juha Yrityksemme siirtää sisäistä kelloamme KL:n aikaan oli melkoisen onnistunut. Heräsimme ensimmäisen kerran keskiyöllä. Käytimme tämän öisen hetken elokuvan katseluun ja yritimme uudelleen nukkua. Temppu toimi hyvin, heräsimme vasta yhdeksän maissa aamulla. Hotellihuoneessa hedelmäaamiainen ja kohti Starcbucksia! Kohdevalintaan oli kaksi syytä 1) kahvi 2) ilmainen internet. Kahvi oli sen verta hintavaa että tästä eteenpäin meillä on käytössä läheltä löytyvä ilmainen internet ;). Täällä näyttää olevan tarjolla länsimaista kahvia useammassakin paikassa, raportoin niistä myöhemmin.
Kuten kaikki tiedätte meillä ei ole tapana näyttää kiintymystämme julkisesti esimerkiksi halailemalla, suutelemalla, höpsöilyllä ja kiinnipitämisellä. Siksi tämän muslimimaan siveellisyyssäännöt ja -poliisit ovat olleet helppo asia omaksua. Tällä hetkellä uskallamme pitää toisimme kädestä kiinni :-I
Lämmöstä ja kosteudesta pitää sanoa sen verta että vaikka aurinko ei paista pelkkä oleminen saa Juhan hikoilemaan. Liikkuminen tässä kelissä shorteissa, t-paidassa ja sandaaleissa saa Juhan hikoilemaan kuin saunassa. Kristakin hikoilee ja se tarkoittaa että täällä on todella kuuma ja kostea.
Päivän kohteina toimivat Lintupuisto ja illemmalla pikku Intia. Lintupuisto oli upea paikka. Kuvat saavat kertoa enemmän. Valitettavasti kameran kyky ottaa kunnon kuvia niinkin haasteellisessa ympäristössä näkyy valokuvissa :(. Opimme samalla pari asiaa. Julkinen junajärjestelmä on kattava, mutta lippuja pitää ostaa aina kun menee junaan. Kertaliput ovat ainut käypä ratkaisu. 5 tunnin reissulla, jossa on luonas juomineen, tarvitaan enemmän kuin 2.1 litraa vettä.
Pikku Intia oli Kristan toive joten Juha huolehti suunnistuksesta. Suunnitus meni täysin puikkohin, kuten asiaan kuuluu. Pikku Intia oli hämmästyttävästi Intian kaltainen. Se muistutti Juhaa hänen työmatkasta Intiaan. Käsittämättömästi sakkia ja autot menee ihmisten seassa. Kävelimme kojujen välissä ja hämmästelimme kaikkea mitä oli myytävänä. Ensimmäisellä läpimeno kerralla emme uskaltaneet ruokaa ostaa, vaan tyydyimme hämmästelemään ruuan määrää, tuoksua/hajua sekä ulkomuotoa. Vasta paluumatkalla uskalsimme koittaa ensimmäistä ruokaa. Söimme sitä pimeähköllä takapihalla. Ruoka osoittautui yllättävän hyväksi. Nimeä emme tiedä. Tästä rohkaistuneena koitimme seuraavaa ruokalajia, jotain kärvennettynä banaaninlehden sisällä. Tästä ruokalajista emme pitäneet sen tulisuuden vuoksi. Kolmas yrityksemme oli Nasi Lemak. Tätä kaikki oppaat neuvoo syömään. Pidimme siitä. Ruoka sieltä oli sika halpaa ja kaksi kolmesta oli hyvää. Koitamme sitä vielä uudelleen.
Our attempt to sync our internal clock with KL time was quite successful. We woke the first time during midnight. We used the night time to watch a movie and then tried to sleep again. The trick worked and we woke at nine in the morning. We had a fruit breakfast in the hotel room and then headed to Starbucks! The were two reason for Starbucks 1) coffee 2) Free internet. Coffee was so pricy that from now on we have a free internet near us ;). It seems that they are offering western coffee in multiple locations, but I will report back on those later.
As some of you might know Krista and I don’t really show our affection to each other in public by kissing, hugging, teasing or generally just holding on to each other. So the religious limitation about close proximity and the religious authorities were piece of cake. So far we have dared to hold hands nothing more…
About the heat and the moisture. Even though the sun doesn’t shine just by standing still Juha starts to sweat. Moving around in this weather wearing only shorts, T-shirt and sandals makes Juha sweat like in sauna. Even Krista is sweating and that means that it is really hot and moist in here!
Today’s targets were Bird park and in the evening Little India. The bird park was a magnificent place. Pictures shall tell the tale. Unfortunately the cameras ability to take good pictures in that challenging environment can be seen in the pictures :(. We learned a couple of things on this trip. First of the public train system is very good, but you have to buy tickets every time you use the train. Single tickets were the only working solution. The other thing is that on a 5 hour trip, which lunch and drinks, we need more than 2.1 liters of water.
Little India was Kristas wish so Juha took care of the navigating. It was a marvelous success as it should have. Little India is astonishingly like India. It reminded Juha about his work trip to India. Unbelievable amount of people and cars going among the people. We walked between the shacks and wondered all the things that were on sale. During our first pass we didn’t dare to buy any food. Instead we just wondered the amount, smells and looks of the foods. On our return trip we dared to buy food. The first one we ate on a dark back yard. It was surprisingly good, but we don’t know the name. With this success on our mind we tried something that was burned inside a banana leaf. It turned out to be a bit too spicy for our taste! Our third try was Nasi Lemak. All the guides tell you to eat it. We liked it. In conclusion the food was extremely cheap and two out of three was good. We’ll try this again 🙂
