Ensimmäinen ajopäivä 

Faktat
Keskinopeus: 77 km/h
Etäisyys: 490.7 km
Polttoaineen kulutus: 11.7l/100 km

Lähtö ja yö… Laiva tärisi KÄSITTÄMÄTTÖMÄN paljon. Joo… Tiesimme, muistimme että laiva tärisee – kaikki muistaa iloisen kilinän tax free kaupassa, mutta nyt tällä kertaa se tärisi! Ja meillä on harppu autossa! Tärinä! Harppu! Yölläkin herättiin tärinään ja stressaamaan harpusta. Lopulta ei ollut vaihtoehtoa kuin hyväksyä tärinä. Harpun tilanteen voi tarkistaa ekan kerran Saksassa perjantai-iltana. Silloin tehdään korjaavia liikkeitä jos se on tarpeen. 

Heräsimme vähän ennen laivasta poistumista. Juhan aamiaisen eka osa syötiin autossa istuen ja ulospääsyä odottaen. Maihin päästyämme purkauduimme ulos autosta ja menimme lenkille Gärdet – puistoon. Lenkin hien pesimme Eriksdalsbadetissa. Kahvia tennishallista ja tien päälle! 

Otteita aamulta:

K:”Ota juomapullo mukaan. ”
J:”Täh? ”
K:”Onhan sulla juomapullo mukana?”
J:”On”
K:”Ota se mukaan nyt ni täytetään se”
J:”Errr… Juomapullo on treenivaruste. Se on siis pakattu treenireppuun. Treenireppua ei tarvita ennen Italiaa, joten sen on syvimmällä auton syöväreissä.”
K:”Mennään sit vaan mun pullolla.”

Eka stoppi tuli alta 100 km jälkeen ekokauppakeskuksen muodossa. Retuna oli paikan nimi. Kaikki liikkeet  siellä myivät käytettyjä tavaroita. Erittäin mielenkiintoinen paikka! 

Katsoimme aikataulua ja päätimme jättää trangialounaan väliin. Lämpimän jämäsetin sijaan, söimme vuorotellen kylmää jämäsettiä auton pösöttäessä ruattin (huonoja) teitä pitkin eteenpäin. Mielestäni täällä on huono ajokulttuuri. Ajo isollakin tiellä on kovin haitarimaista. Auton perässä roikutaan ja ohi pitää päästä! Nopeusrajoitukset näyttää olevan ~20 km/h vajaa todellisesta nopeudesta silloin kun jono ei mene haitarimaisesti vauhtia vaihdellen. 

Lopulta pääsimme Göteborgiin ja hyppäsimme seuraavaan laivaan. Tämä vie meidät Kieliin. Täällä viski vasta halpaa onkin! Oli pakko täydentää varastoja. 

Huomenna on edessä pitkä ajomatka. Illan arvioiden pohjalta syömme taas autossa. Se ei tunnelmaa haittaa 🙂 Nyt on aika rentoutua

Villi startti


Reissun aloitus on vihdoin edessä! Huonosti nukutut yöt, pitkät työpäivät ja raastavat pakkaamiset ovat ohi! 

Teimme normaalin työpäivän kumpikin pohjille. Töiden päätyttyä alkoi auton pakkaaminen. Vältämme nyssyköitä, käytämme isoja kasseja. Jos kama ei mahdu kassiin se jää ulos. Nyt lopullisessa pakkauksessa karsiutui ulos

  • Blenderi
  • Paistinpannu

Juhan rinkkaan tuli vähän särkyviä yhteisiä tarvikkeita, mutta muuten kuri piti. Yksi ylimääräinen laukku tuli lopulta mukaan. Se oli vähän niinku pakko ottaa mukaan. 😀  Se oli ylimääräinen laukku oli Juhan työreppu. Työkamojen piti mennä rinkan sisään, mutta ne ei lopulta mahtunutkaan. Mittavirheen paholainen… 

Taloa puunattiin, kamaa siirrettiin, pakattiin ja lopulta syötiin ihan viime metreille saakka. Miehistön tehot alkoi olemaan loppu ruokailusta huolimatta jo ennen kun edes laivaan oli päästy. 

Laivaan pääsyä jonottaessa päädyimme perisuomalaiseen laivatoimintaan:

  1. Suoraan tax freehin ostamaan viskiä 
  2. Hyttiin sammumaan

Pakkauksen riemu

Pakkaamisessa on kaksi haastetta

  1. Tarvittavan pakkaaminen auton
  2. Talon pakkaaminen tyhjäksi

Tarvittavan pakkaaminen autoon

Mikä on tarvittavaa? – Harppu, harppu on tarvittavaa. Pakkaus pyörii harpun ympärillä – kirjaimellisesti. Jotta Kristan opiskelu etelässä on mahdollista harppu, soittotuoli ja harpo (harppukärry) tulee ottaa mukaan. Jotta minun työskentely on mahdollista työläppäri ja matkanäyttö tulee ottaa mukaan. Krav Magaa varten tarvitaan treenikassillinen varusteita. Tältä pohjalta lähdimme suunnittelemaan.

Jos Kristalla on harppu, soittotuoli ja se harpo, niin on mulla – p***ele – ainakin palvelin mukana.

Mahdollistaakseni “täysipainoisen” IT työskentelyn otin mukaan

  • Työläppärin
  • Varatyöläppärin
  • W520 läppärin ESX-palvelimeksi
  • Jarnon pöytäkoneen pelaamista varten
  • Matkanäytön
  • Jämä “matkakytkimen”
  • Näppis,hiiri, kuulokkeet, jabra yms

Kaiken tämän pakollisen jälkeen allokoimme rinkan verran henkilökohtaisia tarvikkeita per nenä (vaatteet yms. yms.) sekä yhden käsimatkatavaralaukun verran yhteisiä keittiötarvikkeita. Lopputulos on täyteen “ammuttu Audi”.

Talon pakkaaminen

Vuokraamme talon kesäksi. Talo vuokrataan kalustettuna, joten kaikki tavaramme pitää pakata kellariin tai viedä pois talosta. Kaman pakkaamista on tehty noin kuukausi ja viimeiset kaksi viikonloppua on painettu täyttä häkää, jotta kamat saadaan kellariin tungettua ja koti puunattua.

Kaman pakkaamisessa olemme törmänneet kahteen tai kolmeen kireään päivään. Näemmä kun pakkaamme jommalle kummalle tärkeää asiaa, alkaa pinna kiristymään ja suu käymään tavallista napakammin. Tällaisia tärkeitä asioita ovat olleet lautaset, jyrsijät (lähtivät hoitoon) ja nuotit. Ymmärrystä on kummaltakin löytynyt, mutta joka hetki pakkaamisesta ei ole ollut suurta iloa.

Talon pakkauksesta on opittu paljon – Krista (positiivista pitää löytää kaikesta 😉 toim.huom. )

 

Viimeinen jalka

(Joillakin ehkä kirjaimellisesti.) 

Maahanlasku onnistui rymisten. Ei havaittavia lisätappioita. Kamat ja miehet on lastattu taksiin ja palaamme Suomeen vielä Länsi-Moskovasta. 

Vielä on edessä paluu arkeen. Aamiaispöydässä ei enää ole getaria ja niitä yleensä on vain yksi. Ilma on kylmä ja ihmiset vittumaisia. Mutta vessassa ei tarvitse pelätä kuolemaa liikkuvan vesihanan ja irtonaisena roikkuvan sähkörasian takia. Ja ainoa, jonka kyydissä tarvitsee pelätä kuolemaa on Jani. 

Tasaista kyytiä

Paluumatka on puolessa välissä, mutta vielä pitäisi 2 tuntia ja vartti jaksaa istua. Meno on unettavan tasaista, ja osa miehistä onkin jo siirtynyt virransäästömoodiin. Loput katsovat leffoja tai lukevat, LAN-peliin ei yllättäen löytynyt halukkaita. Koneen verkko kertoo, että suunnilleen Salzburgin yllä ollaan.

Upea reissu takana, mutta ei kotiinpaluukaan varsinaisesti huonolta kuulosta.

Vielä hieman 

Tässä vielä viimeinen kuva näköalaa hallinneesta Montgon kivenlohkareesta. 

Alicanten lentokentällä käytämme viimeiset ulkomaan valuutat paikalliseen makaronilaatikkoon. Noin puolen tunnin kuluttua alkaa boarding. 

Matka alkaa olla finaalissa ja niin myös miehetkin. 

Loppu niinku oikeesti

Kamat on pakattu ja odotamme enää vuokranantajan edustajaa saapuvaksi. Autot ovat jo tyhjäkäynnillä vääntämässä lämmintä ilmaa ulos natiivien kiusaksi. 

Seuraavaksi paikallisen citymar^Wlaadukkaan ostoskeskuksen kautta lentokentälle ja takaisin härmään murjottamaan. 

Ps. emme juoneet kaikkea viinaa. 

Viimeinen tunti talossa

Pakkaamista, vähäistä siivousta ja Frank Sinatraa. Miehistö on rennossa tunnelmissa. Giniä oli vielä harmittavan vähän jäänyt yli eiliseltä, joten ryhmä uhrasi kolme miestä viimeistelemään ginin. 

Ruoka- ja juomaostokset onnistui hämmästyttävän tarkasti. Ylimääräistä jäi todella vähän. Aurinkorasvaa käytettiin riittävästi, kukaan ei ole raportoinut auringon aiheuttamista vammoista. 

Edessä on vielä ajantappo shoppailukierros isossa kauppakeskuksessa ja sitten alkaa lopulta palaaminen arkeen.