Assisi and the mountain near it. We ate our lunch at a very windy place in the mountains. After the lunch we went to an abby of Saint Francisco. After the abby we went to the path to the mountains. It was a nice long walk and we left the top of the mountain at six in the afternoon.
When the sun set we visited a church in the Assisi. After the sun set we left back. On our way back we stopped to a remote restaurant for a pizza. Altough the restaurant was remote it was full of people. We were back at Guiseppes house after eleven.

29/08/2006 Erakkoluostarin etsintä

Tänä aamuna Juha onnistui tekemään kahvia oikein. Kolmas aamu ja kolmas yritys tuotti expressoa. Nyt kun kahvi onnistui, ilmeni toinen ongelma. Siihen pitäisi lisätä niin paljon maitoa että se kylmentää koko kahvin. Korjaavana liikkeenä huomenaamulla myös maito lämmitetään!
Aamupäivällä menimme Francescan avustuksella shoppailemaan Ternin keskustaan. Shoppailulla tarkoitamme Juhalle vielä pari postikorttia (ARGH!) ja pari tuliaista. Luonnollisesti ostimme myös paikallista miestä väkevämpää, sekä viiniä.
Iltapäivällä lähdimme Francescan johdolla etsimään erakkoluostaria. Erakkoluostarit sijaitsevat vuorilla ja niille on hankala päästä. Valitettavasti Francesca oli viimeksi käynyt tuolla pari vuotta sitten, joten hän ei ollut aivan varma miten sinne päästään. Kävelimme puolitoista tuntia hienoissa vuoriston rinteellä sijaitsevissa metsissä. Loppujen lopuksi meitä ei ollenkaan harmittanut että emme löytäneet luostaria, meistä oli hienoa päästä kävelemään pitkästä aikaa sellaisessa maastossa. Kävelyreissun jälkeen Francesca esitteli meille erään syrjäisen, mutta nätin kirkon. Tämän jälkeen lähdimme Beatricen luo (aivan toiselle puolen Terniä) viettämään iltaa. Olimme pyytäneet kevyttä illallista ja pelejä. Italialaisten kevyt illallinen kestää yli puolitoista tuntia :). Niinpä pelit alkoivat vasta kymmenen jälkeen illalla, mutta kestivät kivasti keskiyölle saakka.

This morning Juha managed to get expresso out of the coffee machine. Third morning and third try was successful. Another problem arised. Juha wants to add so much milk to the coffee that it gets cold. Tomorrow morning Juha will heat up also the milk!
In the morning we went to shop with the assistance of Francesca. By shopping we mean that we bought some postcards for Juha (ARGH!) and a couple of survenears. We also both some liqueds and wine :).
In the afternoon we went to search a very remote monastry. Unfortinately Francesca had last been there two years ago so she wasn’t so sure about the path. We ended up walking an hour and a half in forests around the mountain. At the end we were very happy to walk again in that kind of woods. After the walking trip Francesca showed us a remote but lovely little church.
After that we went to other side of Terni, to Beatrices house. We had requested for a light dinner and games. The italian light dinner takes over one and a half hour. So the games started after ten o’clock in the evening, but lasted all the way to the midnight.

28/08/2006 Vesiputous

Heräsimme vasta kymmenen jälkeen, koska eilinen ilta oli mennyt pitkäksi. Italialaiset ja Juha tarkistivat eilen illalla bussiaikataulut tätä päivää varten. Bussi vesiputoukselle jolla meidän piti mennä lähti klo 10.30. Päätimme jättää sen väliin ja panostaa aamiaiseen :). Lähdimme vesiputoukselle (cascata delle marmore) vasta klo 11.45 bussilla. Yrittäessämme päästä vesiputoukselle meille selvisi että alue on maksullinen. Lippuja pystyi sentään ostamaan ihan kohtalaisen läheltä porttia, noin 200-300 metrin päästä :).
Vesiputouksella tuli käytettyä aikaa pari tuntia, jonka jälkeen kiiruhdimme bussipysäkille. Valitettavasti bussi ei tullut siihen aikaan kun oletimme. Tutkittuamme aikataulua uudelleen, huomasimme että olemme katsoneet sitä väärin. Seuraava bussi tulee vasta tunnin kuluttua. Koska vesiputous oli sammutettu (JEP!) jäimme pysäkille odottelemaan bussia, Krista lukien ja Juha torkkuen. Bussi tuli hieman myöhässä ja veti runsaasti ohi pysäkin. Se ei välttämättä olisi pysähtynyt lainkaan jos Krista ei olisi heiluttanut sille hurjasti. Unesta suoraan juoksuun oli Juhan tapa päästä bussiin.
Illalla meidän piti mennä vuorille, mutta keli oli sen verta epävakaa, että menimme viettämään iltaa läheiseen kaupunkiin nimeltään Montefranco. Söimme ja juttelimme aina kymmeneen saakka illalla.

Because yesterday ended quite late we woke up after ten. We had checked last evening that a bus to the waterfall leaves at 10.30, but we had to skip it :).
We went to the waterfall (cascata delle marmore) with 11.45 bus. The waterfall is a tourist area and it costs to get in, which we found out at the gate. The ticket stand was 200-300 meters away hidden in a parking lot :).
We used two hours in the waterfall and rushed back to the bus stop. Unfortinately we had interpered wrongly the time schedule and we had to wait for an hour for the correct bus. We decided to wait for it at the bus stop because the waterfall had been turned off (YEP!). Krista read and Juha slept during this time. The bus came just a little bit late and didn’t stop at the bus stop. It might have not stopped at all, if Krista hadn’t waved at it. Juha woke up and ran to the bus.
In the evening we were supposed to go to the mountains, but the weather was unstable so we went spend the night in a near by city, named Montefranco. We ate and talked up till ten in the evening.

27/08/2006 Päivä Ternissä

Päivät Italiassa alkavat myöhään, kuten tämäkin. Juha pääsi aamiaisella testaamaan taitojaan kahvinkeitossa. Guiseppe oli esitellyt eri kahvinkeittomahdollisuudet, mutta mikään niistä ei ollut aikaisemmasta tuttu. Niinpä Juha valitsi napolilaisen tavan joka oli hyvin lähellä suomalaista tapaa. Lopputuloksena oli pienoinen suttu ja hyvin voimakasta kahvia pari suomalaista kuppikokoa. Aamiaiseksi me söimme suomalaista puuroa, jota olemme kantaneet mukana nyt 28 päivää. Tämän jälkeen meillä on jäljellä sitä vielä yksi annos per nenä.
Päivällä kävimme lounaalla Francescon vanhempien luona. Lounaan jälkeen Krista soitteli hieman pianoa. Sitten lähdimme käymään eräässä entisessä luostarissa. Juha tunnisti käyneensä siellä viime vuonna, mutta pimeään aikaan.
Ilta ja yö kului tavaten eri italialaisia henkilöitä. Lopulta päädyimme Beatricen ystävän syntymäpäiville, jossa söimme ja juhlimme aina keskiyölle saakka.
Tällä kaikella iltasyömisellä ja liikunnanpuutteella saamme hyvin nopeasti takaisin kaikki Itävallassa karistamamme kilot. 🙂

The days in Italy start late and this one wasn’t an exception. In morning Juha got to test his skills on coffee making. Guiseppe had shown all the possibilities to make coffee, but none of them were familiar to Juha. So he chose the Naples way which somehow resempled the finnish way of doing the coffee. The out come was a small mess and some very strong coffee. For the breakfast we had finnish pourage, which have carried for 28 days with us. After this we still have one dosage per person left.
We had our lunch at Francescos parents house. After the lunch Krista played some piano. Then we visited an old appy. Juha recognized it, he had been there one year ago but in night time.
The evening passed by meeting some italians. Eventually we ended at Beatrices friends birthday party, where we ate and talked to midnight.
With all this night eating and lack of movement we will surely get back the weigth we lost in Austria.

26/08/2006 Matka Terniin

Aloitimme päivän niin aikaisin kuin se on Italiassa mahdollista, eli siinä kahdeksan jälkeen paikallista aikaa. Krista tarkisti pakkauksensa ja suuntasi rannalle viimeistelemään rusketustaan. Juha taasen koitti nukkua pitkään ja tehdä blogin. Vain jälkimmäinen näistä onnistui, sillä Kristan pakkaaminen ei ollut hiljaista.
Tapasimme uudelleen aamiaisella puoli yksitoista. Aamiaisen jälkeen Krista kävi (viisaasti) vielä altaassa virkistäytymässä. Lähdimme Marontista bussilla Ischia Portoon, josta veneellä Napolin satamaan. Satamasta otimme taxin. Ennen taksiin astumista kysyimme taxin hintaa. Menomatkalla taxi oli maksanut 12 euroa, nyt se maksoi 15 euroa. Hyppäsimme taksiin ja lähdimme kohti juna-asemaa. Matkalla Krista näki takapenkillä hinnaston ja laskeskeli että sen mukaan matkan pitäisi maksaa 10.50. Tiedustelin tästä asiasta kuskilta englanniksi, joka vastasi takaisin jotain meidän matkalaukuista englanniksi. Juna-asemalla kysyin uudelleen paljonko matka maksoi ja tällä kertaa hinta oli tippunut 12 euroon. Tyydyimme siihen, koska olimme maksaneet saman summan menomatkasta :).
Juna-asemalla jouduimme jonottamaan hyvän hetken kansainväliselle lippuluukulle, jolla työskentelevä italialainen ei puhunut englantia. Onneksi osasimme toimittaa asiamme myös italiaksi.
Junamme lähti 50 minuuttia myöhässä, koska sen veturi hajosi heti asemalle. Ensimmäisellä veturilla juna ei koskaan liikahtanutkaan. Matkasimme muuten ykkösluokassa. Paikkojemme löytäminen oli myös mielenkiintoinen episodi. Junan ensimmäinen vainu oli 2. luokan vaunu nro 6, sitten tuli 1. luokan vaunu nro 2, vaunu 3 ja ravintolavaunu, sitten 2. luokan vaunut 4,5,6,7,8,9,10 ja 11. Koska numero kuutosia oli kaksi ajattelimme että ensimmäinen kuutonen olikin ykkönen, vaikka onkin 2. luokan vaunu. Istuessamme hetken paikallemme vaunussa nro 6 tuli könduktööri joka neuvoi meidät vaunuun numero 2 :). Moni italialainen oli taas hyvin ärtynyt tästä vaunuselkkauksesta.
Juna pysähtyi myös Rooman juna-asemalle, joka viime vuonna oli toiminut yhden yön majapaikkanani. Tämän traumaattisen välipysähdyksen jälkeen jatkoimme matkaa samalla junalla kohti Ortea.
Ortessa meitä oli vastassa Francesco, joka vei meidät autolla Guiseppen luo. Guiseppen luona meitä odotti tyylikkäästi palvelijaksi pukeutunut Guiseppe. Parvekkeella oli katettuna romanttinen kynttilöillä varustettu pöytä kahdelle. Istuttuamme alas ja maistettuamme viiniä ilmestyi Francesca soittaen viulua. Hetken verran muutama päivä sitten unelmoimamme illallinen oli totta. Illallinen ei kuitenkaan ollut kahdelle, vaan illallinen oli meille kaikille. Illallinen oli pitkä ja hyvä. Illan päätteeksi me pääsimme näkemään heidän tekemään videokuvakoosteen häistämme. Se oli upea.

Our day started as early as it is possible in Italy, meaning around eight in the morning. Krista checked her package and headed to the beach to give the final touch to her tan. Juha on the other hand tried to sleep late and do the blog. On the latter he was successful but the former wasn’t possible because Krista made a lot of noice with her packing.
We met again for breakfast around half eleven. After the breakfast Krista (wisely) took a refreshing dip in the pool. From Maronti we took a bus to Ischia Porto, from where we took a boat to Naples harbour. From the harbour we took a taxi to the trainstation. On our way to Ischia the taxi costed 12 euros, now when we asked the price it cost 15 euros to get to the trainstation. We jumped in and during the trip Krista noticed the price list and counted that the trip should cost 10.50. I mentioned this to the driver who replied in italian something about the luggage. At the trainstation I asked again how much the trip cost and this time the driver sayed 12. We payed the 12 because we had payed that before. 🙂
In the trainstation we lined to the international ticket counter and when we got to the counter we found out that the sales person didn’t speak english O_o. Luckily we were ready to make the order also in italian.
Our train left 50 minutes late because the engine of the train broke down. They had to switch it and it took 50 minutes. We also had problems with the correct place. We had first class tickets and we were supposed to be in the first VAUNU. The first VAUNU was number 6 and it was second class. The second VAUNU was first class and number two, the third was first class and number three, then began the second class VAUNUT from 4 to 11. There were two number sixes to we though the first one is number one eventhough it says it’s second class. We had sat for a while before a conductor came and told us that we should be in the second VAUNU. This got a lot of italians little bit angry.
The train also stopped at Roman main trainstation, where I last year spent one night. After this traumatic stop we moved on to Orte.
Francesco was waiting for us in Orte and drove us to Terni and to Guiseppes house. Guiseppe was waiting for us dressed with style as a servent. The the balcony there was a table for two, with candles. After we sat down and tasted the wine Francesca appeared. She played with her violin a lovely song. For a while the dream we had wrote about two days ago was reality.
At the end the dinner was not for two, but for six. It was very good and long. At the end of the evening we got the see a small movie that they had made from the pictures from our weddings.

25/08/2006 Viimeinen päivä Ischiassa

Viimeinen kokonainen päivämme Ischiassa oli hieman pilvinen. Tästä syystä Juha aamiaisen ja blogaamisen jälkeen uskaltautui rannalle Kristan seuraan ilman aurinkovarjoa suojanaan vain runsas kerros aurinkorasvaa. Rannalla pelasimme shakkia ja viimein uskaltauduimme testaamaan rannalla kiertäviä hierojia. 5 euron hieronta ei ole kovin pitkä ja heidän käyttämä hierontaöljy on kovin voimakasta. Myöhemmin meille paljastui siitä myös muita ominaisuuksia.
Vietimme koko päivän rannalla, sillä aurinko ei paistanut kovin voimakkaasti. Pelasimme shakkia, kävimme uimassa ja kävimme kevyellä lounaalla. Iltapäivällä uskaltauduimme testaamaan Grabbia. Olemme viikon seuranneet miestä joka menee pitkin rantaa ja huutaa Grabbi. Hän myy jotain syötävää. Nyt tiedämme että se on munkki ja se on hyvää. Aina kuuteen saakka illalla olimme rannalla. Siinä viiden jälkeen Juhan selkä alkoi tuntua hieman epämukavalta ja noin kahdeksan aikaan, kun pakkasimme rinkkoja, pystyimme helposti päättelemään sen palaneen. Ilmeisesti hierontaöljy oli poistanut kaiken aurinkorasvan, tarkoittaen että Juhan selkä oli täysin vailla suojaa keskipäivän auringossa (joka oli pilvien takana) muutaman tunnin. Ouch.
Illalla Krista keskusteli muiden majapaikalla olevien kanssa italiaksi Juhan antaessa taustatukea lausunnassa ja sanoissa. Krista edistyy hirvittävää tahtia italiansa kanssa. Illallisemme saimme lahjaksi isännältämme Peppeltä. Tahdomme kiittää Peppeä vielä kerran! Hyvän illallisen ja pitkän italiankielisen keskustelun jälkeen lähdimme kävelylle ja tulimme kävelleeksi Paradiselle saakka, jossa otimme lasit viiniä ja pitsan puoliksi.
Huominen kuluu taas lähes kokonaan matkustaessa.

Our last full day in Ischia was a little bit cloudy. Thats why Juha after the breakfast and blogging dared to go the beach with out the sun umbrella. The only protection againts the sun was good layer of sun lotion. On the beatch we played chess and finally dared to try the 5 euro massage. It wasn’t wery long and the oil they used was very strong.
We spend the whole day on the beach, because the sun wasn’t shining so hot. We played some more chess, went swimming, read about Pompey and went for a light lunch. On the afternoon we dared our selfs to test some ‘Grabbi’. For the entire week we have seen a man going around the beach yelling ‘Grabbi’. We knew he sold something eatable. Know we know that it was a familiar food to us (I don’t know it’s name in english). We were on the beach to six o’clock in the evening. It was around five that Juha’s back started to feel little bit uncomfortable and around eight we could definedly say that it was burned. Apparently the massage oil had removed the sun lotion from Juhas back which means that his back was without any protection under the sun few hours. Ouch.
In the evening Krista had long conversations in italian with the other residents. Juha gave her background support with pronanciation and words in general. Krista is making a lot of progress with her italian. Ouch dinner was a gift from our host Peppe. We want to thank him again for that! After a good dinner and a long italian conversation with another table, we headed for a walk and ended up walking all the way to Paradise where we had a glass of wine and a half of pizza per person.
Tomorrow we will travel almost all day.

24/08/2006 Ischia Porto ja italialainen jonotus

Aamut menevät täällä nopeasti. Aamiaisen jälkeen Krista meni rannalle ja Juha tuli blogaamaan. Hetken blogattuaan hän lähti
hakemaan pyykkejä. Pyykkien nouto vei yli tunnin, koska pesularouva tuli yli 20 minuuttia myöhässä :). Koska pyykkien noudossa meni niin kauan Juha ei koskaan lähtenyt rannalle vaan jäi majapaikalle.
Kahdentoista aikaan tapasimme ja lähdimme kohti Ischia Portoa, jossa oli tarkoitus hankkia liput lauantain laivaan. Lippumyymälän löytäminen oli oma operaationsa, sillä hyvä osa liikkeistä oli kiinni iltapäivän ajan. Löydettyämme oikea liike aloimme jonottaa. Tässä kohtaa näimme italialaisten jonotuksen. Jonojen ohi hiihti vasemmalta ja oikealta sakkia, joilla oli kova kiire veneeseen, joka lähti hyvin pian. Ihan viime minuuteille saakka sakki meni ohi jotta saisi liput. Tunnelma jonossa oli hyvin kireä. Monta kertaa ääntä korotettiin ja pari kertaa lasiakin hakattiin. Erästä italialaista piti kahden miehen rauhotella, hän olisi tapellut lipunmyyjän kanssa jos välissä ei olisi ollut lasi :). Jonotimme 7 hengen jonossa yli tunnin. Jonoja oli kaksi, mutta toinen lippukassa veti luukut kiinni kesken kaiken. Kassahenkilön vaihdonajan (15 minuuttia) kassa on kiinni.
Kun olimme saaneet liput olimme itse hieman kireitä jonotuksen vuoksi. Kasasimme lounaan kahdesta eri putiikista, jotka olivat ainoat liikkeet jotka myivät ruokaa tähän aikaan ja lähdimme bussilla takaisin Marontiin. Marontissa vaihdoimme varusteet rantavarusteisiin ja lähdimme metsästämään vesitaksia. Halusimme Seregetoon kuumille / kylmille lähteille. Vesitaksin löytäminen ei ollut täysin ongelmatonta, mutta kun hokasimme järjestelmän saimme lopulta taksin.
Alue jolle päädyimme oli kivinen ja täynnä kuumia lähteitä. Ihmiset makasivat kivien seassa ja nauttivat vuoroin kuumista, vuoroin kylmistä virtauksista. Kelluimme siellä oman aikamme ja lopulta poistuimme takaisin majapaikalle.
Majapaikalla otimme illalliseksi Ischian erikoisuuden kaniinin. Kaniparka oli paloiteltu muutamaan osaan, mutta oli muuten kokonainen. Tarjoittimella oli siis pää, keskiruumis, jalat ja takaruumis hieman tulisessa marinaadissa. Ruoka oli hyvää, mutta se katseli takaisin. 🙂

The mornings in here go by so fast. After the breakfast Krista went for the beach and Juha stayed behind to blog. After blogging he went to get the laundry. It took over an hour because the laundry lady was late over 20 minutes. Since the laundry trip took so long Juha skipped the beach totally.
We met again at noon and headed to Ischia Porto to buy our boat tickers for saturday. It took us some time to find an open ticket store, because most of them were closed for the afternoon. Once we found out one we got to see the italian line. People passed us from left and right to buy tickets to boat that was leaving soon. To the last minutes people tried to buy tickets. This caused a lot of tension. Voices were raised many times and there was some banging of the glass. One of the italian had to be calmed down by two others, this one would have fight the sales person if there wouldn’t have been the glass between them. It took us over an hour to get the tickets even the line was only 7 persons long. There were two lines, but the other ticket stand closed suddenly for an quater of an hour to change sales person.
When we finally got our tickets we were little tense. We build our lunch from two different places which were the only ones open and selling food. We took a bus back to Maronti, changed our clothes and headed to Sergeto for some hot and cold fountains.
It wasn’t easy to catch a water taxi, but after we figured out the system we got one. The area were we ended was rocky and full of hot fountains. People lied in the water between the stones and enjoyed hot and cold flows of water. Eventually we left the place and returned to Sant Angelo, from where we walked to Maronti.
In the evening we had Ischian speciality for dinner, a rabbit.  This poor rabbit was cut in to pieces. The pieces were head, middle body, end of the body and feet. It was all marined with a little bit spicy sauce. It was good, but it kept looking back at us.

23/08/2006 Tutustuminen lähikyliin

Koitamme mennä aamiaiselle mahdollisimman aikaisin, jotta pääsisimme rannalle mahdollisimman aikaisin. Iltaisin olemme aina niin väsyneitä että blogaaminen jää väistämättä aamulle. Tällä hetkellä Juhan aurinkoherkkyydestä johtuen, Krista lähtee aikaisin rannalle ja Juha jää blogaamaan. Juha saapuu aina noin tunnin jälkijunassa rannalle.
Rannalla pelasimme aurinkovarjon suojassa shakkia ja kävimme meressä uimassa.
Iltapäivälle olimme suunnitelleet reissun pesulaan. Niinpä hyvin kevyen lounaan jälkeen lähdimme rinkka täynnä likaisia vaatteita kohti ainutta tietämäämme pesulaa. Pesula ei ollut aivan sitä mitä me haimme, se oli “pukupesula” joka ei oikein sovellu tarpeisiimme. Ongelmaksi olisi muodostunut se että omistaja puhuu vain italiaa, mutta paikalla ollut toinen asiakas (jota veikkasimme jenkiksi) puhui englantia ja italiaa joten saimme selvitettyä tilanteen. Tämä pesula on ainut pesula mitä löytyy ja koska tämä on parempi pesula se veloittaa per vaate hinnan. Niinpä teimme arvion mitkä vaatteet on pakko laittaa pesuun ja mitkä voimme pestä käsin.
Toinen tälle iltapäivälle tarkoitettu reissu oli reissu pankkiautomaatille. Saimme pesulassa selvitettyä että moinen löytyisi Baronesta, joka on pieni kylä mäen päällä. Vaikka meitä ohjeistettiin ottamaan bussi, kävelimme ylös, sillä erityisesti Juhan vaatetus oli keskipäivän helteeseen sopiva (ks. kuvat).
Baronissa vietimme vain hetken. Kävimme pankkiautomaatilla ja totesimme kaikkien muiden (meille) hyödyllisten liikkeiden olevan kiinni vielä ainakin tunnin. Niinpä vietimme kevyen “kuvaushetken” näköalapaikalla bussia odottaen. Kun bussia ei lähes tuntiin ollut kuulunut lähdimme kävelemään takaisin alas. Matkalla pysähdyimme bussipysäkille kysymään siinä olevalta naiselta koska bussi tulee, mutta hän ei osannut vastata. Meidän onneksi bussi saapui noin 30 sekunttia tämän keskustelun jälkeen 🙂
Illemmalla Juha sai isännältä Aloeveraa (tjsp) auringonpolttamiinsa. Tarkoitamme siis ihan oikeaa kasvia, jota hierottiin palaneeseen kohtaan. Krista innostui tästä luonnon omasta geelistä siinä määrin että hieroi sitä koko vartaloonsa. Jälkihuomautuksena allekirjoittanut voi kertoa että se tavara haisee hetken kuluttua pahalle.
Kirjoitimme taas kortteja, joita on vielä useita kirjoitettavana, ainakin Juhalla joka on laiska. Korttien kirjoittamisen lisäksi meillä oli myös nyrkkipyykkiä iltapuhteina.
Illalla kävimme syömässä Paradisessa, tällä kertaa pidemmän kaavan mukaan. Alkupalaa, pitsaa ja viiniä :). Jälkkäreihin ei enää ollut varaa eikä tilaa. 🙂

We try to go to the breakfast as soon as possible in the morning, so we could go the beach as early as possible. In the evening we are so tired that the blogging has to be moved to the following morning. At this moment due to Juha’s sensitivity to sun Krista leaves to beach early in the morning and Juha stays to write the blog. It takes about an hour.
On the beach we played chess under the shade of sun umbrella and went for a swim in the ocean.
For afternoon we had planned a trip to the laundry. So after a very light dinner we left with a full backbag of clothes to the only laundry we knew. The laundry was not what we were seeking. This laundry washed clothes and charged by the clothe, not by kilos or didn’t allow us do the laundry. We had to decide what clothes must be washed in here and what we could wash our selfs. We would have had a huge problem with the language hadn’t another client in the store been fluent in english and in italian (we think he was american). This laundry was the only laundry so we chose four clothes to wash in here and some we chose to wash our selfs, others have to wait.
The other trip for today was to a ATM. In the laundry we found out that the closest ATM is in the Barone, which is on top of the hill. We were instructed to take a bus, but since Juha’s clothing was very suitable for the afternoon sun (see pictures) we chose to walk all the way up. (not that much of climbing in the end)
We were only a brief moment in Barone. We went to the ATM and found out that all the relevant stores (for us) were closed atleast for another hour. So we took few pictures (of Krista, she’s the better looking one) 🙂 while we waited for the bus. We waited almost an hour and then started to walk back. On our walk back we found a bus stop with a lady waiting for bus. She didn’t know when the next bus would arrive but just as we had changed this information the bus appeared.
In the evening Juha got Aloevera (or something like that) from our host for his sun burns. We mean the real plant, which one rubs againts the burned skin. Krista got so exited about this natural gel that she rubbed it all over her self. I can tell you that it also starts to stink after a little while.
In the evening we wrote some cards, which Juha has lots of to write, because he is lacy. After that we had some laundry to do.
We went again to eat in the Paradise, this time we did the long version. We didn’t have to money or the space in out stomach for the desert.

22/08/2006 Päivä Jahdilla

Päivä alkoi kohtuu aikaisin kun koitimme mennä aamiaiselle 8.30. Sen sijaan, että Peppe olisi tarjonnut meille aamiaista hän saattoi meidät rantaan pienelle veneelle. Peppe kertoi meille, että tämä on meidän häälahja italialaisilta. Tämä pieni vene vei meidät isommalle veneelle, pienelle jahdille.
Jahdilla pääsimme nauttimaan aamiaisesta aamuauringossa jahdin kannella. Kuohuviini ja mansikat olivat aamiaisen (aikaisemmasta tuttu) kohokohta. Meille oli luvassa päivä tällä jahdilla. Pienimuotoisen paikkojen esittelyn jälkeen lähdimme kohti avoimempia vesiä ja aamupäivän Krista otti aurinkoa ja Juha käväisi auringossa :). Pääasiassa allekirjoittanut oli sisällä tai yläkannella varjon alla katselemassa.
Kun olimme avoimemmilla vesillä meitä alettiin opettamaan tandemriippuliitoon (?). Kyseessä siis on operaatio jossa olemme toisen ihmisen kanssa ilmassa riippuliitimen kanssa ja vene vetää meitä pitkin merta. Vaikka lämpötila meren pinnalla on yli kolmenkymmentä astetta, niin joitakin metrejä ilmassa meren yläpuolella on muuten hämmästyttävän viileää. Tämän toimintahetken jälkeen lämmittelimme kotvasen veneen kannella polttavassa auringossa. Lounas oli upea esitys meriruokaa, joita minä en osaa edes listata. Lounaan jälkeen oli mahdollisuus polttaa itseään lisää auringossa, mutta Juha oli jo nyt saanut kevyen punoituksen muutamaan kohtaan, joten hän passasi tämän mahdollisuuden.
Iltapäivällä kävimme pulahtamassa meressä ja harjoittelimme vesiskootterin käyttöä. Vehje on yllättävän ärhäkkä, ärhäkämpi kuin Juhannuksena koittamamme mopo. 🙂
Ennen paluuta arkeen oli vielä luvassa illan kohokohta, illallinen. Meidät vietiin saarelle, jonka lähelle olimme pysähtyneet vesiskootterin käyttöä harjoittelemaan. Saarelle oli katettu kahden hengen pöytä kynttilöineen. Söimme upeaa meriruokaillallista laivan miehistön (3 henkeä) soittaessa serenadia kahdella kitaralla ja viululla samalla kun katselimme orastavaa auringon laskua, jota kohti lensi kaksi koulutettua kyyhkystä kannatten sydämmen muotoista silkkinauhaa. Tilanne olisi ollut mitä taianomaisin, jos rannalla ei olisi ilmestynyt vesikauhuinen orava.
Tätä kaikkea kuvittelimme kun aamulla makasimme rannalla paahtavassa auringonpaisteessa. Meillä oli aurinkovarjo mukana, mutta Juha ei käyttänyt sitä. Myöhemmin myös selvisi, että Juha vain hieman ylimielisesti levitti aurinkorasvaa. Vatsassa on nyt vinkeän muotoinen punaisempi alue. Aamupäivän makasimme siis rannalla, tai Krista makasi, Juha kävi noutamassa pyyhkeet, siihen meni yli puoli tuntia. Iltapäivän pelasimme shakkia ulkoilmassa, tällä kertaa varjossa. Pienten tirsojen jälkeen kävimme vielä rannalla köllittelemässä. Tässä kohtaa myös Juhan aurinkorasvan epätasainen levitys kävi ilmi.
Illalla kävimme Sant Angelossa syömässä kalaruokaa. Odotuksemme ravintolan tasosta ei aivan kohdannut todellisuutta. Siitä huolimatta ruoka oli hyvää. Paluureissun takaisin teimme tällä kertaa taskulampun valossa :).

Today we started fairly early, but when we tried to get breakfast at 8.30 Peppe took us to the shore, where a small boat waiting. Peppe told us that this was our wedding gift from the italians. This little boat took us to a bigger boat which was a small yach.
At the Yach we got our breakfast. The highlight of the breakfast was sparkling wine and strawberries (we’ve done this before). We were facing a day on the yach. After a small introduction to the boat we headed towards open waters. During this Krista took sun on the deck of the ship, while Juha breafly visited the deck for a quick tan. Mainly he stayed inside or on the second deck under a shade.
When we arrived to enough open waters we got small training on tandem glaiding. This is a operation where we are up in the air (with another person) and the boat drags us along the sea. Even though the temperature was over thirdy degrees it was supricingly cool up in the air.
After this cooling session we warmed our selfs up on the deck of the ship under the burning sun. Lunch was a fabilous display of different seafood, which I can’t even name. After the lunch we had another opportunity to burn our selfs under the sun, which Juha passed because he was starting to show red color.
During the wafernoon we practiced using a waterscooter. They are surpricingly strong and fast. 🙂
Before we returned back to the bed and breakfast we had our last (but not least) surprice. The surprice was a romantic dinner on an island (we were near it all the time we practiced with the scooter). On the beach of the island was a table for two with candles. We ate magnificent seafood and watched the early sun set while the crew of the ship (3 persons) played a serenade with two guitars and a violin. Towards the sun set flew two trained pigeons holding a heart shaped silk ribbon. It would have been a magical moment, but at the magical moment a squirrel with rabies arrived.
We imagined all this while lying on the beach in the heat of the morning sun. We had our sun umbrella with us but Juha choose not to use it. Later on we found out that Juha wasn’t so carefull when he spread the sun lotion. He now has on his tummy a red area. The morning we were on the beach or Krista was, Juha went to get the towels which took atleast 30 minutes. The afternoon we played chess outside, but in shadows. After a small afternoon nap we went to the beach again. It was at this point when we noticed that Juha had mild sun burns. In the evening we went to Sant Angelo for fish dinner. Our expectations didn’t quite meet the reality of the restaurant. Dispite of this the food was good. This time we did the return jorney with a flash light.