Saimme Tandemin omaksemme 02.03. 2004. Olimme aikaisemmin sopineet, että tandemin hankinta on se käännepiste jonka jälkeen emme enää peräänny. Tandem on kallein yksittäinen hankinta minkä teimme tämän reissun nimissä. Nyt kun iso ratas oli pyörähtänyt liikkeelle, aloimme todenteolla tekemään reissua mahdolliseksi.

Aloimme harjoittelemaan pyörän hallintaa, käymällä kaupassa ja ajamalla nurkkarallia. Nurkkarallissa nopeus on pieni, tilanteinta on paljon ja pyörän hallintaa oppii pakostakin. Toisaalta voisi ajatella, että aiheutamme vaaratilanteita, mutta kumpikaan meistä ei ole niin huono kuski. Huhtikuussa aloimme systemaattisen kunnonkohotuksen. Poljimme ympäri Turun lähikuntia ja Turkua. Ensimmäisen harjoitteluviikon aikana huomasimme, että kuskin paikka on vähän liian korkea Kristalle ja näin ollen Krista ei pystynyt antamaan juuri lainkaan apua polkemiseen. Tandem liikkui tuolloin noin 20 kilometrin tuntinopeutta ja minä olin joka pikku lenkinkin jälkeen aivan lopussa. Kun minusta tuli kuski, huomasin että minun on huomattavasti keveämpi polkea ja tandemin keskinopeus keskinopeus nousi lähelle 25 kilometriä. Kun minä olen kuskina on tandemin penkki niin alhaalla kuin mahdollista, jolloin pyörä on sopivan kokoinen minulle. Jos pyörä olisi ollut yhtään isompi, olisimme olleet isoissa ongelmissa.

Aikavälillä 02.03 ja 31.5. 2004 ajoimme pyörällä lähes 1300 kilometriä. Valitettavasti aloitimme matkojemme systemaattisen kirjaamisen vasta 1.4. alkaen joten kirjanpidossamme näkyy vain noin 1000 kilometriä. Taulukon löydät täältä.

Kunnonkohottamisen lisäksi aloimme hitaasti lisäämään tietämystämme reissaamisesta. Ensin lähdimme liikkeelle maalaisjärjellä. Mietimme mitä tarvikkeita tarvitsisimme, miten etenisimme, missä nukkuisimme jnpp. Arvioin alkuun ajonopeudeksemme 20-25 kilometriä tunnissa, arvioin myös että etenisimme helposti 100 kilometriä päivässä, jos ei enemmänkin. Nämä arviot perustuivat muistelmiini vuodelta 1997 jolloin saatoin päivässä polkea 200 kilometriä ja 50 kilometriä oli pieni, alta kahden tunnin, rykäisy. Nämä arviot olivat arvatenkin virheellisiä, se selvisi meille kun teimme ensimmäisen koeajon lähes täydellä lastilla 6.5. ja 7.5. Taulukosta näet, että vauhtimme oli aika kova, mutta se matkustaminen ei ollut hauskaa tai mukavaa mitenkään. Tästä päättelin, että nopeuttamme pitää tiputtaa ja päivämatkana 50 kilometriä on jo mukava matka, 100 kilometriä alkaa olemaan ehdoton huippu. Lukiessani Hepon sivuja, noin viikkoa ennen matkalle lähtöä, olettamukseni saivat vahvistuksen.
Krista huolehti (jälleen kerran) kaikesta fiksusta tiedon hankkimisesta. Hän lainasi kirjastosta kasapäin kirjoja, jotka edes jollakin tapaa liittyivät reissaamiseen tai vaikkapa autiotupiin. Hän myös luki suurimman osan näistä kirjoista, luullakseni, kun minä taas luin vain pari ja silmäinen paria muuta. Näistä kirjoista löysimme listoja tarvikkeista joita olisi syytä olla mukana tälläisillä matkoilla. Käytimme niitä hyödyksemme pakatessamme. Hepon sivuilta löytyvä lista toimi meidän viimeisenä varmistuksena ja sen pohjalta tehtiin vielä eräitä varaosa hankintoja.

Koko syksyn ja joulun ajan ideaa ylläpidettiin ja minä koitin elää säästeliäästi, sovimme, että helmikuussa lähdemme selvittämään tandemin hankintaa ja jos tandemin hankimme, emme enää peräänny.
Helmikuussa kun aloimme pyörää metsästää selvisi meille hyvin nopeasti, että tandemin ostajat ovat harvassa ja vielä harvemmassa ovat liikkeet jotka tarjoavat asiakaspalvelua ihmisille jotka ovat kiinnostuneet tandemista.
Kohtelu liikkeissä oli kovin kovin tylyä ja ensimmäisessä liikkeessä jossa kysyimme tandemia saimme myyjältä vastaukseksi:”Paljonko teillä on rahaa?”. Ensimmäiset tandemit joita meille tarjottiin maksoivat 2600-2800 euroa. Aivan liian kalliita meidän budjettiin. Olin ajatellut, että kyllä tandemi maksaa vähintään 1000 euroa, mutta lähes kolminkertainen hinta ei tullut edes mieleen. Toinen liike antoi meille ohjeet löytää tandem itse netistä, hakea siis valmistajan sivuilta malli jonka hän sitten voi tilata itselleen ja myydä meille, mutta itse hän ei suostunut käsiään likaamaan.
Etsimme netistä hartaasti, kävimme kysymässä liikkeestä lisää apuja, sanoja, linkkejä jotain! jonka pohjalta työskennellä. Suurin kiitos tandemin löydöstä kuuluu Kristalle joka jaksoi surffata ja etsiä. Hän löysi Helsinkiläisen liikkeen jolla voisi olla tandemeita, vieläpä kohtuu hintaisia, vähän yli tuhannen euroa. Kun soitin liikkeeseen, vastasi puhelimeen avulias mies joka kertoi paljon tandemista ja siitä kuinka heillä löytyy liikkeestä yksi laite. Innostuimme todella, nyt olisi mahdollista päästä kokeilemaan tandemia, EDES NÄHDÄ yksi laite ennen kuin hankimme moisen. Järjestin meille kyydin Helsinkiin ja kun pääsimme liikkeeseen siellä tunnelma oli toinen. Heillä ei olekaan mitään tandemia, he voivat tilata 2600-2800 arvoisia tandemeita, jos haluamme.
Helsingin-reissun päätyttyä tylysti Krista jatkoi netissä surffailua ja löysikin fillari-lehden sivuston, josta löytyi suuri lista pyöristä. Tästä listasta löysimme tandemin jonka hinta oli 1650 euroa ja joka tuntui meille sopivalta. Tämän tandemin tietojen kanssa kävelin liikkeeseen sydän täynnä toivoa. Liikkeestä soitettiin maahantuojalle joka kertoi tylyn tarinan:”Ei oo, ei tuu”, mutta maahantuojalta kerrottiin myös, että yksi pyörä oli myyty Kauhajoelle ja meille annettiin yhteystiedot. Silmittömän pettyneenä menin kotiin, sillä meille oli jo selvinnyt, että liikkeet ostivat tandemeja tilaustyönä, joten Kauhajoelle soittaminen tuottaisi hyvin suurella todennäköisyydellä vesiperän. Soitin piruuttani ja meillä kävi tuuri. Heillä oli yhä tuo tandem ja myyjä oli ensimmäinen henkilö jolta saimme todellista asiakaspalvelua. Hän järjesti pyörän kuljetuksenkin tänne Turkuun ja hintaa saimme tingattua 100 euroa.