Nörtin Unelma

Paino: 72.4 kg

Toistaiseksi raportointini tuntuu toimivan hyvin. Paino pitää ja treeniä on sopivasti. Koitan tällä hetkellä sopeutua uuteen arkeeni. Uusi arki pitää sisällään lyhyet aamulenkit, joka toinen aamu ainakin, sekä punttisalin, kerran kaksi viikossa,  työpaikalla. Tänään tuli testattu onko aamulenkki ja ajoissa kimppakyydin noutopisteellä oleminen mahdollista – on. Pitää vain valmistella edellisenä iltana riittävän paljon. Salon punttisali onkin tullut jo kerran testattua, joten sen puolesta ei tullut uutta. Seuraava taklattava asia on ruokailu kun alkaa Krav Maga treenit. Käytännössä minun on pakko mennä suoraan töistä treeneihin, mitkä vetämistapauksessa kestävät aina noin 21:00 saakka. Töiden jälkeen / ennen treenejä on ehdittävä syömään jotain energiarikasta ruokaa aterian verran. Toistaiseksi ajatuksiini on seikkaillut keinotekoiset ravintolisät, joilla ei saa korvata ateriaa .  Valmiseineet eivät edes käyneet mielessä, ehkä lopullinen ratkaisu™ löytyy edellisen illan valmisteluista ja ruuan lämmittämisestä. Jotenkin tämä ongelma pitää ratkaista.

Paino: 72,4 kg

Olen viimeiset pari päivää ihmetellyt, miten alan seuraamaan(jakamaan) tekemisiäni tehokkaammin / paremmin. Hyödynnän kirjan ideoita valvonnasta, katsotaan kuinka se onnistuu . Yksi ehdotettu asia on ottaa kuva kaikesta mitä syö, näin ollen ei kehtaa syödä jotain sipsipussia turhan usein, koska silloin siitä olisi liikaa kuvia. Hullu idea, joten testataan tätä. Käytän tähän Evernotea ja N8a. Paljon helpommaksi en hommaa voi saada. Kirjoitan ylös myös vaihtelevalla tarkkuudella mitä syön. Katsotaan kuinka tämä onnistuu. Lopputulos on nähtävissä täällä: syöminen

Paino: 72,2 kg
Kokonaismitta: 246

Viimeisen kaksi viikkoa treenasin hyvin, lenkkeilin ja kävin salilla omia treenejä vetämässä. Se ei kuitenkaan pelastanut minua. Tein myös poikkeaman mittausaamujen toimitaan, kävin tällä kertaa lenkillä. Halu olla luovuttamatta edes viime metreillä ajoi minut aamulla ulos. Mittauksessa Personal trainer kertoi että nesteytyksellä on suuri vaikutus laitteen mittauksiin. Tiesin tämän ja siksi olen koittanut pitää aamut samanlaisina. Tällä kertaa en vain pystynyt. On siis hyvin mahdollista, että tein itselleni karhunpalveluksen käydessäni lenkillä ja juotuani vain kupin kahvia aamulla. 

Rasvaa tuli lisää edelliseen kertaan mitattua, mutta toisaalta tuli lihasmassaakin. Kun verrataan lähtötilanteeseen olen menettänyt hieman lihasta, mutta myös 1,5 kiloa rasvaa. Tilanne on parempi kuin alussa, mutta ei sitä mitä haluttiin. Lyhyesti sanoen epäonnistuin, surkeasti. Olen 3 prosenttiyksikön päässä tavoitteestani. Kunnianhimoisesta 4.5 prosenttiyksiköstä sain 1.6 prosenttiyksikköä pois. Surullisinta on se että olin matkalla jo merkittävästi paremmassa kunnossa, hyvin lähellä maaliani 1.6 prosenttiyksikön päässä.

Olen pohtinut mikä meni pieleen ja päätynyt sen pohjalta tekemään korjauksia. Otan lyhemmät palaute/tavoite syklit, lisään vaihtelua, luen lähdemateriaalejani useammin ja enemmän, mutta kerralla vähemmän, julkaisen Facebookissa kerran viikossa, parantaakseni palaute/painesykliä. Korjaan blogausta sisältämään ainakin treenauksen, sillä blogini pohjalta en näe mikä meni treenauksessa pieleen. Lisään ehkä osan, jossa kerron syömisistäni. Nämä jotta näen itse missä menee pieleen,  ja jotta joku muu voi kopioida jos se onnistuu.

Vuodelta saldo siis on 1 onnistuminen ja 1 epäonnistuminen. Olenko tyytyväinen projektini tuloksiin tässä vaiheessa? Kyllä, vaikka tämä epäonnistuminen syökin miestä. Epäonnistumisista opitaan.

Paino: 73.2 kg

Huomenna on luvassa viimeinen mittaus, joka kertoo minulle saavutinko tavoitteeni. Tässä kohtaa minun pitäisi tietää itse onko se hilkulla vai ei. Tiedän ettei ole, jos olen takaisin aikaisemmassa 11 % olen pirun tyytyväinen, mutta en usko että olen 10% tai sen alle kuten tavoitteenani on. Julkaisen tuloksen perjantaina normaalin blogausaikatauluni mukaan.

Nyt ennen kuin mittaus on tehty voin pohtia ja miettiä mikä meni pieleen. Motivaatio petti matkalla, erityisesti vähän yli puolen välin jälkeen. Tiesin että niin käy ja toivoin että tämä blogi ja tämän kautta mahdollisesti saatava tuki/vittuilu/kannustus auttaisi kun oma motivaatio pettää, mutta valitettavasti niin ei käynyt. Joudun nyt pohtimaan miten saan kaivettua tuota tukea irti, niille hetkille kun sitä tarvin. Pitäisikö jokainen blogiviesti pistää facebookkiin? Pitäisikö minun liittyä johonkin foorumiin, josta löytyy muita samanlaisia ja kaivaa sitä kautta rinnakkaistuki? Pitäisikö blogaamiseen panostaa merkittävästi enemmän, niin että se olisi kutsuvampaa, mielenkiintoisempaa?

Ruokailutottumukseni ovat melko hyvin muuttuneet, siihen olen tyytyväinen. Ratkeamisia oli matkalla ja joulu on tietenkin ihan oma lukunsa monien jouluherkkujen vuoksi . Ruokailu on kuitenkin vain toinen puoli, jatkuva treeni on toinen puoli ja juuri tuo treenihalukkuus loppui välillä. Ulkoisia syitä voisi kaivaa vaikka kuinka paljon, mutta tosiasia on että oma motivaatio petti, vika löytyy kun katsoo omaa napaa . Ehkäpä suurimpina ulkoisina esteinä voisi pitää erilaisia murtumia, joita koin ensimmäistä kertaa elämässäni, mutta alussa uhosin treenaavani mahdollisista rajoittavista vammoista huolimatta. Todellisuudessa myös treenasin, mutta en kuitenkaan niin paljoa kuin mitä alussa uhosin.

Viimeisen kaksi viikkoa olen treenannut kunnolla, niin kuin projektin alussa. Syy siihen on rakas vaimo, joka on omilta kiireiltään ehtinyt hoputtamaan minua salille treenaamaan. Tuo hoputus on tuottanut hedelmää niin paljon että nyt olen taas motivoitunut treenaamaan. Toinen mikä on motivoinut minua treenaamaa on tuon viskipullon menetys, mutta se auttoi vain alussa ja nyt ihan viimeisellä viikolla kun sen menettäminen on konkretisoitunut eikä mitään ole tehtävissä.

Olenko tyytyväinen saavuttamaani tilaan? Kyllä, tämä on hyvä alku ja olen matkalla pari kertaa jo ehtinyt miettimään saavutinko jo tavoitteeni ulkomuodosta. Lopulta mittaukset eivät kerro sitä olenko tyytyväinen, mittaukset ovat vain yksi tapa asettaa tavoite, joka toivottavasti motivoi treenaamaan. Seuraavaksi aletaan kasvattamaan lihasta ja venyttelemään.

Paino: 71.5 kg
Kokonaismitta: 248 cm

Keskiviikko aamun lenkki onnistui täydellisesti. Juoksin 45 minuuttia ja pidin kaikesta muusta paitsi startista . Herääminen, nouseminen ja juokseminen ensimmäisen 10 minuutin sisään tuntuu niin raskaalta ettei tosi ole, mutta kun siitä pääsee yli päivä starttaa niin paljon paremmin. Torstaina ja perjantaina juoksut on jäänyt väliin, mutta torstai-iltana oli taas omaehtoiset salitreenit, kahvakuulaa ja säkkiä. Tänään on luvassa samaa lisää, Krista toimii kirittäjänä nyt viime metreillä, siitä hänelle iso kiitos.

Viikonloppuna on jouluaatto ja isot ruokapadat edessä. Miten tästä selvitään? Kuten aikaisemminkin, syödään kuten muutkin. Koitetaan vaan syödä tolkullinen määrä jouluruokaa ja välttää syömästä ihan mahdottomasti karkkeja – mikä on se kaikkein vaikein osuus . Ilmassa on vähän treenaamiseen/lenkkeilyn meininkiä niin Kristalla kuin minullakin, joten saattaa olla että jouluaattona ja joulupäivänä kuntoillaan silti. Mikä ei ole ollenkaan huono asia .

Torstai oli vuoden lyhin päivä, joten tästä eteenpäin aamuheräämiset vain helpottuvat. Tämän vuoden viimeiseen H-hetkeen on enää 5 päivää matkaa. Vuoden viimeinen mittaus on 28.12.2011 ja silloin pitäisi rasvaprosentin olla 10 tai alle, vielä voi treenata, vielä voi vaikuttaa

Paino: ??.?

Tiistaiaamu meni aika pitkälti nukkuessa. Olin maanantai-iltana yhdeksän jälkeen kuntoilemassa salilla. Hakkasin ja potkin säkkiä, juoksin ja heiluttelin kahvakuulaa. Olin kymmenen jälkeen kotona ja kotona vain join hieman vettä ja kuuntelin kirjaa kunnes nukutti. Tiistaiaamuna olin kuin nuijittu, kännyköiden annettiin soida kauan ja niitä säädettiin pari kertaa. Vasta palaverivaroitus klo 07.45 sai revittyä kummatkin sängystä ylös. Aamiainen syötiin hätäisesti koneen ääressä palaveeraten. Illan kuntoilu oli joululahjojen metsästämistä. Tarkoitukseni oli mennä ostosten jälkeen salille, mutta ostoskierros alkoi ja loppui niin myöhään että olisin taas ollut yhdeksän jälkeen salilla. Päätin että tänään voisin syödä hieman illalla ja nukkua hyvin ettei aamulla ole nuijittu olo. Vastineeksi tästä treenittömästä illasta ajattelin keskiviikko aamuna repäistä ja mennä lenkille – vaikka vain lyhyelle, mutta lenkille kuitenkin. Nyt siirrän lenkkivarusteet ovelle odottamaan.

Paino: 72,6kg
 
Lauantaina oli Krav Maga seuramme pikkujoulut, joten kyseisen päivän ruokailut tai juomiset eivät oikein sopineet ruokavaliooni :). Joulu ylipäätään on hankala aika lopputrimmausta ajatellen. Vihreät kuulat ovat todella hyviä ja niitä on tullut ostettua yksi laatikko, Krista osti toisen kun vanha loppui. Niitä tulee napsittua tasaisesti silloin tällöin, mikä itsessään lisää makean nälkää ja tuottaa tässä vaiheessa turhaa energiaa :). Pikku jouluissa tuli oltua sen verta maltillisesti että tänään sunnuntaina pystyin ongelmitta menemään salille treenaamaan omassa rauhassa. 45 minuutin ajan hakkasin ja potkin säkkiä, tein kahvakuulatreeniä ja pienen vatsalihastreenin bodyrock.tv:n ohjeiden avulla. Olo oli niin hyvä tuon session jälkeen että suunnittelen käyväni ensi viikolla enemmänkin salilla hakkaamassa säkkiä. Se saa myös toimia loppukirinä rasvanpoltossa :).

Paino: 71,9 kg
kokonaismitta: 248 cm
 
Torstaina päätin jo ennen treenien vetoa jääväni salille treenien jälkeen kuntoilemaan hieman kahvakuulilla. Vedin rauhalliset treenit, ajatuksella vaihtoehtoja lyömiselle :). Krav Magassa ongelmat ratkaistaan nopeasti ja tehokkaasti, mikä usein tarkoittaa lyömistä tai potkimista. Moiset ratkaisut ei käy, jos vaikkapa joku ottaa kiinni leikillään tai tilanne ei oikeasti ole vakava. Niinpä harjoittelimme lukkoja ja maahanvientejä, kevyempiä ratkaisuja. Nyt ainakin harjoittelijat tietävät että vaihtoehtoinen ratkaisu löytyy, vaikka se ei tulisi automaattisesti muistista :).
Treenien jälkeen jäin salille hetkeksi heiluttamaan kahvakuulaa. Treenissä oli kiukkua, mutta ei kestoa eikä laajuutta. Näin perjantaiaamuna voin sanoa, että treeni olisi saanut olla rankempi – mitään paikkaa ei särje. Toisaalta oli hyvä etten kuluttanut itseäni loppuun tuossa kahvakuulatreenissä. Matkalla kotiin pyöräni etukumi puhkesi suurinpiirtein yliopiston kohdalla. Niinpä talutin pyörän keskustaan, lähelle käyttämääni pyöräkorjaamoa ja juoksin treenireppu selässä kotiin, kyseessä oli kuitenkin vain puolen tunnin operaatio. Oli todella upeaa huomata pikku varpaan kivun puute. Nyt voin taas juosta!
Lauantaina on luvassa aamulla kuntoilua “Kristan” salilla ja sen jälkeen lähdetään joululahjoja ostamaan! Tänään voisin taas treenien vedon jälkeen kuntoilla kuulan kanssa.

Paino: 72.3 kg

Synttärit oli eilen. Nyt lienen tilanteessa että olen 31 vuotiaana paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin. Olenko tämän vuoden tavoitteessa? Epäilen, epäilen, mutta vielä on 2 viikkoa aikaa treenata . Varvas alkaa olemaan siinä kunnossa että voin viimeisen viikon ainakin juosta – varmasti.

Tämä lumettomuus aiheuttaa aamulla nousemisvaikeuksia. Ilman valoa on pirun vaikea nousta ylös. Sisälle saa toki valot päälle, mutta se ei ole sama kuin pihalla oleva kirkkaus. Lunta alas perkule, mutta vaan kerran, en halua kolata sitä pihalta joka aamu useita kolallisia – tai sitten haluan, sekin olisi hyvää hyötyliikuntaa .