Aussi-reissu

Aikaisin herääminen ei täällä tuota mitään ongelmaa. Heräsimme kumpikin puoli seitsemän aikaan. Koska paikka oli hyvin rauhallinen jäimme istumaan rannalle hyväksi toviksi. Lopulta menimme pienille välitirsoille odottamaan aamiaismahdollisuuksia.

Aamiainen oli positiivinen yllätys kahdessa mielessä. Ensimmäinen yllätys oli että manneraamiainen oli ilmainen, joskin hyvin rajoittunut. Toinen iloinen yllätys oli että kun Krista pyysi hedelmiä, hän sai sen vähän mitä paikalla oli tarjota :).

Aamupäivällä seikkailimme valmista polkua pitkin isolle kivelle saaren yhteen kärkeen. Sieltä avautui upeat näkymät! Jäimme sinne istuskelemaan. Krista otti aurinkoa ja Juha kuunteli kirjojaan. Kyllästyttyämme kyseiseen paikkaan palasimme takaisin rannalle lukemaan (Kristakin tahtoi kirjan :).

Täällä on palmuja ja palmuista tippuu kookoksia. Täältä löytyy myös ilmiselvä kookoksen avaamiseen pyhitetty paikka. Olemme ajatelleet ottaa tavaksi syödä kookos ennen lounasta. Se tarkoittaa että etsimme moisen maasta. Sopiva kookos hölskyy kun sitä ravistelee! Sitten sille annetaan sopiva määrä VÄKIVALTAA! Jonka jälkeen hiestä tippuva työntekijä voi nauttia virkistävää kookosmaitoa. Maidon loputtua loput patoumat puretaan itse pähkinään. Kohtuuttoman väkivallan jälkeen palkintona on hyvää kookosta. ]:-]

Iltapäivän käytimme Pebble rannan tarkistamiseen. Sinne oli polku valmiina. Polku vain oli niin umpeen kasvanut että alkupään löytäminenkin vei vartin. Metsässä seikkailemisen jälkeen paljastui ranta täynnä kiviä. Tulemme palaamaan tuonne paikkaan snorklausvarusteidemme kanssa. Valitettavasti tällä reissuilla Krista joutui käyttämään kenkiään ensimmäisen kerran, joten viikko ilman kenkiä ei onnistunut :D.

Illan aikana Juha tutustui paikan työntekijöihin, sillä hän on pimpannut paikan verkon langattomaksi omalla tukiasemallaan. Meidän piti matkustaa etäisimmälle saarelle riutan reunalle, jossa kännykkäverkko ei toimi, jotta saimme ilmaisen langattoman verkon aamiaispöytään ;D. Toinen mestan työntekijöistä on melkoinen kuvaaja ja näytti ottamiaan kuvia tältä saarelta. Kuvien perusteella Juha haluaa koluta koko saaren. Kunnon kengät jalkaan, vettä, snorklausvarusteet ja kunnon kamera mukaan. Tämä on todella uskomaton paikka!

Waking up early is not a problem in here. We woke both at half past six. Since the place was very quiet we stayed on the beach and enjoyed the morning for a while. Finally we went and had a small nap while waiting for the breakfast to come up.

Breakfast was a positive surprise in two ways. First of it seems that the continental breakfast is free, albeit a bit limited. Second happy surprise was that when Krista requested fruits she got all what they had, which wasn’t much. 🙂

The morning was used by walking up a made up trail to a huge rock on one corner of the island. From there you had a beautiful sight over the sea. We staid there for couple of hours. Krista took sun and Juha listened to his books. After we got bnored with that place we headed up to the beach to read. (Krista wanted her book 🙂

Palm trees grow here and you get coconuts from those trees. You can also find a place clearly dedicated to open these nuts. We think we’ll start eating coconuts before lunch. This means that we have to find one from the ground. If the coconut is proper you can here water inside it when you shake it! Then you apply appropriate amount of VIOLANCE! The sweat dripping worker is rewarded with coconut milk. When you ran out of milk you work rest of your issues with the nut and hopefully that cracks is to pieces. After this act of uncalled for violence you are rewarded with coconut meat!

The afternoon was spent checking out the Pebble beach. A ready made path exists for this beach also. The trail had so much stuff growing on it that it took us 15 minutes to find the starting point! After a wild walk in the forest we met a beach full of rocks. We will be returning to this beach with our snorkling gear. Unfortunately this trip required Krista to use her shoes so a week without shoes is not possible. 😀

During the evening you got familiar with local workers because he has pimped the local network to be wireless with his own wireless station. We had to travel to the farthest island on the reef, where cell phones don’t work, so we could get a free WI-FI at our breakfast table ;D. One of the workers on this place is a quite the photographer and he showed his pictures from this island. Based on those pictures Juha really wants to walk all around the island. Proper shoes, water, snorkling gear and a proper camera is needed. This place is really incredible!

 

Heräsimme murhaavan aikaisin, eli 5.30. Bussimme kohti Shute satamaa lähti 6.07 matkaan Airlie Beachilta. Meille oli kerrottu että Scamper niminen vene vie meidät saarelle ja se lähtee noin kello seitsemän. Olimme hyvissä ajoin paikalla ja Juha ehti syömään aamiaisen satamassa upeissa olosuhteissa. Kellon vierähtäessä vartin yli seitsemän Juhaa alkoi hieman hermostuttaa. Krista alkoi keskustella muiden kanssa ja selvisi että toisille oli kerrottu lähtöajan olevan 7.30. Juuri silloin paikalle saapuville oli kerrottu sen olevan 8. 🙂 Niinpä Juha haki kahvia itselleen. Kahdeksalta hyppäsimme baattiin ja lähdimme kohti saaria. Joukossamme oli pari joka meni telttailemaan sekä trio joka meni telttailemaan. Me olimme ainut pari joka meni kiinteään asutukseen. 🙂

Hook Island on iso saari jossa on pieni vanha lomakohde. Itse lomakohde on parhaat päivänsä nähnyt, mutta luonto ja auringonpaiste korvaavat puutteet. Luvassa on saarella vaeltelua (lähes koko saari on luonnonsuojelualuetta), snorkailua rajattomasti (olemme suurella riuttalla) sekä aurinkoa ja kirjoja. Tänään olemme ottaneet pienet maistiaiset kustakin osa-alueesta ja lupaavalta näyttää!

Kun suljet suihkukopin oven ja huomaat oven takana olevan kaksi isoa liskoa, voit olla varma että teidän kaikkien päässä liikkuu samat ajatukset. “IIIIIK IIIIK IIIIK! Mitä TUO täällä tekee?”. Juhan kohdatessa tämä tilanne hän ehti poistua suihkukopista ennen kuin liskot ehtivät. Seuraava koppi oli vapaa 😀

PS. Täällä ei ole puhelinverkkoa, ainut kommunikaatioväylä on tämä blogi! Kommentteja tekstiviestien sijaan!

We woke way too early at 5.30. Our bus to Shute Harbor took us at 6.07 from Airlie Beach. We were told that a boat named Scamper will take us to the island and it will departure around 7.00. We were well ahead on the docks and Juha had his breakfast in fabulous morning conditions. When clocked passed 7.15 Juha started to get nervous. Krista started discussing with others and she found out that the others had received a different information. They had been told that the boat departures at 7.30. Persons just arriving at the docks were told that the boat departures at 8. 🙂 So Juha went to get some coffee. At eight we jumped on the boat and started towards the islands. We had a couple and a trio who were dropped to different islands to camp. We were the only ones going to have a roof on top of us.

Hook island is a big island with an old vacation resort. The resort has seen its best days but the nature and the sunshine make up for it. We’re looking to walk around the island (natural park covers almost the entire island), snorkling to our hearts content (we are at the great reef) and sun bathing and books. Today we have tasted every part of our plans and it’s looking good!

When you are closing the door of the shower and you notice two lizards behind the door you can be sure that all three of you are thinking the same. “IIIK IIIIIK IIIIIK! What is THAT doing in here?”. When Juha faced this situation he was faster than the lizards to change showers. Luckily the next one was vacant 🙂

PS. There is no cellular network here so the only communication tool is this blog! Comments instead of messages!

Heräsimme aikaisin aamulla eli 6.00…6.30:tä ehtiäksemme kiireettä 8.50 lähtevälle lennollemme kohti Brisbanea. Roger ja Patricia tulivat saattamaan meitä ja nauttimaan aamukahvinsa lentokentälle. Olen aina ihmetellyt niitä matkustajia joita pitää kuuluttaa erikseen. Mitä on tapahtunut että olet niin myöhässä koneesta? Meille kävi niin että luulimme portin aukeavan kello 8.35. Joimme kahvia ja sanoimme hyvästejä julkisella alueella 8.35:n saakka, jonka jälkeen lähdimme kohti turvatarkastuksia. Canberran kenttää korjataan tai laajennetaan ja julkisella puolella kuului koko ajan porakoneiden ja työmaan ääniä. Metelin vuoksi kuulutuksista ei saanut mitään selvää. Kun olimme suljetulla puolella niistä sai hyvin selvää ja kuulutus kuului: “This is the last call for passengers K Leivo and Juha Leivo. Please proceed to gate number 5”. Onneksi olimme suhteellisen lähellä porttia ja ehdimme koneeseen vain pienen juoksemisen jälkeen :D.

Saavuimme Brisbaneen kello 9.25. Australia on siitä jännä maa että eri osavaltiot ovat eri ajassa riippuen siitä onko jollain osavaltiosta kesäaika käytössä. Näin ollen Canberra ja Brisbane ovat tunnin eri ajassa :-I. Brisbanessa meillä oli 7 tuntia aikaa ennen seuraavaa lentoamme. Aiomme hyödyntää tämän ajan käymällä kaupungilla jaloittelemassa, joten kumpikin sai valita yhden paikan. Juha valitsi erään kaupunkipuutarhan ja Krista valitsi taidegallerian.

Puutarha oli hieno väriloistoltaan, mutta kuvat kertovat siitä paremmin :). Krista valitsema kohde olikin suljettu, joten menimme suoraan lounaalle. Lounaan jälkeen eksyimme kirjakauppaan. Krista jäi lukemaan tunniksi raakaruoka keittokirjoja ja Juha löysi viskikirjan, joka tuli kaupasta mukaan rantaluettavaksi (+ kirja toimii hyvänä ostoslistana ;).

Lentomme Proserpineen meni ilman dramatiikkaa. Proserpinen lentokenttä on niin pieni että ihmiset odottivat pihalla häkissä pääsyään koneeseen kun me kävelimme häkin ohi koneesta ulos. Meidän matkatavarat tulivat auton peräkärryssä terminaalin päähän ulkoilmaan meitä odottamaan :D. Proserpine onkin sitten jo niin korkealla Australiassa että olemme takaisin Kuala Lumpur fiiliksissä. 30 astetta lämmintä ja kosteaa kuin työmiehen kainalossa.

Lentokentältä ystävällinen bussi vei meidät tänne Airlie Beachille jossa yövymme lyhyen yön. Meillä kävi tuuri ja saimme näimme neljän hengen huoneen omaan käyttöömme. Huomenna matkaamme kohti lomasaarta ja riuttoja 🙂

Waroituksen sana, nettiyhteys on jo täällä Airlie Beachilla hankala saada aikaiseksi. Kohteessa on nettiyhteys, mutta “sen saatavuus on rajattua”. Emme vielä tiedä mitä tämä tarkoittaa käytännössä.

We woke early meaning 6.00…6.30 so that we can catch our plane to Brisbane at 8.50 without a hurry. Roger and Patricia came to escort us and to have their morning coffee at the airport. I’ve always wondered those travelers that need to be called out for. What has happened that has made you so late? What happened to us was that we thought the boarding time was 8.35. So we were drinking coffee and saying our goodbyes up to 8.35 and only then we started to head out to the security checks. Canberra’s airport is under repairs and on the public side you could hear all the time the drilling and the noise of the workers so you really could not hear the announcements. When we were at the closed side we could hear them well and the message was “This is the last call for passengers K Leivo and Juha Leivo. Please proceed to gate number 5”. Luckily we were quite close the gate and had to run only a little bit :D.

We arrived in Brisbane at 9.25. In Australia the different states might have time difference depending on whether or not one of them is in summer time. This means that Canberra and Brisbane have one hour time difference :-I. We had 7 hours in Brisbane. To kill that time each of us got to choose a place to go to. Juha chose one city garden and Krista chose an art gallery.

The city garden was colorful, but the pictures will tell more :). The art gallery Krista chose was closed, so we skipped it and went strait for lunch. After the lunch we got lost in a  book shop. Krista read over an hour different raw food cook books and Juha found himself a book about whisky. The whisky book is now with us as Juha needs something to read on the beach (+ it’s good to have a shopping list 😉

Our flight to Proserpine was less dramatic. Proserpine’s airport is so small that people who were boarding the place waited their turn in a cage on the backside of the terminal. We walked by them when we came out of the plane. Our luggage came on a trailer to the end of the terminal. They were outside waiting for us :D. BTW, Proserpine is so high up in Australia that it is like Kuala Lumpur all over again. It’s 30 degrees hot and as moist as in workers arm pit.

From the airport a friendly bus took us to Airlie Beach where will spend a quick night. We got lucky and we got a four bed room just for our selves. Tomorrow we head out to the vacation island.

As a word of warning the internet connectivity is getting harder to get, even in Airlie Beach. At our final destination they do have internet, but access to it is limited. We don’t know what that means in practice.

Koska tänään oli viimeinen päivä Canberrassa Juha halusi vielä kerran koittaa löytää kenguruita. Kenguruita näkee parhaiten aamutuimaa, joten tähtäsimme aikaiseen herätykseen. Niinpä heräsimme 6.00, 6.30, 7.00, 7.15, 7.30, 8.00 sekä 8.30. Vietimme rauhallisen aamun sillä yhdeksän aikaan ei enää ollut kiire :). Aamun aikana Juha väkersi muutamia panoraamakuvia Krista kirjoittaessa postikortteja. Yhdentoista aikaan saimme Patricialta kyydin läheiselle puistolle, jossa voisi pongata kenguruita.

Aamupäivän keli oli hyvin pilvinen ja suhteellisen viileä (vain 23-26 astetta) pakkasimme mukaan runsaasti vettä ja kevyesti aurinkovarusteita. Kahdeltatoista aurinko porotti kauniisti lähes täysin kirkkaalta taivaalta ja 12.20 alkoi jo ahdistaa sillä pakkauksissamme ei ollut aurinkorasvaa. Vaihtoehtomme oli saada jostain aurinkorasvaa tai poistua alueelta, niinpä kyselimme muilta puistossa olleilta aurinkorasvaa. Kolmannella kertaa tärppäsi. Aurinkorasvan voimin jatkoimme matkaa etelän suuntaan ja HA! Juha pongasi korvien heiluntaa piiiiitkän matkan päästä. Valitettavasti nämä villit kengurut olivat aidan väärällä puolella ja pelkäsivät meitä kuin ruttoa. Vain yksi pari jäi kuvausetäisyyden päähän, mutta halimaan heitä ei päässyt.

Iltapäivä meni luonnollisesti työviikon päättävällä perjantai oluella Patrician ystävien kanssa eräällä klubilla. Ensiyrittämällä emme päässeet sisälle, sillä Kristalla ei ollut henkkareita mukana. Patrician ystävä kuullessa tästä alkoi tapahtua, hän kävi sisällä antamassa rakentavaa palautetta jonka jälkeen meidän sisäänpääsy ilman henkkareita ei ollut mikään ongelma :D.

Ilta, aivan yömyöhään saakka, tuli vietettyä Patrician naapurin luona grillaten. Pakkasimme rinkkamme yhdentoista jälkeen yöllä hieman väsyneinä. Kaikki on luultavasti mukana huomisaamun aikaista lentoa varten 🙂

Since today was our last day in Canberra Juha wanted to have one last try in finding kangaroos. Kangaroos can be best seen in the early morning so we aimed for a early wake up call. So woke up at 6.00, 6.30, 7.00, 7.15, 7.30, 8.00 and 8.30. We spent a nice morning since after nine we weren’t in a hurry ;). During the morning Juha build up some panorama pictures while Krista wrote post cards. At eleven Patricia took us to a nearby park where we might see some kangaroos.

Morning was very cloudy and quite cool (only 23-26 degrees) so we packed a lot of water and some gear for sun protection. At noon the sun was shining from almost completely clear sky and 12.20 we were getting worried since we didn’t have any sunscreen with us. Our options were to get some sunscreen or get away from the park, so we started asking from others if they had any sunscreen with them. Third time was the charm. Now protected we carried our exploration to south and HA! Juha saw ears wiggling from faaaar far away. Unfortunately these wild kangaroos were on the wrong side of the fence and were afraid of  us like had the plague. Only one couple stayed at picture shooting range, but still too far for a hugging attempt.

Afternoon went naturally with the Friday after work beer (or wine) with Patricia’s friends at a club. On our first try we were not allowed to come in since Krista didn’t have her ID card with her. When Patricia’s friend heard about this things started to happen. She went in a gave some constructive criticism after which we didn’t have any issues getting in without any ID. 😀

Evening, all the way to the night, was spent at Patricia’s neighbors. They were having a barbeque evening. We were quite tired when we packed our backpacks after eleven. I believe we have everything we need for our early flight tomorrow 🙂

Heräsimme kohtuullisen aikaisin, mutta vietimme todella rauhallisen aamun, jonka aikana varasimme viimeisetkin lentomme. Nyt reissumme on paria majoitusta vaille valmis. Rauhallisen aamun jälkeen lähdimme kohti Parlamenttitaloa. Sen mahtava lipputanko saattaa näkyä jossain kuvissamme, se näkyy kaikkialle Canberrassa.

Magpie on muuten lintu joka pyrkii tappamaan sinut, mutta vain osan ajastaan. Ilmeisesti nämä siivekkäät pikku paholaiset ovat parin kolmen kuukauden verran hengenvaarallisia, lailla suojattuja, kiusankappaleita. Alhaalta löytyy kuvakin moisesta. Itse pidin niitä ihan OK lintuina, mutta nyt ovat vaarattomia. Ne vain tarkkailevat ja etsivät heikkoja yksilöitä. Ehkä Hitchkokin leffa pohjaa näihin kavereihin. 🙂

Parlamenttitalo oli hieno nähtävyys. Otimme siellä lyhyen (40 min) opastetun kierroksen. Reissun päätteeksi menimme kattotasanteelle patsastelemaan ylväinä :). Knoppitietona mainittakoon että parlamenttitalon kaupasta Juhalle jäi käteen sikamakea kravatti! Sieltä suuntasimme Belconnenin ostoskeskukseen, jossa ikkunaostiskelimme ja söimme lounaamme.

Ilta meni näppärästi Australia – Suomi trivial pursuit kisassa joka päättyi lopulta tasapeliin. Pelin kysymykset olivat liian aussipainotteisia, muuten Suomi olisi voittanut helposti ;).

We woke up fairly early, but we spent a really peaceful morning. During the morning we also booked our last flights. Our trip is now almost complete, we are missing only couple of hostels. After the peaceful morning we head out to the Parliament house. It’s mighty flag pole might be seen in some our pictures since it can be seen all around Canberra.

Magpie is a bird that tries to kill you, but only some of the time. Apparently these winged little devils are lethal two to three months of the year, but they are protected by the law. You should find a picture of one those at the bottom of the page. I thought they are quite OK birds but they are now harmless. They are observing and spotting out the weak ones. Perhaps Hitchkoks movie is based on this fellows. 🙂

Parliament house is a great place to see. We took a short (40 min) guide tour in there. To finish the visit we went to the roof top and posed some. 🙂 As a useless fact I need to tell you that Juha grapped a nice tie for him self from the store of the parliament house! From there we travelled to Belconnen shopping mall where we did some window shopping and had our lunch.

Evening passed by while we played Australia – Finland trivial pursuit contest. It ended in a draw. The games questions where way too Australia centric, otherwise Finland would have won the contest hands down! 😉

Heräsimme aamulla aikaisin, eli Juha 6.00 ja Krista 6.30. Juha heräsi aikaisemmin koska hänellä menee meikkauksen kanssa merkittävästi pidempään :). Aikaisen herätyksen syynä oli matka rotarien aamukokoukseen. Oli hieno nähdä akateemisen maailman ulkopuolella muodollinen kokous. Krista piti pienen puheen kokouksessa kertoen mitä on tapahtunut näiden 9 vuoden aikana. Tänään Rogerilla oli vapaapäivä ja hän vietti sen meidän kanssa paikkoja kierrellen.

Rotarikokouksen jälkeen yritimme tehdä hotelli-, hostelli- ja lentovaraukset. Valitettavasti mokkula nettiyhteys pätki täysin, joten saimme varattua vain hotellit ja hostellit. Suunnitelma A on siis vahvistettu ja toimii! Puhelinsoittojen jälkeen siirryimme sotamuistomerkillelle, jonka puistossa koitimme mokkulan toimivuutta uudelleen. Koska verkko toimi hyvin saimme myös lennot varattua.

Näiden aussien sotamuistomerkki on käsittämättömän iso kompleksi. Osallistuimme siellä 90 minuutin opaskierrokselle ja raapaisimme hädintuskin pintaa. Ilmeisesti kaikkialla, missä tehtiin jotain merkittävää, oli aussisotilas paikalla, aina 🙂 Eri esineet ja näyttelytilat sisälsivät omia erikoisvideoita upeine valoefekteineen. Kyseiseen paikkaan pitäisi palata uudelleen, sillä pelkästään videoiden katseluun menisi päivä tai kaksi.

Uuvuttavan reissun jälkeen palasimme kahvilan kautta Rogerin ja Patrician talolle. Tunnin tirsojen jälkeen olimme sopivan väsyneitä matkustamaan Rogerin kanssa hänen firmalleen ottamaan Patricia kyytiin. Heidän kanssa matkustimme näkemään heidän poikaansa Thorbenia ja hänen perhettään. Illan kruunasimme upealla illallisella ravintolassa. ‘

Valitettavasti kenguruhavaintojen mahdollisuus on pienentynyt suunnattomasti. Samalla halaamisyritykset ovat muuttuneet vaikeammiksi. Koska seuraavaksi matkustamme koralliriutalle kenguruaikani alkaa kutistua kovasti. Sydneyssä teen viimeisen epätoivoisen yrityksen kohti häkkiin jääneitä kenguruja!

We woke early in the morning, meaning Juha at 6 AM and Krista at 6.30 AM. Juha woke earlier since it takes him much longer to do the make up than Krista. 🙂 Reason for the early wake up call was our trip to rotary meeting. It was great to see a formal meeting outside the academic world. Krista held a small speech during the meeting in which she told what had happened to her during the last 9 years. Today Roger had his day off so he spend it with us circulating different places.

After the rotary meeting we tried to do all the hotel, hostel and flight bookings. Unfortunately our dongle connection was losing a lot of packets so we got to book on the hotels and the hostels. Plan A is confirmed and working! After the phone calls we moved to the war memorial. It had a nice park where we tested our dongle connection again. Since we got a good connection we booked our flights.

The aussies war memorial is an incredible  huge place. We took part in a 90 minute guided tour and barely scratched the surface. Apparently everywhere where something remarkable was done there as an Australian soldier on the location, always. 🙂 Different objects and spaces had their our special videos with magnificent light effects. We should get back to that place again, since watching the videos alone would take a day or two.

After an exhausting trip we returned to Rorger’s and Patricia’s house, before that though we had our lunch in a cafeteria. After an hours nap we were properly tired to travel with Roger to his company to pick up Patricia. With all on board we travelled to meet their son Thorben and his family. The evening was topped of with a lovely dinner in a restaurant.

Unfortunately changes to spot kangaroos have dropped down dramatically. At the same time attempts to hug the furry things have turned harder. Since the next thing will do is to travel to the great reef my kangaroo time is shrinking fast. I’ll make my last desperate attempt in Sydney against the trapped kangaroos!

Patricia otti tiistain vapaaksi, jotta hän voi viettää päivän kanssamme. Rauhallisen aamun jälkeen menimme kansallisgalleriaan käymään. Galleria oli muuttunut sisällöltään melkoisesti siitä kun Krista kävi siellä viimeksi, mikä tuli suurena järkytyksenä meille ;).

Gallerian jälkeen meidän piti mennä Red Hillin kukkulan ravintolaan, mutta kun pääsimme mäen päälle saimme lukea ravintolan ovesta että se oli suljettu. Se siitä lounaasta mäen päällä. Pysähdyimme kuitenkin hetkeksi kuvaamaan maisemia. Päätimme lounastaa alhaalla ja matkalla lounaspaikkaan ajella läpi lähetystöalueen.

Canberrassa sijaitsevat lähetystöt ovat isoja ja (osa) kauniita komplekseja. Joukosta erottui komiasti jenkit koollaan, israililaiset linnoituksellaan sekä kiinalaiset näyttävyydellään. Kävimme svedujen pihalla vetämässä runtua kun olivat jättäneet porttinsa auki 😀

Lounaan jälkeen kävimme ihmettelemässä keskustan ostoskeskusta, josta kaappasimme mukaan vähän tuliaista ja postikorttia. Lopetimme päivän hyvissä ajoin jotta pystymme suunnittelemaan matkaamme eteenpäin.

Illan suunnittelun hedelmä on suunnitelma A, joka makea kuin suklainen kenguru. Suunnitelma on vasta mallia A ja täysin vahvistamaton. Jos haluat nähdä sen käyppä katsomassa karttaa täältä. Suunnitelma on merkattu keltaisilla palloilla.

Patricia took the Tuesday off so she could spend more time with us. After a peaceful morning we visit the national gallery. Exhibitions in the gallery had changed quite a lot since Krista last visited the place which came as a huge shock to us 😉

After the gallery we were suppose to go to a restaurant on top of the Red Hill, but once we got there we got to read from the door of the restaurant that they were closed. So much for lunch on the top of the hill. We stopped to take a couple of pictures, since we were there. We decided to have our lunch at the city and drive our way there through embassy area.

Embassies located in Canberra are big and (some of them) beautiful building complexes. Some of them stood a part from others, such were the US with its size, Israelis with their fortress and Chinese with their looks. We went and drove around the yard on Swedes embassy since they had left their gate open 😀

After the lunch we had a quick stop in one of malls at the center. We gripped some souvenirs and post cards while we where there. We ended the day early so we could plan rest of our trip.

Fruits of the planning is Plan A, which is as sweet as a chocolate kangaroo. Plan is just Plan A and completely unconfirmed. If you want to see it, look at the map here. The Plan A is the yellow balloons.

Heräilimme omaan rauhalliseen aikaan ja aamiaisen jälkeen lähdimme seikkailemaan busseilla kohti kansallismuseota. Bussisuunnistus oli suurpiirteisesti tehty :). Tästä syystä odotimme bussia lähes tunnin ja kävelimme toisessa päässä melkoisen matkan.

Canberran kansallismuseo on hyvin omalaatuinen ja moderni. Puolentoista tunnin kävelyn jälkeen olimme ihmeissämme sisältä löytyvistä esineistä, mutta täysin hukassa aikajanan ja sijaintimme suhteen.

Australialaiset ovat kolikoiden kanssa käyttäneet saman tason luovuutta. 50 sentin kolikolla voi tyrmätä harmaajättikengurun pitkänkin matkan päästä, jos vain jaksaa viskata sen. Luonnollisesti dollarin ja kahden dollarin kolikot ovat pienempiä kuin 20 sentin kolikko, mikä kalpenee koossaan vain 50 senttiselle. Samalla logiikalla dollari on isompi kuin kaksi dollari. 10 ja 5 senttiset ovat taasen mikro kokoluokkaa. Helppoa kuin mikä!

Iltapäivällä vietimme teehetken Suen ja Miken kanssa heidän luonaan. Sieltä matkustelimme Patrician ja Rogerin kanssa ravintolaan syömään ja nyt vietämme rauhallista ja lataavaa iltaa.

We woke at our own phase and after the breakfast we started our bus adventure towards the national museum. Our planning was done more or less at general level :). That’s why we waited for a bus nearly an hour and walk quite a bit at the other end.

Canberra’s national museum is very unique and modern. We were amazed by the things found in there by walking only an hour and a half. We were also completely lost on the time line and our location. It was quite hard to find our way out!

Australian coins have seen the same amount of creativity as their national museum. You can knock a great gray kangaroo out cold with a 50 cent coin even from a great distance, provided that you have the strength to throw it. Naturally one dollar and two dollar coins are smaller than the 20 cent coin. With the same logic one dollar is bigger than two dollars. 10 and 5 cents are micro size stuff. Easy isn’t it?

We had afternoon tee with Sue and Mike at their house. From there we travelled to a restaurant to have our dinner with Patricia and Roger. Now we are spending a quiet and energizing evening.

Jätimme aamulla aamupalan väliin täällä Patrician ja Rogerin luona, sillä meidät kuskattiin kymmeneksi Suen ja Leslien luo aamiaiselle/brunssille. Aamupäivä ja hyvä osa päivästä kuluikin heidän ja heidän poikien, Adamin ja Justinin, kanssa jutellen. Hyvän juttutuokion jälkeen meidät tuotiin takaisin Patrician ja Rogerin luo jossa nautimme pikaisen hedelmistä koostuvan välipalan ennen päivän suurinta seikkailua. Matkaa kohti Tidbinbillaa.  Tidbinbilla on Canberrassa sijaitseva kansallispuisto jossa on koalia, emuja, vesinokkaeläimiä ja kenguruja.

Aseistauduimme vesipulloilla, hatuilla, kamerilla ja lenkkareilla. Olin valmistautunut halaaman noita karvaisia pikku höpönassuja. Kengukellon ollessa 77,5 tuntia pääsimme paikan päälle ja ensimmäiset havainnot tehtiin. Valitettavasti kyseiset höpönassut olivat joko pienissä ryhmissä liian kaukana tai isoissa ryhmissä (mob) sopivan lähellä. Kuitenkaan useista rauhallisista yrittämisistäni huolimatta en päässyt halietäisyydelle. Koska kyseessä oli kansallispuisto annoin höpönassuille sen verta rauhaa että en koittanut rynnätä päälle. Teen sen villien ja vapaiden kanssa. Reissusta jäi käteen läjäpäin kuvia ja halu istua päivä tai kaksi siellä kansallispuistossa. Maisemat olivat kerrassaan uskomattomia. Lisäsin reissumme avoimelle suunnittelupöydälle mahdollisuuden istua päivän verran jossain kansallispuistossa omassa jylhässä rauhassa. Niin hieno tämä kokemus oli.

Illan vietimme, jälleen kerran, hyvän ruuan, viinin ja seuran kanssa Patrician ja Rogerin talolla.

We skipped breakfast this time at Patricia’s and Roger’s house because we were transported to Sue and Leslie at 10 o’clock. Morning and good part of the day was spent with them and with their sons, Adam and Justin, by just talking about all sorts of things. After a good chat we were brought back to Pactricia and Roger where we had a quick fruity snack before the days big adventure, our trip to Tidbinbilla. Tidbinbilla is a national reserve located in Canberra where they have koalas,  emus, platypuses and kangaroos.

We geared up with water bottles, hats, cameras and running shoes. I was mentally prepared to hug those furry little sweetie pies. When kangaroo clock was at 77,5 hours we were at the scene and the first sightings were made. Unfortunately those furry little critters were either in small groups too far away or in large mobs near enough. Even after several calm approaches I didn’t manage to get to hugging range. Since it was national reserve I gave them the courtesy of not running at them. I will do that with wild and free furries. So we were left with piles of pictures and a desire to sit a day or two in a national reserve. The views were magnificent! I added a possible day of sitting in one of these park to our planning table. This was such a wonderful experience.

The evening was spent, yet again, with good food, wine and company at Patricia’s and Roger’s house.