juha

Paino: 72.0 kg

Tänään oli ensimmäinen päivä jolloin yhdistyi Salo työpäivä sekä illan Krav Maga treenit. Vaikka olin kuskina teki tiukkaa ehti klo 18.30 alkaviin treeneihin. Tuo on korjattavissa vain menemällä suoraan töistä treeneihin. Se taasen aiheuttaa ison ongelman ruokailun kanssa. Minun pitää kuskata ruokaa töihin, jotta voin syödä töissä ennen kuin menen treeneihin, mutta mitä ruokaa? Roiskeläpät yms. valmisruoka ei kelpaa. Onneksi tuleva torstai on etäpäivä, joten minulla on ensi tiistaihin saakka aikaa keksiä miten ratkaisen nämä ongelmat. Ruokailu on se mihin nyt pitää ruveta kiinnittämään extrahuomiota. Otan viikonlopun tehtäväksi keksiä mitä syödä töissä tiistaisin ja torstaisin.

Paino menee hyvään suuntaan, salilla tuntuu rauta liikkuvan paremmin, peukkufiiliksellä hyvin menee!

Paino: 72.5 kg

Nyt on takana viikko syömisen kuvausta. Se menee oikein mukavasti, olen täysin unohtanut kuvata vain kerran tai kahdesti. Pari kolme kertaa on tullut kuvattua jälkeen syömisen tai syömisen alkamisen jälkeen. Mielestäni aika mielenkiintoista materiaalia. Huijauspäivänä (perjantai) tuli selvästi syötyä liian vähän. Kuvia tuli otettua 30-40 välillä viikon aikana, se tarkoittaa että syön päivässä 4-6 kertaa, mikä mielestäni kuulostaa OK määrältä. Eiliset treenit Kristan kanssa kenkäisi nälän kunnolla ylös ja sen seurauksena tuli syötyä “kunnolla”, eli kahdet “lihalautaset”. Koska kokkailuni on yksinkertaista jaksan tehdä ja syödä sitä päivästä toiseen. Pidän ruuastani melkoisesti, mikä sinällään outo käänne. En ole koskaan ollut ruuan perään sentin vertaa.

Urheilupuolella lauantain treenit aiheuttivat pienen paniikin. Treeneissä sykemittarin mukaan paloi 750 kcal, mikä on kiitettävä määrä verrattuna normaaliin energiankulutukseeni (1750 (arvioitu)). Tuon luvun nähtyäni vetäisin palautumisjuoman sekä lautasellisen ruokaa nassuun. Moisten treenien aikana palaa varmasti lihasta, on syytä syödä riittävästi jotta palautuminen rakentaisi takaisin sen minkä treenaamalla tuhosin . Nyt on treenimotivaatio korkealla uudesta toimenkuvasta huolimatta, koitan pitää linjaa yllä ja käyttää treeniä työrasituksen purkajana. Vielä pitäisi saada tuo venyttely upotettua paremmin mukaan harjoitteluun.

Paino: 71,9 kg
Kokonaismitta: 246 cm
 
Olen viikon verran käyttänyt kännykässäni ohjelmaa Wellness diary. Ohjelmassa on askelmittari. Luonnollisesti se ei ole tarkin mahdollinen, mutta antaa osviittaa. Kun minulla on normaali konttoripäivä, kävelen noin 3500 – 4000 askelta. Kun minulla on etäpäivä JA iskee tuotanto-ongelma päälle tippuu astutut askeleet kymmenesosaan, 350 – 400 askeleeseen. IT työntekijä istuu kuin liimattu työasemansa äärellä kunnes ongelma on ratkaistu. Kiire näkyy lähinnä sormien viuhkeessa, puhelujen määrässä ja hartioiden kireydessä, se ei näy jalkojen liikkeessä. Moisen stressaavan päivän jälkeen sitä haluaa vain rentoutua ja olla, joten päivän kokonaisaskeleet jää todella pieneksi. Tuollaisen työpäivän jälkeen pitää kiinnittää erityistä huomiota siihen että menee salille tai lenkille. Pääasia että tekee jotan urheilullista jotta keho kestää työpäivän aikana kärsittyä liikkumattomuutta.
Wellness diary kertoo myös että viikon urheilut on polttanut noin 3000 kcalia energiaa. Se on ihan kohtuullinen määrä kun huomio että Krav Maga ei ole vielä alkanut. Paino on tasaisessa pienessä laskukäyrässä kuten se oli projektin alkuvaiheessa. Hyvältä näyttää! 🙂

Paino: 72.4 kg

Toistaiseksi raportointini tuntuu toimivan hyvin. Paino pitää ja treeniä on sopivasti. Koitan tällä hetkellä sopeutua uuteen arkeeni. Uusi arki pitää sisällään lyhyet aamulenkit, joka toinen aamu ainakin, sekä punttisalin, kerran kaksi viikossa,  työpaikalla. Tänään tuli testattu onko aamulenkki ja ajoissa kimppakyydin noutopisteellä oleminen mahdollista – on. Pitää vain valmistella edellisenä iltana riittävän paljon. Salon punttisali onkin tullut jo kerran testattua, joten sen puolesta ei tullut uutta. Seuraava taklattava asia on ruokailu kun alkaa Krav Maga treenit. Käytännössä minun on pakko mennä suoraan töistä treeneihin, mitkä vetämistapauksessa kestävät aina noin 21:00 saakka. Töiden jälkeen / ennen treenejä on ehdittävä syömään jotain energiarikasta ruokaa aterian verran. Toistaiseksi ajatuksiini on seikkaillut keinotekoiset ravintolisät, joilla ei saa korvata ateriaa .  Valmiseineet eivät edes käyneet mielessä, ehkä lopullinen ratkaisu™ löytyy edellisen illan valmisteluista ja ruuan lämmittämisestä. Jotenkin tämä ongelma pitää ratkaista.

Paino: 72,4 kg

Olen viimeiset pari päivää ihmetellyt, miten alan seuraamaan(jakamaan) tekemisiäni tehokkaammin / paremmin. Hyödynnän kirjan ideoita valvonnasta, katsotaan kuinka se onnistuu . Yksi ehdotettu asia on ottaa kuva kaikesta mitä syö, näin ollen ei kehtaa syödä jotain sipsipussia turhan usein, koska silloin siitä olisi liikaa kuvia. Hullu idea, joten testataan tätä. Käytän tähän Evernotea ja N8a. Paljon helpommaksi en hommaa voi saada. Kirjoitan ylös myös vaihtelevalla tarkkuudella mitä syön. Katsotaan kuinka tämä onnistuu. Lopputulos on nähtävissä täällä: syöminen

Paino: 72,2 kg
Kokonaismitta: 246

Viimeisen kaksi viikkoa treenasin hyvin, lenkkeilin ja kävin salilla omia treenejä vetämässä. Se ei kuitenkaan pelastanut minua. Tein myös poikkeaman mittausaamujen toimitaan, kävin tällä kertaa lenkillä. Halu olla luovuttamatta edes viime metreillä ajoi minut aamulla ulos. Mittauksessa Personal trainer kertoi että nesteytyksellä on suuri vaikutus laitteen mittauksiin. Tiesin tämän ja siksi olen koittanut pitää aamut samanlaisina. Tällä kertaa en vain pystynyt. On siis hyvin mahdollista, että tein itselleni karhunpalveluksen käydessäni lenkillä ja juotuani vain kupin kahvia aamulla. 

Rasvaa tuli lisää edelliseen kertaan mitattua, mutta toisaalta tuli lihasmassaakin. Kun verrataan lähtötilanteeseen olen menettänyt hieman lihasta, mutta myös 1,5 kiloa rasvaa. Tilanne on parempi kuin alussa, mutta ei sitä mitä haluttiin. Lyhyesti sanoen epäonnistuin, surkeasti. Olen 3 prosenttiyksikön päässä tavoitteestani. Kunnianhimoisesta 4.5 prosenttiyksiköstä sain 1.6 prosenttiyksikköä pois. Surullisinta on se että olin matkalla jo merkittävästi paremmassa kunnossa, hyvin lähellä maaliani 1.6 prosenttiyksikön päässä.

Olen pohtinut mikä meni pieleen ja päätynyt sen pohjalta tekemään korjauksia. Otan lyhemmät palaute/tavoite syklit, lisään vaihtelua, luen lähdemateriaalejani useammin ja enemmän, mutta kerralla vähemmän, julkaisen Facebookissa kerran viikossa, parantaakseni palaute/painesykliä. Korjaan blogausta sisältämään ainakin treenauksen, sillä blogini pohjalta en näe mikä meni treenauksessa pieleen. Lisään ehkä osan, jossa kerron syömisistäni. Nämä jotta näen itse missä menee pieleen,  ja jotta joku muu voi kopioida jos se onnistuu.

Vuodelta saldo siis on 1 onnistuminen ja 1 epäonnistuminen. Olenko tyytyväinen projektini tuloksiin tässä vaiheessa? Kyllä, vaikka tämä epäonnistuminen syökin miestä. Epäonnistumisista opitaan.

Paino: 73.2 kg

Huomenna on luvassa viimeinen mittaus, joka kertoo minulle saavutinko tavoitteeni. Tässä kohtaa minun pitäisi tietää itse onko se hilkulla vai ei. Tiedän ettei ole, jos olen takaisin aikaisemmassa 11 % olen pirun tyytyväinen, mutta en usko että olen 10% tai sen alle kuten tavoitteenani on. Julkaisen tuloksen perjantaina normaalin blogausaikatauluni mukaan.

Nyt ennen kuin mittaus on tehty voin pohtia ja miettiä mikä meni pieleen. Motivaatio petti matkalla, erityisesti vähän yli puolen välin jälkeen. Tiesin että niin käy ja toivoin että tämä blogi ja tämän kautta mahdollisesti saatava tuki/vittuilu/kannustus auttaisi kun oma motivaatio pettää, mutta valitettavasti niin ei käynyt. Joudun nyt pohtimaan miten saan kaivettua tuota tukea irti, niille hetkille kun sitä tarvin. Pitäisikö jokainen blogiviesti pistää facebookkiin? Pitäisikö minun liittyä johonkin foorumiin, josta löytyy muita samanlaisia ja kaivaa sitä kautta rinnakkaistuki? Pitäisikö blogaamiseen panostaa merkittävästi enemmän, niin että se olisi kutsuvampaa, mielenkiintoisempaa?

Ruokailutottumukseni ovat melko hyvin muuttuneet, siihen olen tyytyväinen. Ratkeamisia oli matkalla ja joulu on tietenkin ihan oma lukunsa monien jouluherkkujen vuoksi . Ruokailu on kuitenkin vain toinen puoli, jatkuva treeni on toinen puoli ja juuri tuo treenihalukkuus loppui välillä. Ulkoisia syitä voisi kaivaa vaikka kuinka paljon, mutta tosiasia on että oma motivaatio petti, vika löytyy kun katsoo omaa napaa . Ehkäpä suurimpina ulkoisina esteinä voisi pitää erilaisia murtumia, joita koin ensimmäistä kertaa elämässäni, mutta alussa uhosin treenaavani mahdollisista rajoittavista vammoista huolimatta. Todellisuudessa myös treenasin, mutta en kuitenkaan niin paljoa kuin mitä alussa uhosin.

Viimeisen kaksi viikkoa olen treenannut kunnolla, niin kuin projektin alussa. Syy siihen on rakas vaimo, joka on omilta kiireiltään ehtinyt hoputtamaan minua salille treenaamaan. Tuo hoputus on tuottanut hedelmää niin paljon että nyt olen taas motivoitunut treenaamaan. Toinen mikä on motivoinut minua treenaamaa on tuon viskipullon menetys, mutta se auttoi vain alussa ja nyt ihan viimeisellä viikolla kun sen menettäminen on konkretisoitunut eikä mitään ole tehtävissä.

Olenko tyytyväinen saavuttamaani tilaan? Kyllä, tämä on hyvä alku ja olen matkalla pari kertaa jo ehtinyt miettimään saavutinko jo tavoitteeni ulkomuodosta. Lopulta mittaukset eivät kerro sitä olenko tyytyväinen, mittaukset ovat vain yksi tapa asettaa tavoite, joka toivottavasti motivoi treenaamaan. Seuraavaksi aletaan kasvattamaan lihasta ja venyttelemään.

Paino: 71.5 kg
Kokonaismitta: 248 cm

Keskiviikko aamun lenkki onnistui täydellisesti. Juoksin 45 minuuttia ja pidin kaikesta muusta paitsi startista . Herääminen, nouseminen ja juokseminen ensimmäisen 10 minuutin sisään tuntuu niin raskaalta ettei tosi ole, mutta kun siitä pääsee yli päivä starttaa niin paljon paremmin. Torstaina ja perjantaina juoksut on jäänyt väliin, mutta torstai-iltana oli taas omaehtoiset salitreenit, kahvakuulaa ja säkkiä. Tänään on luvassa samaa lisää, Krista toimii kirittäjänä nyt viime metreillä, siitä hänelle iso kiitos.

Viikonloppuna on jouluaatto ja isot ruokapadat edessä. Miten tästä selvitään? Kuten aikaisemminkin, syödään kuten muutkin. Koitetaan vaan syödä tolkullinen määrä jouluruokaa ja välttää syömästä ihan mahdottomasti karkkeja – mikä on se kaikkein vaikein osuus . Ilmassa on vähän treenaamiseen/lenkkeilyn meininkiä niin Kristalla kuin minullakin, joten saattaa olla että jouluaattona ja joulupäivänä kuntoillaan silti. Mikä ei ole ollenkaan huono asia .

Torstai oli vuoden lyhin päivä, joten tästä eteenpäin aamuheräämiset vain helpottuvat. Tämän vuoden viimeiseen H-hetkeen on enää 5 päivää matkaa. Vuoden viimeinen mittaus on 28.12.2011 ja silloin pitäisi rasvaprosentin olla 10 tai alle, vielä voi treenata, vielä voi vaikuttaa

Paino: ??.?

Tiistaiaamu meni aika pitkälti nukkuessa. Olin maanantai-iltana yhdeksän jälkeen kuntoilemassa salilla. Hakkasin ja potkin säkkiä, juoksin ja heiluttelin kahvakuulaa. Olin kymmenen jälkeen kotona ja kotona vain join hieman vettä ja kuuntelin kirjaa kunnes nukutti. Tiistaiaamuna olin kuin nuijittu, kännyköiden annettiin soida kauan ja niitä säädettiin pari kertaa. Vasta palaverivaroitus klo 07.45 sai revittyä kummatkin sängystä ylös. Aamiainen syötiin hätäisesti koneen ääressä palaveeraten. Illan kuntoilu oli joululahjojen metsästämistä. Tarkoitukseni oli mennä ostosten jälkeen salille, mutta ostoskierros alkoi ja loppui niin myöhään että olisin taas ollut yhdeksän jälkeen salilla. Päätin että tänään voisin syödä hieman illalla ja nukkua hyvin ettei aamulla ole nuijittu olo. Vastineeksi tästä treenittömästä illasta ajattelin keskiviikko aamuna repäistä ja mennä lenkille – vaikka vain lyhyelle, mutta lenkille kuitenkin. Nyt siirrän lenkkivarusteet ovelle odottamaan.