Useita kohteita näköpiirissä

Jätimme aamulla aamupalan väliin täällä Patrician ja Rogerin luona, sillä meidät kuskattiin kymmeneksi Suen ja Leslien luo aamiaiselle/brunssille. Aamupäivä ja hyvä osa päivästä kuluikin heidän ja heidän poikien, Adamin ja Justinin, kanssa jutellen. Hyvän juttutuokion jälkeen meidät tuotiin takaisin Patrician ja Rogerin luo jossa nautimme pikaisen hedelmistä koostuvan välipalan ennen päivän suurinta seikkailua. Matkaa kohti Tidbinbillaa.  Tidbinbilla on Canberrassa sijaitseva kansallispuisto jossa on koalia, emuja, vesinokkaeläimiä ja kenguruja.

Aseistauduimme vesipulloilla, hatuilla, kamerilla ja lenkkareilla. Olin valmistautunut halaaman noita karvaisia pikku höpönassuja. Kengukellon ollessa 77,5 tuntia pääsimme paikan päälle ja ensimmäiset havainnot tehtiin. Valitettavasti kyseiset höpönassut olivat joko pienissä ryhmissä liian kaukana tai isoissa ryhmissä (mob) sopivan lähellä. Kuitenkaan useista rauhallisista yrittämisistäni huolimatta en päässyt halietäisyydelle. Koska kyseessä oli kansallispuisto annoin höpönassuille sen verta rauhaa että en koittanut rynnätä päälle. Teen sen villien ja vapaiden kanssa. Reissusta jäi käteen läjäpäin kuvia ja halu istua päivä tai kaksi siellä kansallispuistossa. Maisemat olivat kerrassaan uskomattomia. Lisäsin reissumme avoimelle suunnittelupöydälle mahdollisuuden istua päivän verran jossain kansallispuistossa omassa jylhässä rauhassa. Niin hieno tämä kokemus oli.

Illan vietimme, jälleen kerran, hyvän ruuan, viinin ja seuran kanssa Patrician ja Rogerin talolla.

We skipped breakfast this time at Patricia’s and Roger’s house because we were transported to Sue and Leslie at 10 o’clock. Morning and good part of the day was spent with them and with their sons, Adam and Justin, by just talking about all sorts of things. After a good chat we were brought back to Pactricia and Roger where we had a quick fruity snack before the days big adventure, our trip to Tidbinbilla. Tidbinbilla is a national reserve located in Canberra where they have koalas,  emus, platypuses and kangaroos.

We geared up with water bottles, hats, cameras and running shoes. I was mentally prepared to hug those furry little sweetie pies. When kangaroo clock was at 77,5 hours we were at the scene and the first sightings were made. Unfortunately those furry little critters were either in small groups too far away or in large mobs near enough. Even after several calm approaches I didn’t manage to get to hugging range. Since it was national reserve I gave them the courtesy of not running at them. I will do that with wild and free furries. So we were left with piles of pictures and a desire to sit a day or two in a national reserve. The views were magnificent! I added a possible day of sitting in one of these park to our planning table. This was such a wonderful experience.

The evening was spent, yet again, with good food, wine and company at Patricia’s and Roger’s house.

Pirun kauas nämäkin jaksaa lentää Enmuistalinnunnimeä2 joku kuningaskalastaja, jos Krista ei nukkuisi nimet olisi oikein. Ehkä vesinokkaeläimen jalanjälki Krista ja haastavan puron ylitys Kengun peffa ja kaks naamaa Krista ja puisto HoP HoP HOP awayyyy Enmuistalinnunnimeä Juhan lähestymisyritys nro N Joey nauttimassa äidinmaidosta Emuja Kengun sitä itseään! Ne on lähellä! Juha ja Krista kengulauman edessä Patricia ja Juha kengulauman edessä Patricia ja Krista kengulauman edessä Lauman ärtynyt yksilö taas! Hop hop hop away! Lauman ärtynyt yksilö Palovaara kyltti Kenguru panoraama

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.