2017-06-04

Faktat

Ajoaika: N/A  
Keskikulutus: N/A  
Keskinopeus: N/A  
Kokonaiskilometrit: 2126 km

Aamupäivä meni asunnolla teknisiä asioita tehden. Krista asensi luurista uudelleen ja minä työstin Linode palvelimen kanssa. Päivän Italiatavoitteena oli vierailu “Italian Versailessa” eli La Venaria Realessa. Kyseessä on iso puisto, jossa on massiivinen linna ja sitten pikkasen pienempiä linnoja.

Lounaan jälkeen työstimme lähestymissuunnitelman. Pyörillä ei jaksa mennä. Matkaa on 17 km – ei sinällään paha, mutta pyörät on … nähnyt Italiaa paljon ja ehkä parhaat kilometrit on takanapäin. Julkisilla matka veisi ehkäpä kolme tuntia per suunta, joten Maailmantuhoaja™ käynnistettiin. Taistelusuunnitelma oli seuraava:

1. Piknik, rentoa lukemista ja ajatusten ylös kirjoittelua nurtsilla
2. Museo/alueeseen tutustuminen

Juhan luurilla suunnistaminen on Torinoon saavuttuamme muuttunut haasteellisemmaksi. Joko luurin GPS antenni on menossa rikki tai Torinossa on huono GPS peitto. Torinoon saavuttuamme, joka käyttökerralla on tullut useita kertoja “GPS signal lost”. Toistaiseksi olemme löytäneet perille, vaikka reitti ei ole ollut suorin mahdollinen.

Parkkipaikan metsästämisen vuoksi pysähdyimme pysäköimään 1.5 kilometriä ennen La Venaria Realea. Olimme ajoreitin ensimmäisellä pysäköintialueella ja tyhjä, iso parkkipaikka löytyi sattumalta. Sen välittömässä läheisyydessä näytti olevan myös puisto, joka todennäköisesti sopisi taistelusuunnitelman osaan 1. Niinpä parkkeerasimme, toimme piknik kamat mukaan (kahvia, teetä ja meloninpalasia) ja siirryimme Parco La Mandriaan. 10 minuutin kävelyn jälkeen löysimme alueen, jossa natiivit näyttivät parveilevan nurmella. Heitimme oman perseemme parkkiin perheemme normaalilla toimintamallialla. 50% seurueesta on puun vajossa, 50% seurueesta grillaantuu hitaalla liekillä auringossa – kaikki on tyytyväisiä. Natiivit näyttivät auringonoton mallia. Naispuoliset bikineissä, miehet sortseissa ja ilmeisesti, kun pokka riitti, ihan alushousuillaan.

Piknikin jälkeen tutustuimme mäen päältä löytyvään Castello de La Mandrian museoon. Museo oli yllättävän pieni, ottaen huomioon rakennuksen koon. Mielenkiintoinen museo kuitenkin. Paljon, paljon metsästysmaalauksia ja täytettyjä eläimiä.

Olimme lukeneet, että La Venaria Realessa olisi illalla 18.30 “tanssiva suihkulähde”. Kaikki yksityiskohdat, kuten missä se on, miten sinne pääsee yms puuttuivat. Lähdimme kuitenkin La Venaria Realea kohti, tavoitteena syödä jotain ennen kuin pyrimme vähintään lähteille. Tässä vaiheessa iltapäivää (klo 17 jälkeen) paukkuja ei enää toiseen museokierrokseen löytynyt. Google maps:n avulla löysimme loistavat arvosanat saaneen pitserian hyvin läheltä La Venaria Realea. Suunnistimme sinne autolla. Italiassa kaikki on … mahdollista? Erilaista? Ei sitä mitä luulit? Liike aukesi viideltä, mutta heiltä ei saanut pitsaa (paikka on pitseria). Heillä oli valmiita … mennään vaikka termillä leipä, jonka sisään oli oli leivottu eri asioita. Hinta 2€ kappale, koko kohtuullisen iso. Otimme niitä neljä. Hinta halpa, määrä hyvä, osan mielestä makuelämys heikko, osan mielestä toimiva. Viikonlopun yllätysravintolat nollasiat toisensa ja päästään keskiarvoon “OK”. Syötyämme päivällisemme Krista urhoollisesti selvitti miten pääsemme näkemään tanssivia suihkulähteitä. Esitys oli ilmainen ja hieno.

Ilta tuli vietettyä asunnon parvekkeella lukien ja viiniä sekä viskiä maistellen. Ukkonen, sade ja salamat antoivat iltaan hieman ääntä ja poikkeuksellista näyttävyyttä. Tunnelma ei kuitenkaan ollut ihan kohdallaan, jotain puuttui. Korjasimme tunnelman siirtymällä autoon. Automme on varustettu patjalla. Harppu tarvitsi sitä tulomatkalla ja loppukesästä autossa on tarkoitus nukkua sillä kun lomailemme eteläeuroopassa. Ja niin me lopetimme illan istuen autossa lukien kirjoja, viskiä nauttien ja kuunnellen sateen ropinaa auton kattoa vasten.

2017-06-03

Faktat
Ajoaika: N/A  
Keskikulutus: N/A  
Keskinopeus: N/A  
Kokonaiskilometrit:2054.5 km

Digitaalinen kukko herätti vahingossa klo 06.00. Ilmeisesti oikeaan kukkoon on totuttu. Digitaalisen kukon ei ollut tarkoitus herättää 06.00, joten Juha käänsi kylkeä – viikko on ollut raskas. Krista nousi ja kävi ilmesesti lenkillä. Juhan aamiaisen jälkeen matka vei polkupyörillä kohti Leiniä ja markkinoita. Markkinaostosten lisäksi listalla oli teen, VGA kaapelin ja polkupyörän kumin hankkimista. Teekauppa muistutti tarjonnaltaan kovasti Turun kauppahallin tarjontaa. Omiin purkkeihin mitä vaan teetä. Krista työsti keikan Italiaksi, runsaalla sormien osoittelulla – myyjä tosin koitti sönköttää englantia jossain vaiheessa

.

Tori aamupäivällä toimii kovin eri nopeudella kuin aamulla. Koska asiakas saa kuitin, voidaan vain yhtä asiakasta kerrallaan palvella ja nämähän pyytää sitä myyjää kasaaman kaiken, eivätkä kasaa itse. Tästä johtuen torikauppiaan luona jonotetaan hartaudella. Välillä oli pakko ottaa lisävirtaa pitsatiskiltä. Aamupäivä kului siis Leinissä marketissa ja kaupassa ostamassa ruokaa. Polkupyöräkauppa oli kiinni, joten kumi jäi ostamatta.

Iltapäivän ohjelmana oli matka junalla Torinoon. Torinosta tavoite oli shoppailla mitä Leinistä ei saatu. Museokaupoissa tietenkin pitää käydä katsomassa mitä ihmeellisyyksiä niistä löytyy.Torinon ensimmäinen stoppi oli massiivinen kaduilla oleva kirpputorimarkkinat. Kaikkea vanhaa ja uutta, hyödyntä ja hyödyllistä, oli myynnissä. Mitään ei jäänyt taskuun – ei mitään lähtenyt taskusta

Torinon ensimmäinen energiatankkaus tehtiin järjettömän kalliilla pastalla. Krista oli bongannut Lonely planetin kirjasta kivan pikku pastamestan läheltä minun valitsemaani nähtävyyttä Piazzo Castelloa. Pastamesta oli saanut loistavat arvostelut ja annoshinta oli 6€. Eiku syömään! Vitriinissä oli hinta pastan kohdalla 3€ ja pienen englannin kielisen keskustelun jälkeen saimme ostettua itsellemme annokset. Annos oli hyvin pieni, tuli pahvilautasilla ja upposi yleisöön alta viiden minuutin. Pasta oli hyvää, mutta sitä oli auttamattomasti liian vähän. Hetken kuluttua tilasimme toisen annoksen – sama surkea koko, loistava maku. Emme syöneet siis muuta kuin pastaa kaksi lautasellista per naama – hinta 34 euroa – 8.5 € annos. Lonely planet kirjamme on vuodelta 2016, joten 2.5€ lisähintaa vuosien saatossa on OK, mutta se annoskoko oli niin surkea …Maksoimme irvistelimme, puhuimme suomea. Oppirahat on maksettu, kysy hinta, kysy koko ennen kuin ostat. Perusjuttuja, olisi pitänyt muistaa!

Törkeästä ylihinnasta virkistyneenä painoimme Piazza Castelolle museokauppoja bongaamaan. Huomasimme Juventus fanien määrän kasvavan. Niiden määrä kasvoi tasaiseen tahtiin ja pian bongasimmekin kyltin, että niillä on peli <TÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖT> tänään. <TÖÖÖT TÖÖÖÖÖÖT> – Mitä vi<TÖÖÖT>. Aha, näillä on tööttejä, jotka eivät ole kiinteästi autossa kiinni. <TÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖT><TÖÖÖÖÖT><TÖÖÖÖÖÖÖÖÖT> Tööttimeteli oli järjetön, sekä yllättävä. Myyjät tööttäsivät yllättäen ja pyytämättä, fanit tööttäsivät kun töötätti ja muut fanit vastasivat töötteihin töötilläb. Fanien laulaminen,, hyvä meno ja käsittämätön määrä ei haitannut <TÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖT> yhtään, mutta ne töötit… ne olis vienyt <TÖÖÖÖÖÖT> hermot, jos olisi nopeasti suuttuvaa tyyliä. Talsimme fanien seassa kiitettävän määrän, kävimme lähinnä eri museokaupoissa, irtoruokakaupoissa ja ikkunashoppailemassa. Lopulta keräsimme voimia paluumatkaan varten “kahvilassa” viiniä ja olutta nauttien. Noin viiden tunnin jälkeen kumpikin oli ihan valmis lähtemään takaisin kämpille maalle nukkumaan. Huomenna mennään uudestaan, katsotaan jotain nähtävyyksiä vaikka

2017-06-02

Faktat
Ajoaika: N/A  
Keskikulutus: N/A  
Keskinopeus: N/A  
Kokonaiskilometrit:2054.5 km

Nyt on päästy näkemään sekin, että pari tekee ristinmerkin ennen kuin lähtee hyökkäämään minun päälle.

Eilen pääsin treenaaman Krav Magaa. Kunnon hikitreenit perustekniikkaa tehden. Meininki oli hyvä, treenaajien taso parempi kuin Torinon keskustassa olleella salilla. Vetäjä oli sama Gianni, hänellä näitä saleja on kolme. Oma kohokohtani illassa oli neljän hengen ryhmässä tehty treeni, missä tuo ristin merkki tehtiin. Olen treenannut ehkä 10 vuotta enemmän kuin kukaan muu eilisellä salilla treenaava, joten lyön jonkin verran häijymmin pädiin (lyöntityynyyn) kuin muut salilla harjoitelleet. Ja kun oli vielä pieni näyttämisen meininki, lyönneistä ja muista hyökkäyksistä löytyi pikkasen normaalia enemmän potkua. Tarvin rankkaa treeniä E1 leiriä varten, joten “annoin palaa”. Treeni meni näin. Henkilö A pitää tyynyä, johon henkilö B hyökkää vapaalla tyylillä. Henkilö C seisoo A:n vieressä. Kun ohjaaja huutaa, lopettaa B tyynyyn hyökkäämisen ja laittaa silmät kiinni. Tämän jälkeen C hyökkää B:n päälle ohjaajan näyttämällä hyökkäysellä tai uhalla. B reagoi heti kun tuntee hyökkäyksen. Tämän jälkeen B menee tauolle ja D tulee lyömään. Meidän ryhmässä minä olin D. B teki hyökkäyssarjansa ja vapautuksensa. Sen jälkeen minä paukutin tyynynpitäjän (A:n) vaikean näköiseksi antamalla palaa kunnolla. Ehdin näkemään tuon ristin merkin tehtävän B:n toimesta ennen kuin laitoin silmäni kiinni. Täytyy sanoa, että jonkin verran hymyilytti . Löin kevyesti hipaisten. Olin vain “sähäkkä” toimissani.

Se treenitarinoista, tältä erää.

Kun lähdimme asuntoa Italiasta metsästämään teimme itsellemme selväksi muutaman kriteerin

1. Vähintään kaksi huonetta, jotta minä voin tehdä töitä oven toisella puolella tarvittaessa
2. Erillinen asunto, jotta Krista voi soittaa päivässä 8h harppua kenenkään häiriintymättä
3. Hyvä internet yhteys
4. Ei eläimiä (allergiat)
5. Läheltä Torinoa

Erinäisten yritysten jälkeen päädyimme käyttämään AirBnB:tä majapaikkamme löytämiseen. Kriteerien avulla oli helppo rajata AirBnB:stä löytämiämme asuntoja. Lopulta rajasimme itsemme neljään. Näille neljälle lähetettiin tarkempi kysymyssarja. Tuon kysymyssarjan pohjalta teimme päätöksemme. Lucan tarjoamassa asunnossa oli erinomaiset arvostelut, edullinen hinta ja lupaus että Kristan soito ei häiritse ketään. Hän jopa teki erityistarjouksen muusikolle, eli laski hintaa listahinnasta ainoana isäntänä. Hän kertoi täällä olevan koiria, mutta koirat eivät ole asunnossa, joten ei ongelmaa sen suhteen. Häneltä löytyy internet yhteys, joka on 4G:n yli. Torino on 17 kilometrin päässä ja junayhteydet löytyy. Asunnossa on olohuone, makuuhuone, keittiö ja WC. Kaikki tämä + hinta sai meidät valitsemaan paikan.

Jännitimme tätä majoitusta etukäteen hirvittävästi. Mahdollisuuksia mennä vikaan oli vaikka kuinka paljon. Katsotaampa miten homma toteutui

1. Huoneita on kolme, mutta yhdenkään huoneen välissä ei ole ovea! (Vessassa on tietenkin ovi)
2. Asunto ei ole erillinen. Täällä asuu alla ja sivulla muita ihmisiä.
3. Lucan internet yhteys oli niin surkea, että ostin omani välittömästi ekana päivänä
4. Paikassa on useita eläimiä, yllätyksenä kissat ja kukko.
5. Olemme autolla 30 minuutin päässä Torinosta. Kristalla menee arviolta julkisilla puolitoista tuntia asunnolta Torinon keskustaan.

Menikö homma metsään? – Ei. Miksi ei?

1. Olemme Italiassa, Krista menee mielellään opiskelemaan (ilman harppua) terassille tai puutarhaan ja ovi menee perässä kiinni, joten yksityisyys palaverien aikana on taattu.
2. Krista on jo pitänyt lyhyen esityksen naapureille. Musiikkia , halutaan kuulla lisää, eikä harjoittelu haittaa ketään (tai ainakaan ketään ei myönnä sen haittaavan).
3. Internet yhteys oli rahalla (liittymä 2 x 30 GT & välttämättömät oheislaitteet olivat 89 €) korjattavissa. Toistaiseksi ongelmia ei ole ollut kaistan kanssa kuin ihan pienen hetken verran
4. Eläimet saatiin teljettyä ulos, asunto on puhdas – ongelma on hanskassa.
5. Etäisyys ei ole ongelma. Etäisyys oli tiedossa valitessamme tämän asunnon.

Miltä täällä näyttää? Tältä

Ei kovin suomalaista tai minimalistista, mutta nopeasti tähän tottui

2017-06-01

Faktat
Ajoaika: N/A  
Keskikulutus: N/A  
Keskinopeus: N/A  
Kokonaiskilometrit: 54.5 km

Tänään aamulla heräsimme vauhdikkaasti. Kukko ei ole enää ongelma tai se on aloittanut rääkimään myöhemmin, olen kiitollinen muutokseen joka tapauksessa. Syy vauhdikkaaseen heräämiseen oli meidän torireissu! Lähdimme torille heti aamiaisen jälkeen , noin kello seitsemän. Saimme Lucalta pyörät joilla poljimme iloisesti Leniin torille ostoksille ja ehdimme hyvin takaisin ennen työpäivän alkua.

Tori oli hieno! Sieltä sai melkein kaikkea! Jostain syystä torilla ei ole pakasteiden myyjää, joten pakasteet piti hakea kaupasta. Roskattomuus on elämäntapa, jota koitamme tuoda mukanamme. Italian toreilla sen toteuttaminen on yhtä helppoa kuin Suomessa. Omiin pusseihin sai pakata kaiken ja “no plastica” tms pari kertaa toistettuna sai myyjät jättämään muovipussin pois. \o/  Ainut moittimisen aihe on, se että tori on vain torstaisin. Näyttääpi siltä, että torstai aamut menee torilla shoppailessa.

Olemme täällä eläinten armoilla. Kukko ei ole ainut, joka on tehnyt säväyksen. Myös kissat ja koirat ovat päässet yllättämään. Tällä tilalla on

• jo legendaarinen kukko
• Kanoja tuntematon määrä
• 2 kpl koiria (Blue ja Lore)
• 3 kpl kissoja (niistä yksi (1) on silitettävissä oleva), nimet tuntemattomia

Etukäteen tiesimme koirista ja allergioiden vuoksi meidän asuntomme on ollut eläin vapaa koko ajan. Tästä syystä minulla ei tule oireita elukoista. Paitsi eilen, eilen henkeä ahdisti hieman. Etsin syytä Kristan sisään tuomista kukista, mutta ne eivät olleet ongelman lähde. Pidämme kaikki ikkunat ja ovet koko ajan auki. Jokaisessa lävessä on kärpäsverkkoja ja ulko-oven kanssa on toinen ovi pari, joissa on kärpäsverkot. Emme ole olleet ulko-oven sulkemisen kanssa kovin tarkkana kun poistumme asunnosta. Koirat eivät tänne tule, mutta taika näemmä oli sanassa koirat. Kissat, nuo pikku riiviöt, tulevat tänne heti jos

1. Ovet on auki
2. Me emme ole huoneistossa

Tämä paljastui meille eilen! Samalla selvisi syy minun oireisiin. Nyt ulko-oven kärpäsverho-ovissa on tikku, jolla ne saa kiinni, niin että karvariiviöt ei tule asuntoon. Tänään oireet ovat ihanasti poistuneet.

Tänään olimme ekaa kertaa ulkona syömässä lounasta. Lounaalla minä syön pihviä ja salaattia (sekä juon viiniä, maassa maan tavalla ), Krista syö vain salaattia, runsaasti enemmän kuin minä. Blue haistoi taidolla paistetun pihvin ja tuli kerjäämään laittamalla turpansa pöytään. Suurin osa lounaasta meni kyynärpäällä, kyljellä tai kädellä kohtalaisen kokoisen saksanpaimenkoiran estelemiseen. Blue halusi ilmeisesti kovastikin minun pihviä, Kristan salaattia ei edes yritetty haistella. Kuvassa oleva salaatti on taktisesti laitettu Bluen tielle. Siitä seurasi vain se että Blue vaihtoi puolta ja tuli oikealta kyljeltä sisään.

Koitetaas summata tämä

1. Kukko aloittaa eläinten shown aamulla koittamalla herättää meitä viiden jälkeen
2. Koirat koittaa viedä lounaan jos sitä syö ulkona
3. Kissat tunkee asuntoon kun silmä välttää

Että silleen täällä…

2017-05-31

Faktat
Ajoaika: N/A  
Keskikulutus: N/A  
Keskinopeus: N/A  
Kokonaiskilometrit: 4.5 (trippimittari menee ympäri 2000 kilometrissä )

Aamu meni pitkäksi kuten olettaa voi. Kukko huuteli milloin sattui ja häiritsi vain vähän, viideltä, kuudelta ja seitsemältä. Nousimme kasilta ja ysiltä alkoi työt.

Tilan omistaja Luca menee Torinon reunalle autolla, josta hän menee pyörällä lopun matkaa Torinon keskustaan töihin. Ennen eilistä visiittiä keskustaan en tiennyt miksi. Nyt tiedän. Siellä ei ole tilaa autolle, ei karvan vertaa. Kaikkialla, ihan kaikkialla italialaiseen huolettomaan pysäköintityyliin on autoja. Näiden autot on sellaisia pieniä ja kolhittuja. Minun auto on sieltä kookkaimmasta päästä, joten riittävän ison tilan löytäminen osoittautui “haastavaksi”. Onnistuin lopulta löytämään parkkiraon Giannin Krav Maga -salin korttelin toiselta puolen. Olet onnistuneesti parkkeerannut auton kun sekä etu- että takaparkkitutka huutaa UUAAAUUAAUAUUAAA yhtä aikaa ja auto on pääosin pois tieltä. Kuvasin etäisyydet eteen ja taakse, mutta en tajunnut ottaa kokonaiskuvaaa . Ja kyllä, autoni on vähemmän tiellä kuin moni, moni muu. Ainakaan en sortunut parkkeeraamaan ajokaistalle roskiksen kohtaalle niin kuin muut teki .

Elisen illan treenit olivat kevyet. Todella, todella kevyet. Giannin Torinon keskustassa oleva sali on uusi. Treenajat ovat menossa P1 ja P2 kokeeseen lauantaina. Eilen oli heidän valmistautumistreenit, joten treeneissä ei ollut tilaa minun treenaamiseen. Treenien seuraamisen jälkeen sain kunnian vetää yhden tekniikan hänen jatkoryhmälleen – max 10 minuuttia. Tulkin ja ammattimaisten näyttöjen avulla treeninveto oli helppoa. 10 minuutin sijaan tosin käytimme 30 minuuttia. Lopuksia kuvaaamista ja tulevasta sopimista. Näyttää siltä, että täällä treenaaminen tulee olemaan hyvin haasteellista. Gianni itse on ainut suurinpiirtein sopivalla tasolla oleva. Hänenkin tekniikkatieto loppuu G3:lle, joten häntäkin pitää opettaa, jotta saan harjoiteltua. Meidän keskenäisestä harjoittelusta sovimme …. italialaisittain joskus. Vaihdoimme numerot, sovimme että hän ottaa yhteyttä ja katsotaan milloin treenataan kun hän ottaa yhteyttä.

.

2017-05-30

Faktat
Ajoaika: N/A  
Keskikulutus: N/A  
Keskinopeus: N/A  
Kokonaiskilometrit: 1972.1 km

5:17 … hyvää huomenta kukko, uusi arkkiviholliseni. Minua on informoitu Lucan, Epin ja parin muunkin henkilön toimesta, että kukko ei ole pakollinen kanojen munatuotannossa. Kristan ohjeistuksen mukaan en saa tehdä kukolle mitään, mutta jos teen sen itsepuolustustilanteessa? Toinen aamun ideoista on sen pikku pirun myrkyttäminen. Myrkyttämistäsuunnitelmista on tulossa myöhemmin yksityiskohtia. Yksi vaihtoehto on tietenkin oppia elämään tuon eläimen kanssa, mutta pitää sitä miehellä unelmia olla.

Nyt kun on dataa ja vauhtia työelämä on normaalia. Ainut poikkeama on, että katkaisen palomuurilla koko verkon, sen sijaan, että laittaisin Outlookin offline tilaan. Näin estän tahattoman datan käytön.

Lounaan syömme keittiössä, yllätys yllätys! Täällä keittiö on ihanan haasteellinen laskutilojen suhteen, joten saamme hyvää perspektiiviä siitä mitä haluamme omaan keittiöömme. Samalla paljastuu myös kuinka ihanaa on kun huolettuja ja hyviä työkaluja. Talon veitsi on tylsähkö, joten tomaatin leikkaaminen tapahtuu minun reissuveitsellä. Talon veitsen terottaminen on huomisen™ ongelma.

Heti työpäivän jälkeen on luvassa iltapäivän ruokailu, joka tehdään kuistilla. Tähän mennessä iltapäivän ruokailu on aina pitänyt sisällään myös viiniä, mutta se  pääsi loppumaan tänään. Jotta viinielämä olisi mielenkiintoisempaa suunnittelemme arvioivamme alta kahden tai kolmen euron viinejä. Toisin kuin viskeihin, tähän litkuun ei kannata hassata rahaa .

Illan ohjelma Juhalle on Krav Magaa Torinon keskustassa. Jännyyttä hommaan tuo muunmuassa Torinon keskusta ja sinne autolla meneminen. Vuoro on luonnollisesti lepakkovuoro joten kukon kosto aamutuimaan saa extrapontta lyhyestä yöstä!

2017-05-29

Faktat
Ajoaika: N/A  
Keskikulutus: N/A  
Keskinopeus: N/A  
Kokonaiskilometrit: 1972.1 km

Istun kuistilla sirkkojen siritystä kuuntelemassa, italiainen olut pöydällä ja alan kirjoittamaan blogia. Ilta on merkittävästi erilainen kuin se olisi Suomessa tässä kohtaa. Voisinko tehdä tätä samaa Suomessa? Voisin. Tekisinkö? En. Miksi en? Siihen metsästetään vastausta täältä.Se filosofoinnista!

Olen aamuvirkku jamppa, vaan arvatkaas mitä? Täällä on aamuvirkumpi kukko. Se pikku per***le kiekuu kuvitteellisesta auringonnoususta eteenpäin tasaisen epätaisesti 30 sekunnin – 5 minuutin välein. Stressitekijät oli jo ilman kukkoa ihan tapissa, joten siinä koettaessani nukkua vielä jotenkin pohdin kukon kohtaloa ja sitä onko kukko tarpeellinen munia varten?  Syön aamiaisella talon kanojen munia, kunhan nousen niitä klo 6 paistamaan,

Aamiainen oli vakio, kananmunia + pekonia ja kaistapihisti uutisten lukemista. Soneran liittymä antaa minulle 10 GB dataa normaaliin kuukausihintaan käyttöön, mutta se tarkoittaa 300 MB per päivä ja pelkään sen olevan liian vähän työkäytössä. Kristan lenkkeillessä minä rakensin IT pesän. Työpisteeni tuplanäytölillä, ergohiirellä ja –näppiksellä. Näppiksen patterit tosin loppuivat autoreissun aikana, joten ei sitä tänään siis.

Natsitin työkoneen palomuurin kunnolla tiukaksi ja päätin tarkistaa sähköpostit tunnin välein. Ensimmäisen 30 minuutin jälkeen tajusin Timin tekemän jekun. Ulkomaalaiset saavat EU lakien vuoksi siirtää sen 10 GB dataa veloituksella, jos ne saa sen “mehupillin” läpi imettyä! Pastanpurijat ovat rajoittaneet kaistan täysin kohtuulliseen 0.5 megatavuun ja QoS:n sen verta passiliksi, että latenssi on vähintään 200ms. Siinä saa ulkomaalainen imeä, se 10 GB ilmaista bittiä on työn ja tuskan takana.

Selvisin työpäivästä hyvin. Sähköpostit tuli imettyä, raportteja tuli kirjoitettua, sähköposteja tuli lähetettyä ja harppu soi taustalla koko ajan. Palaverikin tuli vedettyä Skypen yli. Harpisti piti soittotauon ja luki takapihalla teoriaa (tai sitten otti aurinkoa, mene ja tiedä, ruskettunut hän jo on). Dataa tiukalla kontrollilla tuli siirrettyä 180 megaa sisältäen Skype puhelun. Nettiä ei selattu, mitään ei tutkittu. Työpäivä oli poikkeuksellisen paljon valmiin materiaalin käsittelyä, joten verkosta ei tarvinnut hakea mitään => 300 MB per päivä ei ole realistinen datakatto.

Illan ensimmäinen, jo eilen sovittu homma, oli Lucan avulla paikaillisen kaistan ostaminen lähimmästä kaupungista. Tim 4G ulkomaalaisdiili, 25 euroa aktivointi 14.99 € 30 GB dataa ilman nopeusrajoituksia – tosin nopeutesi saattaa olla mitä on, olet Italiassa, täällä ei ole takuita. Luca, talomme omistaja, tulkkasi ja minä kyselin

Juha: “Mitä tapahtuu kun 30GB loppuu kesken?”
Myyjä: “Yhteys lakkaa toimimasta.”
Juha: “Saako sitä jatkettua jotenkin? Voiko ostaa lisää dataa?”
Myyjä:”Ei, se on ulkomaalaisten 30päivän diili liittymä”
Myyjä:”Mutta ei se lopu kesken, se on 30 GB dataa”
Juha: “Ostan samantein toisen SIM-kortin, kiitos”
Myyjä:”….”
Luca:”Toinen SIM-kortti vielä”
Myyjä:”Se on 30 GB"
Luca:”<italiaa>”
Myyjä:”<italiaa>” *olan kohautus*
Luca: “toinen SIM-korti tulossa”

Majapaikassa testasin ensimäistä liittymää 4Mbps/4Mbps ja 20-40 ms lantessit. Tällä voidaan tehdä töitä.

Kävelimme illalla Kristan kanssa lähikylään kauppaan ostamaan seuraavien päivien ruuat. Arvio kävelystä oli noin 30 minuuttia suuntaasa. Krista oli aamulenkillä käynyt tarkistamassa asian. Kauppairessun kokonaisaika oli karvan yli 2 tuntia, sillä eka kauppa oli vääränlainen, toista ei ollutkaan enää olemassa, kolmas oli mennyt kiinni. Neljäs kauppa oli sitä mitä haluttiinkin.

Myöhemmin on luvassa kuvia ja infoa paikasta. Nyt on aika mennä nukkumaan, se pirun kukko ei anna aamulla armoa.

2017-05-28

Faktat
Ajoaika: 8h 11 min
Keskikulutus: 12.9l/100km
Keskinopeus: 87 km/h
Kokonaiskilometrit: 1972.1 km
Huippunopeus: 220km (auto menisi, mutta kaistaa vaan ei saa )

Heräsimme aikaisin aamulla ja lähdimme lenkille. Krista juoksi puoli nukuksissa ja hitaasti, mutta juoksi kuitenkin. Herättävän aamulenkin jälkeen pakkasimme auton ja siirryimme aamiaiselle. Aamiaisen erikoisuutena oli hyvin hajamielisesti toimiva hotellin emäntä. Eilenkin hän toimi hajamielisesti, mutta ajattelimme sen olevan poikkeama. Tänään sama toistui, joten lienee ominaisuus. Hajamielisyydellä tarkoitan sitä, että hän unohtaa tilauksista puolet (toinen sai paistettuja munia, toinen ei) tai unohtaa palata takaisin vaikka hetki sitten sanoi tulevansa takaisin . Noh, mitäs pienistä!

Viimeinen väli on pisin väli ajaa, joten lähdimme heti 8.30 ajamaan. Ajattelimme, että olemme perillä seitsemän – kahdeksan aikaan, vaikka Here WeGO:n ehdotelma oli puoli viisi. Tuo olettaa todella hyvää keskivauhtia sekä tauottomuutta. Tauottomuus ei tule kyseeseen ja jos käytössä ei ole Saksan baanat pääosaa ajasta todennäköisesti emme pysty ajamaan ohjelman olettamassa keskinopeudessa.

Ensimmäinen tunti Saksan baanalla menikin hyvin raikkaaseen tahtiin, keskinopeus oli 129 km/h ja polttoaineen kulutus 15 litran paremmalla (pahemmalla?) puolen. Sitten liikenne pysähti. Ilmeisesti oli sattunut lievä liikenneonnettomuus. joten odottelimme yli 45 min. Istuimme väliillä kaistanjakalla ja kiipeilimme äänivallilla. Ihmiset viettivät aikaa aurinkoa ottaen ja seurustellen keskellä tietä. Pelattuamme hetken Viskitriviapeliä (jossa toinen joukkue oli järjettömän ylivoimainen – lähinnä sattumalta saatujen helppojen kysymysten vuoksi) päädyimme seikkailemaan tiellä. Kävimme silittämässä toisen koiraa sekä seisomassa läheisellä äänivallilla. Koiran omistajalta Krista sai selville, että tässä voi mennä parikin tuntia. Onneksi hyvin pian tämän reissuhenkeä ylentävän informaation jälkeen jono lähti liikkeelle.

Sveitsiin saavuttaessa Juhan aamulla päin pe***ttä tekemä pakkaus paljasti heikkoutensa. Sveitsin rajalla viranomainen halusi nähdä passin. Juha ei löytänyt passiaan kovin näppärästi, joten auto tien sivuun – saatte rauhassa etsiä. Sitten etsittiin… Passi löytyi kohtalaisen kaivamisen jälkeen. Heikko selitys, punaiset posket ja passi kourassa nöyränä viranomaisen eteen – kyllä, kyllä, rajan ylittäessä pitää olla passi hmm… mmm… kyllä, kiitos. Toki odotamme autossa kun tarkistatte passit, mihis tässä olisi kiire? Paperit OK ja taas tielle! Alppien keskellä ajaminen oli näyttävää. Vauhti oli tosin puuduttavan hiljainen. Siinä missä Saksassa oli kainalot märät, eikä kuskia väsyttänyt yhtään adrenaliinin hissukseen palaessa veressä, Sveitsissä sai taistella mielenkiinnon ylläpitämisen kanssa. Pelkääjän penkillä jopa nukahdettiin! Virkistystä ja yllätystä tarjosi Sveitsin viranomaiset pysäyttämällä ja tarkistamalla paperit. Tällä kertaa pelimiehellä oli passi oven sivulokerossa ja tilanne meni sivistyneen nopeasti ohi.

Italian rajan ylitys oli italialaisille tyypillinen. Kukaan ei ollut miehittämässä rajaa, joten sakki ajoi läpi rajapisteen mitä mielenkiintoisimmilla koukkauksilla. Me menimme muiden perässä ja katsoimme koittaako kukaan pysäyttää meitä – ei koittanut. Italiassa kuskin kainalot kastuivat taas kun seurasi autojen ajamista. Kaistanvaihto voidaan tehdä, tai ehkä ei, vilkutetaan tai sitten ei. Kaistalle voidaan koittaa valua, mutta jos ei vaikuta hyvältä tai oliiviöljy on päässyt happanemaan valutaankin takaisin omalle kaistalle.

Päästyämme Volpianoon kävimme kaupassa ostamassa aamiaistarpeet ja halvinta mahdollista viiniä. Sen jälkeen menimme pitsalle – Italia nähty – kaikki tehty, voi mennä nukkumaan. Löysimme majapaikan noin kahdeksan aikaan illalla. Kamat ovat nyt sisällä, osittain levitettynä. Allekirjoittanut jännää huomista työpäivää, toimiiko netti ja toimiiko koneet? Pitääkö tulla maitojunalla kotiin? Mitä jos ei halua?

2017-05-27
Faktat
Keskinopeus: N/A
Etäisyys: ? km
Polttoaineen kulutus: N/A
Huippunopeus: 160 km/h (oleellisia asioita seurataan välipäivinäkin )

Herättyämme aamulla lähdimme lenkille. Lenkin tavoitteena oli löytää iltapäivän / illan mahdollisen vaellusreitin alku. Liki tunnin mittaisen lenkin kääntöpisteeltä löytyi metsään vievä vaellusreitti. Näiden vaellusreitit on auton mentäviä “polkuja”, jossa ei autolla saa ajaa.

Aamiaisen jälkeen lähdimme Röttenbachiin, jossa oli harppuvalmistajan liike nimeltä Glissando. Elin vielä hetki sitten virheellisessä käsityksessä, että kyseessä on kaupunki nimeltä Glissando, mutta kyseessä onkin liike.

Kaikki osapuolet yllättyvät liikkeen koosta ja noin 50% seurueesta väsähti kahden tunnin kohtaalla kuuntelemaan eri harppujen äänten eroja. Samainen osa seureesta päätti lähteä metsästämään kahvia. Noin puolen tunnin tarpomisen jälkeen paljastui, että Glissando on keskellä asuinaluetta. Lähimpään kahvilaan on kilometrien matka. Niinpä päädyin lukemaan kirjaa pankin haarakonttorin penkillä. Kun kolme ja puoli tuntia oli kulunut, aloin olemaan melko varma että Kristan luurissa on vikaa ja siksi hän ei ole soittanut minulle.Valitettavasti olin väärässä. Soittaminen oli ohi, mutta nuottien kahlaaminen oli vasta alkanut. Kommunikointini oli suoraviivasta ja selkeää, joten harppuliikkeen edustajalle annettiin lista halutuista nuoteista, joita hän etsi Kristan selatessa nuotteja. Harppuliikkeessä tuli kulutettua siis täysin kohtuulliset NELJÄ tuntia.

Todella uuvuttavan harppuepisodin jälkeen minä nukuin ja Krista ajoi meidät kaupan kautta takaisin majapaikalle syömään itse tehtyä salaattia. Saalaatin jälkeen oli luvassa iltapäivän torkut, sillä meidän pitää hissukseen opetella Italian tavoille. Torkkujen ja Iron fist –episodin jälkeen lähdimme vaeltelemaan. Vaihtoehdot olivat joko aamulla bongaamamme metsä tai läheinen järvi. Järvi voitti 2-0 äänestyksen, joten ajoimme sinne.

Toimintasuunnitelmaksi muodostui järven kiertäminen vastapäivään. Käveltyämme 40 minuuttia noin 50% seurueesta alkoi menettämään uskoaan käveltävään määrään. Sikäli spekulaatiomme aloituspisteestä piti paikkaansa kävelyreittimme olisi liki 3h luokkaa. Keskustelu jatkamisesta eteni suurinpiirtein näin:

K: “Mulla on hyvä fiilis, rento meno, eikä kiire, jatketaan eteenpäin”
J: “Me ollaan kävelty yli 40 minuuttia, jos meidän alkupiste on siellä missä me luultiin, tässä menee vielä yli pari tuntia.”
K: “Edessäpäin on se oluttarha – sieltä saa olutta Jos sä haluat kääntyä takaisin sekin on mahdollista.”
J: “OK. Jatketaan”

Puolen tunnin kävelyn jälkeen olimme virkistävän oluen äärellä. Jätskiä, olutta sekä paikallista limonaadia virkisti koko seuruetta niin paljon, että matkaa jatkettiin iloisin mielin. Onneksemme aloituspisteemme oli arvioitu väärin ja se odotti meitä sillan toisella puolella, alta vartin kävelyn päässä.

Huomenna ajetaan varsinaiseen kesän majapaikkaan.