Juhannuksen emuloimista La Rochellessa

2018-06-22

Ajoaika: N/A
Keskikulutus: N/A
Keskinopeus: N/A
Kokonaiskilometrit: 3416 km

Meidän ajatus oli herätä aamulla reippaasti ja lähteä La Rochelleen katsomaan kaupungin heräämistä ja sen jälkeen käydä shoppailemassa. Erityisesti minun vaatteet on loppuunkuluneet. Aikaisemmasta työpäivästä La Rochellessa tiesin, että kaupunki herää siellä yhdeksän aikaan. Lähdimme pyöräilemään kaupunkiin puoli kahdeksan aikaan, niin että olimme jälkeen kahdeksan sataman lähettyvillä.
Keli aamulla oli kuin Suomessa Juhannuksena – 12 astetta lämmintä ja pirun kylmä tuuli. Hyvä että kännykkä ei sanonut “12 degrees, feels like midsummers eve”. Löysimme kahvilan, joka tarjoili juomat keraamisissa kupeissa. Täällä yllättävän paljon myydään kahvia/teetä kertakäyttökupeistä, liikkeessä ei ole yhtään oikeaa mukia. Turhan roskaamisen vastustajina moisia paikkoja pitää välttää, vaikka kahvihammasta kovasti kolottaa.
Toisen (hobbitti) aamiaisen jälkeen lähdimme shoppailemaan. Melkein koko vaatevarastoni pitää uusia. Vain ne, mitkä ostin Suomessa ennen lähtöä on käyttökelpoisia läpi kesän, muut on jo nyt hajonneet/kulahtaneet tai ei varmasti kestä läpi kesän edes kulahtaneina. Vaatteiden ostaminen ei missään nimessä ole suosikkihommaani. Vaatteiden ostaminen maassa minkä muoti ole kotimaan kaltainen on karvan vajaa järkyttävää. Mielenkiintoisesti, oikean mittaisia – eli riittävän lyhyitä – farkkuja ei vaan löytynyt ekan päivän yrittämisellä. Itseasiassa ekan päivän tulokset olivat kohtalaiset laihat. Siinä missä vaateostoksilla ei onnistuttu viini-, viski- ja kalenteriostoksissa taasen onnistuttiin täydellisesti.
Mielenkiintoisesti englanti ei ole missään nimessä ongelma. Niissä liikkeissä missä ensimmäinen myyjä ei osannut englantia, hänen noutama toinen myyjä osasi. Joka paikassa hyvää palvelua, joka paikassa englanniksi. Hinnat kerrotaan minulle usein ranskaksi ja sen jälkeen näytetään kassalta. Vastaavasti olen oppinut olemaan tavaamatta esimerkiksi nimeäni tai sanomatta numeroita, ne on syytä kirjoittaa puhelimeen ja näyttää. Hyvin samanlaista kuin Italiassa, ranskankielen puute aiheuttaa vain vähäistä ongelmaa.
Vaateostosten jälkeen oli edessä tarvikeostoksia. Krista tarvitsi jotain kirjakaupasta ja Juha löysi kirjakaupan vierestä ison elektroniikkaliikkeen. Jakaannuimme kahtia. Krista löysi suomalaista tavaraa ja tarvitsemansa tarvikkeet, Juha ei löytänyt mitään mielenkiintoista ja vietti suurenosan ajastaan polkupyörien lähellä puunalla auringon suojassa kuuntelemassa kirjaa. Sitten kun se väsytti liikaa, Juha siirtyi läheiselle penkille torkkumaan.
Päivän shoppailu lopetettiin juomien hankkimiseen (no okei, pantonkia ostettiin kanssa). Ardbegin An Oa, on silkkaa nektaria – Pedro Ximenez sherrytynnyreissä kypsytettyä Ardbegiä, taatulla turpeisuudella ja savulla. Match made in heaven – makea pehmeä alku, mausteinen mukava, pyöreä maku ja savuinen, turpeinen, pippurin loppu, joka viipyy suussa ihanan pitkään. Voisin juoda sitä pullon suorilta ja nauttia joka hetkestä. Tällä hetkellä, jostain syystä, Pedro Ximenez viimeistellyt viskit uppoavat minuun melkein poikkeuksetta. Löytämämme punaviinikin on hyvää, mutta ei se viskiä ole.
Shoppailun jälkeen poljettiin asunnolle pikku iltapäivä torkuille. Loppuilta on mennyt rentoutuessa ja tutkiessa (nestemäisiä) ostoksia.
Itseasiassa koko päivä on ollut hyvin aurinkoinen, mutta todella tuulinen. Lämpötila parhaimmillaankin kiipesi vain 23. Aurinkorasvasta huolimatta olen onnistunut polttamaan niskani. Aivan käsittämätön mesta. Kaikki palamiset ovat olleet hyvin pieniä tähän mennessä, mutta tämä on huono trendi. Tilanne korjataan laittamalla luuri hälyttämään tasaisin aikavälein, jolloin lisätään aurinkorasvaa.
Kelin puolesta paikka on muistuttanut kovasti suomalaista Juhannusta – kylmää ja tuulista, tosin tämän paikan standardien mukaan.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.