tiistai, 2026-08-04
Ajoaika: 1h 46 min
Keskikulutus: 12.5 l / 100km
Kokonaiskilometrit: 6135 km
Päivää ilman asvaltti-ihottumaa Veikon polvissa: 32
Maanantai ja tiistai meni autoa pakatessa ennätyslämpötilassa. Auto näytti 50 astetta lämpötilaksi suorassa auringonpaisteessa. Pystyin työskentelemään 15-30 minuuttia ulkona ennen kuin olin aivan valmis. Hikoilu lienee sanomattakin selvää, määrä oli valtava. Tunnelma oli haastava, niin kuin oli työkenttäkin. Maanantain jäljiltä tiesin, että jos auto ei ole pakattu tiistain keskipäivään mennessä paluumatkasta tulee haastava. Kuumuus oli niin kova, että hengästyin pelkästään auton pakkaamisesta. Tästä tuli merkintöjä ja oppeja lämpötilasta.
Tiistai alkoi rauhallisella aamiaisella ja sitten vauhdikkaalla ja … tunnelmallisella … pakkaamisella. Aurinko oli jo klo 8 ylhäällä, joten työskentely piti tehdä auringonpaisteessa, josta seurasi tuo max 30 minuuttia pihalla ja sitten sisällä ilmastoinnin alla jäähtymässä toiset 30 minuuttia. Veikko vietti merkittävän osan päivästä kesätalon omistajien talossa leikkimässä leegojen kanssa. Pakkaus saatiin tehtyä ajallaan, klo 11 auto oli pakattu merkittäviltä osin. Pystyimme syömään ja pysymään sisätiloissa tai uima-altaassa. Krista kävi salilla kuntoilemassa, minun koittaessa jäähtyä sisätiloissa. En ole koskaan työskennellyt moisessa kuumuudessa. Toivon, että en joutuisi työskentelemään moisessa lämpötilassa enää, mutta epäilen että tulevaisuudessa tätä on lisää luvassa.
Iltapäivällä Veikko halusi antaa lahjaksi lelun kesätalon Alexille ja Aaronille. Hän käytti hyvän hetken paketin rakentamiseen ja valitsi leegon jonka hän antoi. Hän sai heiltä lahjaksi cityleegopaketin, joka rakennettiin heti. Oli hieno nähdä lasten vilpitön halu jakaa lahjoja lähdön hetkellä. Neljän aikaan söimme päivällisen, jonka jälkeen koko perhe kellui/lillui viimeisen kerran uima-altaassa. Kesätalon omistajien lapset oli myös paikalla, joten allas oli täynnä. Pommihyppyjä, pellehyppyjä, erinäisissä esineissä kellumista ja ihmisten kaatamista niistä. Yleistä hyvänolon vesileikkimistä. Veikko on oppinut pidättämään henkeä ja menemään veden alle ilman pelkoa. Hän haluaa harjoitella sukeltamista ja uimista. Viiden aikoihin nousimme vastentahtoisesti ulos altaasta ja aloitimme lopullisen pakkautumisen autoon. Hyvästit tämän kesän osalta kesätalon omistajille.
Ajoimme alta kaksi tuntia Tarvisioon. Viimeiseen paikkaan Italian puolella, jossa menimme viime vuodesta tuttuun parkkipaikkaan. Saapuessamme kello oli 19 ja lämpötila yhä yli 30. Pieni kriisihetki ja Forecan tarkastus. Klo 21 lämpötilan pitäisi olla tippunut 25 ja se menee alas läpi yön aina 15 asteeseen saakka. Päätimme jäädä tähän ja yöpyä autossa. On turha kuvitellakaan että Veikko nukahtaisi tässä lämpötilassa ja nukuttuaan menomatkalla tunnin. Hän itseasiassa heräsi siihen, että on täysin märkä. Hänen juomapullo oli auennut, kaatunut ja kastellut hänen tuolinsa, housunsa, auton tuolin ja lattian. Tämän kuivaaminen tulee olemaan haaste. Tärkeintä on saada kuivattua hänen tuolinsa pehmusteet yön aikana.
Kello on nyt yhdeksän ja Krista menee nukkumaan. Veikko kukkuu yhä, kuten arvata saattaa ja minä blogaan. Tajuan, että lähtökuva puuttuu. Pakkaus oli niin rankkaa ja lähtö lopulta niin rennon hauska, että lähtökuva unohtui täysin. Nyt on viileää pihalla. Haaste on saada auto jäähtymään. Kaikki tuulettimet pyörii, ikkunaa on auki, sivu- ja takaovi on auki. Minun homma on pysyä hereillä 22 saakka ja laittaa luukut kiinni. Siinä vaiheessa on toivottavasti saatu jäähdytettyä runkoa sen verta, että voin laittaa päätuuletin ryppään kiinni. Muuten joudun tekemään sen yöllä, kun ne kiskoo 15 asteista ilmaa sisään ja täällä on hyvin kylmä.
