Month: June 2019

2019-06-19

Ajoaika: N/A
Sähkökilometrit: N/A
Keskikulutus: N/A
Kokonaiskilometrit: 4692 km

Aamulla tuli herättyä vasta klo 6! Voisiko tämä johtua siitä, että ei tullut syötyä eilen illalla? Aamulla joogatessa oli jo kauhea nälkä. Korjaamme ruokailua. Joogaaminen etenee. Jo nyt, vasta puolentoista viikon tekemisen jälkeen, pystyn huomaamaan venyvyydessä muutoksia. Puoli tuntia venytyksiä, jotka saavat miehen hikoilemaan, ilmeisesti oikeasti venyttää :D.

Keskiviikko on toripäivä. Meillä on käytössä isänniltä saadut polkupyörät. Minun käytössä olevassa polkupyörässä on varmaan toisen maailman sodan aikainen satula. Se on todennäköisesti jonkinlainen kidutuslaite. Aikaisemmin sen kulma oli yläviitossa, mikä tarkoitti munien puudutusta yhtään pitemmillä matkoilla. Eilen käänsin satulan hieman alakulmaan. Nyt se nahkainen pikku p**kele on täysin mahdoton. Kulma on vain vähän alaspäin, mutta tämän seurauksena siinä on liki mahdoton istua. Kädet on jännittyneenä kuin alaspäin katsova koira -asennossa, pakottamassa minua taaksepäin satulassa. Satulan takaosassa ei voi istua, siellä se penkki on niin leveä, että se ottaa kiinni reisiin kun polkee. Oikean asennon löytäminen tuolle satulalle tulee olemaan haaste. Mahdollisesti se oikea asento löytyy kun kyseinen satula on pienen järven tai joen pohjalla ja sen tilalla pyörässä on uusi satula.

Se vähä saksaa mitä on tullut miesten opittua on opittu Call of Duty 1:stä ja Call of Duty 2:sta, nuo ovat tietokonepelejä. Minun tajuntaani on iskoistunut, että jawohl huudetaan aina. JAWOHL! ja sitten ammutaan tai tehdään jotain hyvin sotilaallista. Jawohl pistää minun korvaan ja tuntuu niin totaalisesti olevan pois paikaltaan kun torilla vanhempi nainen sanoo jawohl aina välillä, kun asiakkaat kysyvät jotain. Se tuntuu niin epärealistiselta – se tuntuu sarkastiselta, mutta se on ihan normaalia puhetta 😄’

Työpäivä venähti oikein kunnolla. Sain vihdoin kehiteltyä kauan visoimani kertakäyttöisen logianalysointivirtuaalikoneen toimintakuntoon. Ilta meni sitä paketoidessa ja tuotteistaessa. Krista teki GTD katselmointia koko illan. Kun sain paketoinnin valmiiksi otin kirjan käteen ja kiipesin puuhun. Luin siellä ainakin tunnin verran. Erittäin mukava paikka, tulen viettämään siellä enemmänkin aikaa.

Asumme tämän kesän ison talon alakerrassa. Tämä alakerta on rakennettu täysin erilliseksi yläkerrasta kylppäreineen ja keittöineen. Täällä on jopa oma sisäänkäynti. Tänä vuonna työpäivän aikana minä olen makuuhuoneessa ja Krista olohuoneessa. Italiasta opittu kirjajekku toimii ja täälläkin käytetään kirjoja korottamaan lisänäyttö läppärin näytön korkeudelle. Työpisteen ergonomia ei ole ihan A-luokkaa johtuen liian korkeasta työpöydästä, mutta kyllä tällä pari kuukautta hommia tekee. Keittiö on italiareissun tavoin rajoittunut työskentelypintojen suhteen – erityisesti tiskin kuivaus vie kovasti tilaa. Olohuoneeseessa ei oleskella työpäivän ulkopuolella, mutta eipä se viihtyvyydeltään ole niin mahtava, että siinä kauheasti menettäisi. Näkymä olohuoneesta on tosin kiva. Parasta asunnossa on kylpyhuone! 🙂

{
  "error": "deleted_client",
  "error_description": "The OAuth client was deleted."
}

2019-06-18

Ajoaika: N/A
Sähkökilometrit: N/A
Keskikulutus: N/A
Kokonaiskilometrit: 4692 km

Uusi heräämisrytmi toimii. Tänään tosin valitsin torkkua sängyssä yhden torkun verran, koska heräsin jälkeen viiden. Nousin silti ennen kuutta. Nyt paljastuu uusi ongelma. Mitäs sitä tekisi ennen kuutta, kun ei kauheasti voi meteliä pitää. Seuraavaa aamua varten laitan hakkeriläppärin, jotta voin hakata HTB:ta tai kehittää työkaluja. Kristakin nousi kuudelta. Joogan jälkeen hän lähti lenkille, minä aamiaiselle.  Unelmatalo jatkaa muuttumistaan unenomaiseksi, kuten Kristan aamulenkkikuvasta näkyy.

Työpäivä viuhahti ohi – kuten kuuluukin. Illalla oli edessä auton pesu, liki 4700 kilometrin jälkeen sille on hyvä antaa isompi pesu. Työpäivän jälkeen lähdin pesulalle. Olin jo eilen valinnut pesulan, jotta tänään ei olisi mitään tekosyitä olla lähtemättä. Pesu oli valittu sen positiivisten arvioiden vuoksi. Tämä laittoi sen yli muiden

Pesulan toimintamalli oli tuttu Italian reissulta. Meni hetki löytää polettiautomaatti, mutta sen jälkeen homma luonasi. Arvostelu piti paikkansa! Pesun jälkeen auto kiiltää kuin apinan perse. Siinä on vastaavasti myös muutaman ötökän purujäljetkin, osaa jäljistä ei vaan saanut hinkattua pois. Paluumatkalla poikkesin Aldiin katsomaan viskivalikoimaa. Se oli todella surullinen, joten otin jotain saksalaista leipäjutskaa ja saksalaista punaviiniä suruuni. Talon pihaan peruttaminen on haasteellista. Se on enemmän tai vähemmän joka kerta mennyt jotenkin pieleen. Tällä kertaa se meni vähän enemmän pieleen. Tässä pihassa on erilaisia matalia pieniä haasteita mihin ei pidä osua. Olen koko ajan pelännyt osuvani joko lamppuun, puuhun, lavaan, korokkeisiin. En ollut osannut pelätä, koska en ollut tiedostanut esineen olemassa oloa, isoa tiiliharkkoa. Kääntäessäni auton kuskin puoleinen puskurin nurkka osui tähän harkkoon. Onneksi se on kevyt, muovipuskuriin jäi pari mustaa naarmua. Ne varmaan voi joku Suomessa tasoittaa pois kohtuu hintaan. Ensi kerralla varomaisemmin.

Ilta meni meillä kummallakin nauttien kirjasta talon pihalla ja vähän myöhemmin minulla HTB:n haasteisteista nauttien. Sain user flagin vihdoin tuosta koneesta irti. Nyt on edessä local privilege escalation. Näyttää ajatusta vaativalta hommalta, joten jätin sen huomiselle aamulle – jotain tekemistä ennen kuutta 🙂

{
  "error": "deleted_client",
  "error_description": "The OAuth client was deleted."
}

2019-06-16

Ajoaika: 3 tuntia
Sähkökilometrit: 66 km  (22%)
Keskikulutus 6.6 l / 0.3 kWh /100km
Kokonaiskilometrit: 4587 km

Edellisenä iltana teimme isäntien kanssa järjestelyjä aamutiimille. Aamutiimille opetettiin kahvinkeitto italialaisella helvetinkoneella ja näytettiin jääkaapin ovi. Kaikki oven toisella puolen oleva on vapaata riistaa. Nämä opit muistaen aamutiimi aloitti yksinäiset aamutoimensa vähän yli kuusi. Kunnon suomalainen kahvinkeitin pitää pientä porinaa keittässään vettä. Italialainen helvetinkone pitää kiitettävää ääntä tehdessään kahvia, mutta kunnon pulputus, pulina ja pärinä saadaan aikaan siitä kun jatketaan sitä surullista expressoa kuumalla vedellä. Se kuuma vesi tulee sykäyksissä ja roiskien, koska sen veden kun on tarkoitus vaahdottaa maitoa. Tämän lystikkään ja hitaan kuuman veden tuoton lisäksi se pikku vempain pitää järkyttävää ääntä tehdessä tätä yksinkertaista toimea. Koneen metelistä huolimatta kukaan muu talossa ei osoittanut heräämisen merkkejä.
Aamutiimi eli omaa rauhallista elämäänsä kolme tuntia ennen kuin muut heräsivät. Siinä ehti hyvin suunnittelemaan Juhannuksen, tekemään viikkokatselmoinnin, lukemaan kirjaa ja tekemään lisää kahvia italialaisella helvetinkoneella sekä syömään ensimmäisen aamiaisen. Juhannuksena käymme tislaamossa, Kotkan pesällä (kiitos Kim!) ja Itävallassa. Semmoinen näppärä pikku reissu.

Minähän uppoudun paikallisiin kulttuureihin 100% ruuan kautta. Italiassa pasta, Ranskassa patonki, Saksassa Bavarialinen baijerilainen toinen aamiainen. Matthias oli ystävällisesti varustautunut tarjoamaan meille perinteisen toisen aamiaisen. Baijerissa tämä toinen aamiainen pitää sisällään Weißwurst makkaraa, pretseleitä, makeaa sinappia ja vehnäolutta. Aamiaispöydässä minä olin siis ainut, joka teki tätä kulttuurillisesti täysin oikein – toisena aamiaisena. Toinen aamiainen oli erittäin hyvä – kaikki asiat toimivat siinä, myös vehnäolut :D. Aamiaista piti sulatella pieni hetki, ennen kuin uskaltautui auton rattiin. Sade auttoi meitä myös tekemään lähtömme hyvin rauhallisesti. Meillä ei ollut erityinen kiire lähteä tutustumaan Rebensburgin historialliseen keskustaan kunnon sateessa. Poistuessamme kuitenkin vielä satoi.

Ajoimme ensimmäisen Rebenburg yömme parkkipaikalle ja jäimme odottamaan sateen loppumista. Tässä vaiheesa aamutiimiä hieman ramaisi, joten se osa joukkueesta otti pienet tirsat autossa odottaessaan sateen loppumista. Toinen puoli joukkueesta taasen teki viikkokalsemointinsa ja opiskeli saksaa.

Sateen loputtua lähdimme tutustumaan keskustaan. Ennen historiallista keskustaa poikkemisimme torille, joka oli parkkipaikan vieressä. Tämä tori oli täynnä kankaita ja kaikkea ompelemiseen liittyvää kamaa. Mitään muuta sieltä ei löytynyt ja väkeä oli vaikka kuinka paljon. Paluumatkalla nappasimme täältä silitettävän paikan, sillä yhdessä minun paidoista on rakkaan edesmenneen Tigu-rotan viimeinen terveinen – pieni reikä selkäpuolella.

Emme lopulta ehtineet kovin paljoa Regensburgissa kävellä. Joukkueelle iski nälkä katedraalin jälkeen joten poikkesimme kahvin sijaan burgerille. Burgeripaikka oli todella hyvä! Söimme ja juttelimme siellä reippaasti yli tunnin. Ruokailu virkisti joukkuetta todella paljon. Valitettavasti tässä vaiheessa kello oli jo niin paljon, että museoihin ei enää päässyt. Niinpä kävelimme kaduilla ihastelle vanhaa kaupunkia ennen kuin siirryimme autolle ajamaan takaisin Bad Saulgauhun. Tästä kaupungista en saanut kertaakaan kunnon rehellistä filtterikahvia, joten ennen kuin lähdimme matkaan tein kunnon kahvia itse parkkipaikalla. Se kahvi oli mahtavan makuista – selvästi parempaa kuin italiaisten vitsaus maailmalle – expressokahvi.

Illalla asunnolla purimme kamat paikalleen ja siirryimme nukkumaan. Yläkertaan on tullut joku asustelemaan ainakin täksi viikonlopuksi. Emme ole nähneet tai kuulleet vilaustakaan hänestä vielä.

{
  "error": "deleted_client",
  "error_description": "The OAuth client was deleted."
}

2019-06-15

Ajoaika: ??
Sähkökilometrit: ??
Keskikulutus ??
Kokonaiskilometrit: ??

Kuudelta herätys autossa. Yö oli tämän kesän mukavin toistaiseksi. Lämpöä riitti, mutta ei kohtuuttomasti. Nukkumalla ilman peittoa ja turhia vaatteita yö oli mukava. Aamu-urheilun sijaan köllimme autossa. Seitsemän aikaan alkoi ruuanlaitto. Illalla paikkaa riivanneet hyttyset olivat kadonneet ja aamiaisen laitto oli hyttysvapaa. Rivakan aamiaisen jälkeen lähdimme ajamaan Matthiaksen kämpälle. Olimme sopineet tapaamisen kello kahdeksaksi aamulla.

Matthias on magaaja, joka oli Suomessa muutama vuosi sitten vaihto-oppilaana. Hän treenasi meidän salilla silloin. Magan salojen lisäksi opetin hänelle viskin juonnin salat. Päivän agenda oli jo aikoja sitten sovittu. Krista lähtee Glissandon tehtaalle shoppailemaan nuotteja ja ihmettelemään harppuja. Minä ja Matthias treenataan koko päivä Krav Magaa. Kumpikin on menossa E1 kokeeseen, kumpikin treenaa maalia kohti.

Tapasimme pikkasen ennen kahdeksaa Matthiaksen talon edessä. Mies ennusti meidän tarkkuuden ja oli itse pihalla myös muutamia minuutteja etukäteen. Tämä pilasi minun ajatukset käytännönjäynästä. Vaihdoimme tervehdykset ja päästimme Kristan matkaan. Täältä oli vielä noin puolentoista tunnin matka Glissandon tehtaalle. Kristan päivä siellä oli hyvin antoisa.

Me lähdimme treenaamaan kahvikupin jälkeen. Treenasimme kevyesti ja teknisesti 5 tuntia käyden läpi melkoisen määrän materiaalia. Kummaltakin löytyi tekniikkavirheitä, mitä toinen osasi korjata. Treenien keskustelimme samaan E1 kokeeseen osallistumisesta. Marraskuun E1-leiri Nürnbergissä tulee olemaan minun uusi E1 maali. Käytännönjärjestelyt kuntoon ja minulla on hyvä treenipari E1 -leirille ja jos säkä käy, ja pystymme vaikuttamaan tasokoe pareihin, E1 -kokeeseen. Kyljen tulehdus näyttää olevan parantumassa. Treenaus ei aiheuttanut kevyitä tuntemuksia enempää oireita vasemmassa keuhkossa.

Meidän kaikkien piti tavata kolmelta Matthiasen kämpillä ja chillailla. Kristalla oli ollut niin kivaa harpputehtaassa, että hän oli puolitoista tuntia myöhässä aikataulusta. Tämä ei ollut mitenkään ongelma, sillä iltapäivän ja illan ohjelma oli kirjaimellisesti chillauasta, syömistä ja viskienmaistelua. Seuraamme liittyi yksi Matthiaksen ystävistä, joka oli myös viskien ystävä. Hän on myös fysioterapeutti joten alkuillasta haastattelimme häntä kyljestäni. Hän kertoi, että se ääni mitä kuulen vasemmasta kyljestä on yleisin oire tulehduksesta keuhkoa ympäröivässä kalvoissa/ihossa. Lepo, sopiva venyttely (kylkeä/keuhkoja avaava) ja ibuprofeiini on se millä se paranee. Ibuprofeiini pitää vetää niin kauan, että oireet poistuvat. Tämä on mahtava uutinen! Kerrassaan mahtava! Voin ihan kohta aloittaa kesäkuntotreenit, mitkä olen suunnitellut ja jatkaa Magatreemista kovaa taas ihan kohta.

Söimme, juttelimme ja maistelimme viskejä keskiyölle saakka. Kokonaisuudessaa päivä oli koko seurueelle niin rentouttava ja mukaansa tempaava, että kuvia ei muistettu ottaa, eikä tietenkään auton ajotietoja.

{
  "error": "deleted_client",
  "error_description": "The OAuth client was deleted."
}

2019-06-14

Ajoaika: 4 h 9 min
Sähkökilometrit: 97 km (28%)
Keskikulutus: 6.4 l / 1.5 kWh per 100km 
Kokonaiskilometrit: 4007 km

Sähäkkä herääminen ja siitä heti joogaamaan. Pidän meidän aamujoogasta. Se herättää hyvin, ehkä jopa paremmin kuin lenkki. Näyttää siltä, että halusta huolimatta, että vielä perjantaina pysty seisomaan käsivarsillani jalat lotusasennossa. Sitä pitää hieman työstää. Liikettä ei suotta kutsuta vaativammaksi joogaliikkeeksi. Kesän lopulla se todennäköisesti kulkee. Krista jatkaa aamulenkillä löytämänsä unelmatalon dokumentointia. Siellä operaatiot etenee ja unelmatalo purkaantuun hissukseen osiin :D.

Auto ja kamat pakkaantuivat hiljalleen työpäivän aikana, joka meni taas kuin siivillä ohi. Meillä on jo valmiit listat mitä pakata reissuun mukaan. Puoli tuntia työpäivän lopettamisen jälkeen olimme autossa. Kaadoimme lasit kuohuvaa ja lähdimme liikkeelle. Ajoimme kuohuvat kädessä useamman kilometrin. Puolet joukkueesta koko tämän hyvin huvittavaksi, toinen puoli tunsi olonsa juhlavaksi. Mielenkiintoisena huomiona voidaan mainita, että keskikonsolin kahvikupin pidikkeet sopivat kuin nenä päähän shampanjalaseille.

Päivän ajomatka muodostui pysähdyksestä roskattomaan kauppaan, joka oli meidän matkan varrella varsinaiseen kohteeseen eli Regensburgiin. Roskattomasta kaupasta tuli ostettua sopivasti täytteitä purkkeihin. Sen jälkeen vedettiin iltapalaa nassuun ja lähdettiin matkaan. Olimme yhdeksän jälkeen Regensburgissa. Ensimmäinen toimenpide oli auton tankkaaminen. Se pääsi tällä kertaa punarajalle saakka. Ensimmäinen kerta kun pitkillä reissuajoilla päästin sen noin alas. Huoltoaseman pihassa bongasimme hiiriä. Voi pojat ne oli vikkeliä! Olen melko varma, että ne pohti kesyhiiren elämää versus villi vapaus, joka heillä nyt on, kun he kurkkivat puun takaa meitä hyvin uteliaina. Koitin ottaa kuvaa, mutta sain kuvaan vain yhden takamuksen. Niitä oli ainakin kolme ja ne kurkki niin penteleen söpösti. 🙂

Illan majapaikka löytyi Kristan toimesta taas. Hän on ilmiömäinen löytämään yöpymisparkkiksia. Tällä parkkisella on runsaasti matkailuautoja viettämässä yötä meidän kanssa. Yöstä tulee lämmin. Jostain syystä täällä päin Saksaa on liki 30 astetta lämmintä.

{
  "error": "deleted_client",
  "error_description": "The OAuth client was deleted."
}

2019-06-13

Ajoaika:  N/A
Sähkökilometrit: N/A
Keskikulutus: N/A
Kokonaiskilometrit: 3655 km

Eilisen myöhäisen illan ja syömättömyyden vuoksi (söin viideltä iltapäivällä viimeisen kerran) aamulla klo 6.00 ei mies noussut sängystä. 6.20 mies ilmoitti sängystä, että ei pysty joogaamaan. 6.26 aurinkotervehdys lähti liikkeelle, 6.56 mies oli kuin uudestisyntynyt jäykkä mies. Ilmeisesti jooganaisten kivunsietokyky on aivan käsittämättömän korkea, sillä lotusasento on tuskainen, eikä jalkani ollut vielä edes kunnolla solmussa. Ei voi kuin nostaa hattua kivunsietokyvylle. 😉

Klo 7:00 naiset lähti lenkille ja miehet aamiaiselle. Klo 08:00 oli miesten vuoro poistua talosta ja lähteä käymään läpi kaupungin eri lääkäreitä tossutekniikalla. Ensimmäinen lääkäri – ei vastaanottoa tänään, toinen on hammaslääkäri, kolmas! Auki! Vastaanottovirkailija! HA! Voitto! Vaan ei, ei. Hän ei puhu sanaakaan englantia. Google translate ja tuskainen työstö. Täällä ei ole lääkäreillä vastaanottoa tänään, kukaan ei puhu englantia. Ei, hän ei osaa kertoa yhtään lääkäriä joka osaisi. GRRRRRR. Lääkäri nro 4, hammaslääkäri. Lääkäri nro 5, lomilla. Lääkäritalo nro 6 – ei löydy. Lääkäri nro 7 – lomilla. Tässä kohtaa luovutin. Ensi viikolla olisi urheiluvammoihin erikoistunut lääkäri palannut lomilta, tiistaista klo 13.00 alkaen. Koitetaan sitä silloin. Klo 9 olin takaisin töissä – joo, tää kaupunki on niin pieni, että tunnissa pyöräilin keskustaan, kävi läpi 7 lääkärimestaa ja tulin takaisin. Olen karvan vajaa valmis luovuttamaan tuon kyljen tutkimisen täällä Saksassa. Arki toimii, voin joogata, voin lenkkeillä ja voin treenata Magaa tunnin tai kaksi viikossa ilman että se kylki tuntuu pahalta. Jos se on vielä Suomeen palattaessa ongelma, asiaa pitää tutkia/hutkia oikein todenteolla.

Arkipäivät tuntuvat sujahtavan ohi. Tämäkin työpäivä vain lensi ohi. Verkko toimii, elämä on työelämäarkea.

Illalla oli viikonlopun reissua varten kevyttä pakkausta. Viikonloppua varten tarvitaan viskipullo, joten sitä lähdettiin hakemaan supermarketista nimeltä Kaufland. Google mapsiin maali ja 7 minuutin pyöräily. Löytämämme Kaufland oli aut… iotunut työmaa… Lisää googlailua, Krista tietää että sähköautonlatausohjelma sanoi Kauflandin olevan eri paikassa ja sen pihassa on sähkölatauspistoke. Arvomme, etsimme ja loputa löydämme uuden Kauflandin. Viskivalikoima on valitettavasti heikko. Otamme sentään samalta valmistajalta olevan viskin. Halusin ostaa viime kesänä löytämäni Ardbergin An Oan, mutta sitä ei löytynyt. Otimme Ardbergin 10 vuotiaan ja polkupyörään lukon, sekä seurusteluviinin autoon. Seurusteluviini on tarkoitettu muihin tutustumiseen kun löydämme yöpymisparkin tai yövymme leirintäalueella.

Ilta oli kaunis, kuiva ja lämmin, joten lähdimme Bad Saulgaulin keskustaan etsimään ja tutkimaan kaupunkia. Tutkimisessa tuli kuuma, joten poikkesimme jädekahvilaan ottamaan kunnon jädeannokset. Tilaamani jädeannos oli ISO, sen tunkeminen napaan aiheutti yhden kerran kylmästä johtuvan päätuskan, sekä melkein kuvottavan olon, kun koko annos oli tungettu napaan. Saatoin syödä koko kesän jätskit kerralla. *urgh* Jäätelön vilvoittamana lähdimme tepastelemaan Bad Saulgaussa vielä hieman lisää. Näytin Kristalle surkean kaupan (NORMA), jonka jälkeen lähdimme takaisin kämpille. 

Tänään on edessä aikainen nukkumaanmeno. Viime yö vaatii verojaan.

{
  "error": "deleted_client",
  "error_description": "The OAuth client was deleted."
}

2019-06-12

Ajoaika: 1 tuntia, 27 minuuttia
Sähkökilometrit: 55 km (53% matkasta)
Keskikulutus 3.8l / 6.4 kW per 100km
Kokonaiskilometrit: 3655 km

Aamulla terävästi ylös ja joogaa. Jalkojen solmua työstettiin, mutta se ei ihan tullut samanlaiseksi kuin videomme joogaajalla. Joogan kanssa herää hyvin, todella hyvin. Aamiaisen jälkeen pakkasimme kamat ja siirryimme torille. Sateen vuoksi käytimme autoa polkupyörien sijaan. Minun reissusadevarustus kestää kevyttä tihkua, mutta ei missään nimessä vartin pyöräilyä sateessa. Torilla oli vähemmän yllättäen vähän ihmisiä, mutta sitäkin suurempi yllätys! Rekka, jonka kylki oli auki ja olutta läjäpäin! Otin heti missiokseni ostaa olutta torilta, mutta ensin ostettiin vähän pastaa ja kananmunia. Näitä hankkiessamme rekka meni kiinni ja lähti pois :(. Se olikin vain normaali juomantoimittaja, joka näin aamulla oli parkkeerannut torille, koska se toimitti olutta torin reunoilla oleville ravintoloille. Kaunis unelma kylmästä torioluesta muuttuikin kylmäksi ja märäksi arjeksi – ei toriolutta Juhalle :(.

Torin jälkeen kävimme lihakaupassa ja matkalla lihakaupalle kohtasimme hyvännäköisen kahvilan. Paluumatkalla lihakaupasta poikkesimme aamukahveelle. Miespuoliset halusivat jotain suolaista ja kahvia. Fleichkäseweckle iski silmään. Naispuolisten mukaan kyseessä on juustoa ja lihaa, sinapilla tai ketsupilla. Se kuulosti sen verta oudolta, että sitä oli tilattava. Kumpikin tilasi sitä kuuman juomansa kaveriksi. Nyt täytyy sanoa, että olen saksalaisen keittiön suuri fani. Fleichkäseweckle on leipä, leikattuna kahtia, jonka väliin tule turaus sinappia ja pala lihamurekkeenkaltaisesta jutusta. Yksinkertaista, hyvää ja ennen kaikkea nopeaa valmistaa. Juuri niin kuin tykkään :D.

Työpäivä katosi nopeasti ohi. Ruokatunnilla soitin lääkäreille. Se osoittautui turhaksi operaatioksi. Automaattivastaaja aina vastassa, kertoi että ollaan lomilla tai että hätänumero on tämä tai että vastaanotto on tällöin ja tuolloin. Ei ihmisiä, ei mitään hyödyllistä. Huomenna pitää käydä jalan ihmettelemässä.

Illan ohjelmassa oli Juhalla omat treenit Stephanien kanssa Laupheimissa ja sen jälkeen treenien veto. Tunnin pyydetty sisältö oli tuttu ja helppo, U-väistöt. Vedin kunnon hikitreenit, lämppäliikkeet armeijatyyliin ja varsinainen treeni niin hemmetisti lyömistä + U-väistelyä. Treenien jälkeen pari harrastajaa tuli kysymään josko menisimme oluelle. Luonnollisesti suostuin pieneen illanviettoon. Olin kämpillä takaisin lähellä keskiyötä. Kaikki odottavat maanantain treenejä ja niiden sisältöä. Krista taasen vietti rauhallisen illan kämpällä.

{
  "error": "deleted_client",
  "error_description": "The OAuth client was deleted."
}

2019-06-11

Ajoaika:  N/A
Sähkökilometrit: N/A
Keskikulutus: N/A
Kokonaiskilometrit: 3549 km

Tänään aamulla heräämisen jälkeen, ennen aamiaista (!), oli joogasessio. Youtube-ohjaajan avustuksella aamukuntoiluna oli 30 minuuttia joogaa. Se oli hyvin herättävää. Kyseinen video oli vähän edistyneemmille. Siinä mentiin hyvää tahtia asentoja eteenpäin, mikä ei sinällään ollut ongelma. Hengitykseen, näin ekalla kertaa, ei ehtinyt pahemmin keskittymään vaikka se kuulemma oli se pointti. Vasta lopussa mentiin pykälän verran HC liikkeisiin. Veikkaan, että loppuviikosta saan kuitenkin 

^ liikkeen tehtyä. Eihän minulta puutu kuin kyky

1. laittaa jalat noin solmuun 
2. istua lotus-asennossa jalat noin solmussa
3. siirtyä käsillä seisontaan suoraan lotusasennosta

Yks kohta per päivä ja perjantaina toi asento tulee ihan ongelmitta….

Työpäivää väritti jatkuva nettiyhteyden kanssa tappelu. Sain varayhteyden toimimaan riittävän hyvin kun kävin heittämässä mokkulan ulos rappusille. Siihen siirryin iltapäivällä ja sen jälkeen nettiongelmat oli takana. Palavereissa tuli vain yksi minuutin pätkäisy. Työpäivä oli niin mielenkiintoinen, että unohdin/lykkäsin lääkärille soittoa. Aloitin kyllä kaikki muut toimet, peruuttelin lomat, kamojen siirron Suomesta jnpp. Huomenna soittelen läpi lääkäreitä, joita tänään listasin valmiiksi.

Ilta tuli tehtyä kämpillä erinäisiä pieniä hommia. Miespuolinen osa joukkueesta lähti hakemaan jotain syötävää huomiselle aamulle. Kaupungista löytyy ainakin kolme 20-22 saakka auki olevaa kauppaa. Valitsin niistä NORMA-nimisen kaupan. Kyseessä oli mystisin kauppa tähän mennessä. Se oli pikku kauppa missä on periaatteessa kaikkea. Siellä on niin paljon kaikkea erilaista, että siellä ei oikeastaan ole mitään kunnolla. Sain lopulta sieltä käsiini vain kananmunia, esimerkiksi Coca Colaa tuosta kaupasta ei saanut :D. Tästä kaupasta kovasti hämmentyneenä päätin koittaa toista lähellä olevaa kauppaa REWEä. Se oli enemmän sen kaltainen kuin pitääkin. Sieltä löytyi loput ostoslistan kamoista. Polkupyörän lukko on ainut mikä enää puuttuu, mutta täällä muutkin tuntuvat jättävän pyörän lukitsemattomana kaupan eteen, joten se lukko ei ehkä ole pakollinen.

Tämän paikan jätteen käsittely voisi olla A-luokkaa, mutta isännän puolesta meillä on käytössä vain yleisroskis. Teemme itse lajittelumme Italiatyyliin ja kuskaamme ne julkisiin, avoimiin lajitteluroskiin. Biojätteen puolella meillä on käynyt säkä. Täältä löytyy kaksi kappaletta samanlaisia kompostoreita kuin mitä me saimme isännän hankkimaan Ranskassa. Biojätepuoli on siis tuttua ja helppoa – sitä meiltä tuleekin heittämällä kaikkein eniten. Merkittävin yksittäinen biojäte lienee kahvinpuru :D.