Reissaaminen ja syöminen

Paino: ??.?

10 tuntia aikaeroa Suomeen. Kirjoittelen tätä tiistai-iltana illallisen jälkeen. Suomen aikaa eläville tämä tulee näkyviin keskiviikkona aamutuimaan…
Lentokoneessa tuli syötyä sitä mitä sai silloin kun sai. Loppupuolella matkaa pääsi paha nälkä hiipimään penkkiini ennen kuin saimme ruokaa. Täällä Vancouverissa ruokavalion mukaan syöminen on helppoa. Hotelliaamiainen on lähes täysin sama kuin kotiolosuhteissa, vain raejuusto ja pinaatti puuttuu. Syödessämme ulkona tai työpaikalla pyydän vain jättämään perunat pois ja korvaamaan ne vihanneksilla. Näin toimiessani seuraan ruokavaliota kohtuu hyvin. Toki täällä ollessa ja joka ilta ulkona syödessä on tullut sorruttua sosiaaliseen olueeseen. Teen siihen vielä korjaavia liikkeitä ja siirryn lipittämään viiniä. Tämän jälkeen olen täysin oikealla polulla.
Ainut kontrollini ulkopuolella oleva asia on koska syömme. Normaalisti söisin 4 kertaa päivässä, täällä näemmä 3 kertaa. Aamiainen seitsemän aikoihin, lounas 12-13 aikaan ja illallinen 19-21. Lounaan ja illallisen väliin laitan normaalisti yhden aterian lisää. Toivon että täällä tulee syötyä riittävästi noilla kolmella aterialla, ettei paino putoa tällä matkalla lisää. Kuntosalia pitää päästä tyyppaamaan joku aamu…

Treeniä, hotelliöitä ja häät

Paino: ??,?

Viikonloppu meni hujauksessa ohi. Ruokavalio oli “sinne päin” parhaimmillaankin. Aamiaiset olivat kukin liian myöhään ja aivan “väärää” tavaraa. Annan tämän kaiken mennä ohi ilman ongelmia, minunhan ei ollut tarkoitus tehdä tästä elämää estävää operaatiota. Valitsin aina pienimmän pahan silloin kun tarjolla ei ollut sitä oikeaa vaihtoehtoa. Sosiaalisuus ennen kaikkea, menen siis mäkkiin jos muutkin menee, sillä ruokatunnilla tutustutaan toisiin ja opitaan oikeita asioita ;). Mäkkärissä vaihtoehdot on heikot, mutta otin light cokista, ranejen sijaan lisäkesalaatin ja purilaiseksi valitsin McFeastin. Häissä söin mitä häissä oli tarjolla, hyvällä mielellä vieläpä!

Kun treenit oli ohi ja olin yksin liikkeellä  tänä sunnuntai-iltana, tekosyitä lipsumiseen ei tietenkään ole. Kampissa olevasta Memphisitä löytyi low carb beef ateria, joka yllättäen täsmää ruokavaliooni 100%. Sellainen nassuun ja kohti hotellia. Hotellissa ei ole henkilövaakaa, mikä on pieni ylläri, mutta ei karmean suuri. Kyseessä on kuitenkin lentokenttähotelli ja sieltä halvemmasta päästä vielä :).

Koneessa syödään taas mitä syödään, mutta huominen aamiainen pitäisi olla juuri ruokavalioni mukainen. Huominen on myös pitkä päivä subjektiivisesti sillä lennän yli 10 aikavyöhykkeen. Jotta pysyn synkassa muiden kanssa huomisen valveillaolon tarvii olla normaalin 16 tunnin sijaan 26 tuntia… Efff…

Reissaamista

Paino: 71.6 kg
kokonaismitta: 246 cm

Okei, kehon tilanne tällä hetkellä: 1kpl kylkiluita on murtunut, kurkku on tulehtunut.
Mitä teen? Treenaan 3 päivää Krav Magaa, osallistun häihin ja lopulta lähden lentokoneella Vancouveriin viikoksi.
Kokonaisuus on painajainen siirtymien, varusteiden, ruokavalion ja fyysisten rajoitteiden vuoksi. Isoa kuvaa / tilannetta arvioitaessa positiivisella puolella on se että painoni on tippunut suurinpiirtein tavoitteeseen ja kylkiluun murtuma haittaa yllättävän vähän. Negatiivisella puolella on se että paino ei varmasti ole laskenut pelkästään rasvan palamisen vuoksi, jotain muuta on kulunut myös ja toisaalta murtunut kylkiluu estää rankan treenauksen. Toisinsanoen, vaikka 3 kg painoa on kadonnut, en usko olevani tavoiterasvaprosentissa. Tilannetta ei kuitenkaan korjata ensi viikolla lihasmassaa kasvattamalla.
Ensi viikolla ruokavaliossa pysyminen vaatii luovuutta. Häissä tulee varmasti poikkeama, en edes aio koittaa noudattaa ruokavaliota. Toisaalta, tänään oli huijauspäivä, mutta en juuri huijannut. Söin “normaalisti”, sen kummempia miettimättä, enkä saanut tilaisuutta mässätä hyvyyksillä kuten leivoksilla, karkilla tai oluella.
Ensi viikko menee Vancouverissa töiden puitteissa. Maga treenausta ei ole, kuntoilua saattaa olla. Treenivarusteet on ainakin mukana. Painomittaukset ja kokonaispituusmittaukset puuttuvat tai ovat virheellisiä, sillä en ottanut vaakaa tai mittanauhaa mukaan. Odotan mielenkiinnolla paluun jälkeistä mittausta. Mitä tämä viikko aiheuttaa…

Ja huh! Sain pidettyä kiinni blogausaikataulustani. 🙂

JEP – Kylkiluu murtunut

Paino: 72,6 kg

Maanantaiaamun lenkki kesti jopa 5 minuuttia, jonka jälkeen totesin että ei kulje. Nilkutin takaisin kotiin ja töissä käydessäni varasin lääkäriajan. Niinhän siinä on päässyt käymään että torstain treeneissä saamani potku kylkeen mursi oikean puolen kymmenennen kylkiluun. Nyt haetaan positiivisia ajatuksia Iloiset kasvot. Tähän olisi helppo hajota. Ensimmäisenä ajatuksena oli “taidan riipaista kunnon kännit”. Yhden ongelman korjaaminen toisella ei koskaan toimi, joten idea kuoli heti syntymän jälkeen. Kylkiluun murtuminen rajoittaa todella kivasti toimintaa, koska raskas hengittäminenkin on pienen hetken jälkeen ongelmallinen. Alan kuitenkin systemaattisesti tutkimaan, mitä ja miten voin harjoitella.

Tänään aamulla suoritin aamulenkin pyörällä. Se ei tuota ongelmia, niinpä korvaan lenkkeilyn pyöräilyllä. Krav Maga treenit ottavat tästä pahiten häiriötä. Mikään osuma vartaloon ei tule kysymykseenkään, kaikki vartaloa kiertävät liikkeet on toistaiseksi pois pelistä. Otan viikon – kaksi  rauhallisesti ja sitten mennään taas “kivun sallimissa rajoissa” kuten lääkäri asian ilmaisi. Treenejä tulen kuitenkin vetämään, en vain itse tule osallistumaan harjoitteluun. Nyt on aika lukea ja ihmetellä, tehdä mielikuvaharjoitteita ja käydä treeneissä kirjoittamassa ideoita ja tekniikkavinkkejä omiin muistiinpanoihin. Niinpä tänään illalla menen istumaan treenisaliin ja kirjoitan muistiinpanoja.

Trouble in paradise

Paino: 72,6 kg

Tuntuu siltä kuin alin oikea kylkiluuni olisi hieman murtunut. Torstain treeneissä sain polkun kylkeen, joka kirpaisi hieman, mutta ei mahdottoman paljoa. Perjantaipäivän kylki oli kuin siinä olisi mustelma. Illan treeneissä en pystynyt tekemään maahanvientejä kunnolla ja yksi niistä kerroista jolloin minut vietiin maahan kirpaisi kyljessä enemmän. Tätä seuraavat lyöntiharjoitukset alkoivat olla oikea ongelma, takakäden lyönti kirpaisi kylkeen ja muutaman lyöntikerran jälkeen aloin irvistelemään. Jouduin lopettamaan treenit vähän yli puolen välin. Kotiin tullessani huomasin että keuhkojen täyteen vetäminen kirpaisee kyljestä. Tänään, sunnuntaina, tilanne on yhä sama. Jotain kyljessä on rikki. Huomenna koitan kevyttä lenkkeilyä ja jos se on tuskaista on aika käydä lääkärillä.
Tuo kylkivamma haittaa kiitettävästi kaikkea urheilullista hommaa, mutta tutkin mitä voin tehdä… Ei tälläinen pieni vamma mitään pitkäksi aikaa pysäytä 😉

Huijauspäivän ruokailu

Paino: 72.6 kg
Kokonaismitta: 246,5 cm

Tänään on huijauspäivä, se tarkoittaa että saa herkutella Iloiset kasvot. Torstai-illan kauppareissut on yksi viikon odotetuimmista tapahtumista. Kaikki karkkihampaan ja olutmahan kolotukset saadaan täyttää tuolla reissulla ja perjantan.  Tarkemmin ajatellen, ei kaikkia. Eilen tuli ostettua tälle päivälle

  • ~200 grammaa karkkeja
  • Lounasolut, luomua luonnollisesti Iloiset kasvot
  • Työpäivän kahvihetkeen jonkinlainen leivos, ei mitään käryä mikä sen nimi oli. Näyttää hyvältä.
  • Lounaaksi tulee Italian pataa, vaikka tämä voisi olla vaikka pitsa.
  • Illan ruokailu on vielä auki, kierros kaupungilla ei ole poissuljettu.

Karmeaa mässyttelyä on siis luvassa. Huijauspäiväksi on valittu perjantai, koska pidän optiot after work buffeeseen tai Proffan happy houriin auki. Sikäli kavereita on liikkeellä voin surutta itsekin osallistua hupiin. Toisaalta nyt kun perjantai-iltaisin on treenit en välttämättä yhtä olutta enempää viitsi juoda tai joudun jättämään treenit väliin. Tosin näen että perjantaitreenit ovat riskissä jäädä väliin aina joskus. Silmänisku

LANien jälkiefektejä

paino: 73.0 kg

Tänään aamulla punnitessani painoni oli noussut, se oli noussut 0.1 kg sunnuntaiaamun mittauksesta. Hyvällä todennäköisyydellä LAN:t ja niiden erikoinen ruokavalio Silmänisku aiheutti tilapäistä muutosta painossani/kehossani. Muutos näyttää kuitenkin olleen minimaalinen. Viikonlopun aikana minun tuli nukuttua todella vähän ja ajettua autolla todella paljon. Sunnuntai-maanantai välinen yö oli sekin lyhyt, alta 6 tuntia. Tämän seurauksena torkahdin maanantaina päivällä ja torkahduksen seurauksena peruin illan treenit. Nyt tiistaina menohalut ovat taas normaalit, joskin unen puute painaa vielä. Univelka on helppo korjata, jos vain antaa itselleen mahdollisuuden, joten nukkumaan –> .

LANien jälkimainingeissa

Paino: 72.9 kg

Polttarit, huijauspäivä ja viikonlopun kavereiden mökkireissu. En erityisemmin miettinyt syömistäni tai säästellyt juomisen kanssa. Ainut muutos “normaaliin” oli se että oluen sijaan join itseni mukavaksi kossuvissyllä (oikeammin vodkavissyllä Smile). Näistä kahdesta päivästä huolimatta painoni on yhä laskussa. Hieman jännittää… Luulen että laskusuhdanne johtuu siitä että mökkiviikonlopun aikana ei tullut syötyä kovin paljoa. Aamulla leipää, kananmuna ja pekonia. Päivällä pihviä ja ranskalaisia, illalla makkaraa, välissä juotavaa. Jokaisella aterialla söin itseni täyteen, mutta aterioita oli pari vähemmän kuin normaalina päivänä. Naposteltavia minulla ei ollut. Naposteltavista olen hissukseen luopunut viimeisen kolmen neljän LAN:n ajan. Tällä kertaa en enää edes kaivannut niitä.

Ihastuin kovasti oluen korvaamiseen kossuvissyllä. Tölkkihuolto on todella helppoa kun “tölkkeinä” on 1,5 litran pulloja 2 kpl. Sekoitus oli pettävän mautonta ja pelottavan helppoa juotavaa. LANien suhteen en luovu oluesta kokonaan, sitä tulee olla mukana saunaa että ruokailua varten, mutta muuten kossuvissy on selvästi ylivertainen. Ruoka maistui paremmin ja enemmän, vatsan turvotus puuttuu ja mainitsinhan tölkkihuollon helppouden Open-mouthed smile.

Vaikka takana on vasta hieman yli viikko tätä projektia minusta tuntuu että olen tehnyt tätä jo todella pitkään. Nyt olen siirtymässä vaiheeseen, jossa jännitän että en tee riittävästi Krav Magan eteen. Pitää aloittaa sen opiskeluja ja lisätä treenausta ensi viikolla.

MökkiLAN ja uusi parempi elämäntapa

Paino: 73.3 kg
Kokonaismitta: 249,5 cm

MökkiLAN on miehinen tapahtuma, missä pakkaannumme mökille viettämään hyvää aikaa ystävien kesken. Tuohon kuuluu tietokonepelit, alkoholi, rasvainen ruoka ja sauna. LANien ruoka ei ole ongelma minulle, jätän vain pois ruokiemme toisen osuuden eli ranskalaiset (ruoka on lihaa ja ranskalaisia), jos niikseen tulee.

Alkoholia ja sen energiantuottoa pitää luonnollisesti tarkistella. Olut on pahasta, ihan jo maalaisjärjellä katsottuna. Kaljamaha on kaikille tuttu termi. Toisaalta taas, olut on hyvää ja saunakalja on aina kiva. Alkoholi itsessään ei ole hiilihydraatti, eikä siitä muodostu sellaista. Alkoholi on kylläkin melkoinen energianlähde. Päätin tehdä pienen laskutoimituksen selvittääkseni kannattaisiko olut pääasiassa korvata pitkillä vissykossuilla, jollain mikä on kirkasta alkoholia ja energiatonta landrinkia.

Viikonlopun tuliannos, laatikollinen olutta. 24 tölkkiä, 0,33 kooltaan saa aikaan noin 8 litraa olutta. Puolen litraa olutta on noin 215kcal[1], joten tuosta määrästä olutta tulee kokonaislaskuksi 3440 kcal.

Käytetään vodkaa, 1:10 joten päästään 4 % drinkkiin, tavoitteena on oluen mittainen juoma Smile.  100ml viskiä (=vodkaa) sisältää 183 kcal. Oletetaan 8 litraa juotavaa, joten vodkaa menisi 800 ml. Tämän setin energiamäärä olisi 1465,6 kcal.

OK, nyt meillä on lukuja. Eroa kirkkaan hyväksi on ~2000 kcal. Mitä nämä luvut merkkaavat? Minun arvioitu perusenergiankulutus on 1743 kcalia, suositeltu energiamäärä per päivä on 2300 kcal.  Kun oluenjuonti jaetaan kahdelle päivälle näyttäisi siltä että pelkkä olut, sikäli se imeytyisi 100%, tuottavan kaiken energian mitä tarvin perustasolla. Aamiainen siihen ja mitään muuta ei tarvisi syödä, jos tämä kalorimatikka olisi oikeasti näin helppoa. Vodkan kanssa riittää kevennetyt ateriat tai yhden aterian skippaaminen ja näin edes LANeilla ei ylitetä laskennallista energian kulutusta kovin pahasti.

Jännää ja turhaa, mutta hieno perustelu muille lanittajille miksi minä tällä kertaa juonkin jotain muuta kuin olutta tai viiniä saadaksen itsestäni mukavan, rohkean ja tarkan FPS peleihin Winking smile

Naiivi tavoitteen asettelu

Paino 73.3 kg

Kun asetetaan tavoitteita, maailma pitää nähdä lapsen silmin. Unelmasta pitää ottaa kiinni ja sitä pitää hieman muokata, konkretisoida. Kun unelma on konkreettinen, esimerkiksi unelma “parempi kunto” on määritetty kyvyksi juosta puolimaraton, se asetetaan tavoitteeksi. Tässä kohtaa on tärkeää olla näkemättä niitä ongelmia ja mahdollisia vaaroja joita tavoitteeseen pääsyn matkalla on. Itseasiassa, on tärkeää olla “näkemättä”/keksimättä niitä missään vaiheessa matkaa. Ongelmat ja esteet ratkaistaan sitä tahtia kun niitä ilmestyy.
Ennen kuin julkaisin tavoitteeni kävin läpi niitä muutaman ystävän kanssa. Jokaisessa keskustelussa tuli esiin mahdollisia ongelmia, jotka tulisi ottaa huomioon. Ongelmia olivat vammautuminen, työkiireet (matkustus), tasokokeiden harvuus, treenaamisen hinta, treenaamisen vaikutus parisuhteeseen jnpp. Sikäli olisin jäänyt näitä ongelmia pohtimaan ja “ratkomaan” ennen kuin aloitin tämän unelman toteuttamisen, en varmaan koskaan olisi tätä aloittanut. Moni nähdyistä ongelmista on mahdollinen, osa jopa todennäköisiä, mutta en aio murehtia niitä ellei jokin niistä ala toteutua.
OK, maailmaa katsotaan läpi ruusun punaisten linssien. Ongelma iskee päälle, mitä nyt? Lähtökohtanani on että voin valita oman suhteutumisena ja tekemiseni, mutta en voi valita niiden seuraamuksia. Esimerkiksi, jos vammaudun polvesta, enkä voi juosta tai treeenata normaalisti. Voin syyttää maailmaa ja siihen vedoten luovuttaa (unelmani) ainakin siihen saakka kunnes paranen. Tämän seurauksena en saavuttaisi tavoitteitani aikataulussani, mahdollisesti en koskaan. Tai sitten… Voin todeta että tämä on uusi rajoitteeni ja alkaa työstämään sen ympäri. Korjaa ruokailua, syö vähemmän koska kulutat vähemmän. Korjaa liikuntamallia, ylävartalo toimii, toinen jalka toimii, vielä löytyy paljon erilaisia tapoja treenata. Lue Krav Magaa, tee ajatusharjoitteita, treenaa rajoittettuna. Krav Maga on itsepuolustusta, varas, pahis, ilkimys ei tunne armoa tai jätä sinua väliin jos olet vammautunut, silti pitää pystyä itseään puolustamaan. Saavuttaisinko näin tavoitteeni? Mahdollisesti, ehkä jopa todennäköisesti, enkä muuttanut muuta kuin suhtautumistani ongelmaani. Lopulta minä itse olen vastuussa maalini saavuttamisesta ja epäonnistumisesta, ei mitään mystinen kolmas osapuoli, “tuuri” tai maailma.