Month: July 2023

2023-07-29

Ajoaika: 2h 4 min
Sähkökilometrit: 52 km (44%)
Keskikulutus: 4.5 l / 100km
Sähkökulutus: 4.3 kWh / 100 km
Kokonaiskilometrit: 2362 km

Nyt alkoi kesäreissumme viimeinen vaihe. Lomaosuus ja kotiinpaluu.

Aloitimme lauantain, 17. hääpäivämme, vaihdikkaasti nukkumalla pitkään. Aamulla miehet ajoi autolla pitkin isoa pihaa. Veikko alkaa saamaan hieman kiinni ohjaamisesta. Isoin haaste on “kahteen asiaan keskittyminen”. Kun havaitaan jotain kiinnostavaa ohjaaminen lakkaa ja auto menee minne sattuu – onneksi isä korjaa.

Aamuriehuntojen jälkeen pyöräilimme brunsille. Nautimme niin rauhallisen ja hitaan perhebrunssin kuin vain voimme. Sitten poljimme talolle takaisin nukkumaan.

Miehet veti tirsat ja naiset soitteli harppua.

Iltapäivällä oli luvassa lomamme ensimmäinen kohde Clemenswerthin linna. Linnalla tuli nautittua opastetusta kierroksesta.

En osaa sanoa kummat ovat huonompia netin hyödyntäjiä, saksalaiset vai italiaiaiset. Olemme viimeisen viikon aikana koittaneet varata Barsselin Queen of Texas ravintolaan paikkaa – ei onnistu verkosta, kaikki paikat varattuna. Kun kävimme oven takana, selvisikin että paikka ei ole auki – siksi “kaikki on varattuna” – kiinniolo ei mitenkään selvinnyt sivuilta.
Krista oli selvittänyt linnan nettisivuilta, että linnan kahvilasta saa lämmintä ruokaa klo 17 saakka. Katkaisimme kierroksemme 16.30 mennäksemme päivälliselle. Kahvilassa selvisi, että he ovat päättäneet sulkea tänä kesänä keittiön 16.30 – tätä ei vain ole päivitetty webbisivuille.
Ei muuta kuin kaupunkiin hakemaan ruokaa. Webistä tarkistus, mitä on auki – wok mesta! Sinne! NOPE! Wok mesta on kiinni koko heinäkuun, selväsit ilmoitettu lapulla liikkeen ovessa. NGGGHHH. Eteenpäin! Seuraava ravintola – kiinni 2 viikkoa, lappu ovessa. Seuraava ravintola – auki! Kiinalaista tänään siis!

Leikkipuisto-osuus jäi välistä, sillä alkoi sataa kaatamalla kun pääsimme autolle. Niinpä ajoimme kotiin ja pistimme nuorimman nukkumaan. Aikuiset jäävät nauttimaan vielä hetken ekasta lomaillasta pienen skumppapullon kanssa.

2023-07-23

Ajoaika: 1h 39 min
Sähkökilometrit: ??
Keskikulutus: 6.1 l / 100km
Sähkökulutus: 0.5 kWh / 100 km
Kokonaiskilometrit: 2228 km

Heräsimme myöhään, vasta seitsemältä. Onnistuin nukkumaan 12 tuntia putkeen. Keli näytti ikävältä, tuuliselta ja hyvin hyvin märältä. Ihastelimme luonnonvoimia ja niiden muutaman aamulla ulkona menevän ihmisen kärsimystä pari tuntia huoneessamme.

Otimme aamulla siis rennosti, söimme aamiaista huoneessa – puuroa ja leipää, kahvia ja vissyä. Autoilla leikittiin ja ikkunasta katseltiin ulos paljon, videopuhelu Suomeenkin ehdittiin ottamaan. Suunnittelimme samalla päivän ohjelman uusiksi mukautuen ikävään keliin.

Vähän jälkeen kymmenen olimme päivän ykköskohteella, saksalaisella sukellusveneellä: U-boot Wilhem Bauerilla. Olin Veikon kanssa valmistautunut tähän museokierrokseen katsomalla pari esittelyvideota tuosta sukellysveneestä. Kierros veneessä oli kiipeilyhaaste Veikolle, sillä jokainen osastojen välinen luukku oli juuri ja juuri hänen maksimi kiipeilykorkeudessa, silti vain aloituksessa ja konehuoneessa tarvittiin apuja.

U-bootin jälkeen oli luvassa hotelliaamiainen! HA! Tässä on yksi reissun aikana oppimamme temppu. Täällä kun ei saa mistään lounasta, vain aamiaista klo 11:sta aikaan, joten olimme säästäneet hotellin aamiaisen lounaaksemme. Voi vitsit mikä aamiainen! Vanhemmille lasit kuohuviiniä ja sopiva määrä ruokaa. Lopulta pieni mies makaili tuolissa tyytyväisenä ja napsi vielä vähän muroja ja rusinoita.

Brussin jälkeen miehet lähtivät päivätorkuille autoon. Musta lakana auton päälle ja takaluukkuun nukkumaan. Puolistoista tuntia myöhemmin autosta nousi kaksi virkistynyttä miestä. Kengät jalkaan, välipalaleipä mukaan ja äitiä etsimään. Kun koko jengi oli kasassa käyntiin kahvilla. Tällä kertaa en simmahtanut kahvipöytään vaan virkistyidyin merkittävästi. Minun ryystäessä kahvia Krista ja Veikko kävi aukion laivalla. Eilisestä oppineena herran päälimmäinen paita otettiin pois ja hihat käärittiin ylös – estääksemme hihojen kastumisen. Valitettavasti herra oli vanhempia taitavampi ja paidan rintamus oli litimärkä lutraamisen jälkeen. Koska kahvin jälkeen oli luvassa Klimahausin toinen puoli ja se alkaa Antarktiksella käytiin ensin autolla vaihtamassa paita. Veikko ja vesileikit vs vanhemmat 2-0.

Klimahausissa tuli vietettyä puolitoista tuntia tutkien jälkimmäistä puolta “matkasta” läpi eri ilmastojen. Veikko oli kuin kotonaan paikassa ja juoksenteli vapaasti ja luottavaisesti paikassa. Pariin otteeseen hän onnistui menemään sen verta runsaasti eteenpäin, että häntä piti oikein hakea. Klimahaus on kokemisen arvoinen, siihen kannattaa varata oikein runsaasti aikaa. Paikka on täynnä kaikenlaisia lepopaikkoja ja matkalta löytyy kahvilaa, jolloin jaksaa rauhassa tutkia koko paikan – tutkittavaa riittää!

Sieltä selvittyämme oli edessä päivällinen. Päivällistä ennen kuitenkin vedellä lutraamista, sillä laivan ohi ei vaan mennä. Tällä kertaa herralta poistettiin kaikki paidat! HA! Valitettavasti, kun paitoja pistettiin takaisin päälle selvisi, että paidan hihat on märät – miten, sitä kumpikaan vanhemmista ei tiedä. Veikko ja vesileikit vs vanhemmat 3-0, puhdas voitto.
Illan suurin riemu oli päivällisravintolan leikkipaikka (!). Tänään ei oltu päästy käymään leikkipaikoissa riittävästi, joten leikkipaikka täytti isoa tarvetta hyvin tehokkaasti.

Paluumatka tehtiin yhden leikkialueen pysähdystaktiikalla. Matkalla, kuten on jo perinteistä, huudeltiin missä on lehmiä, traktorieita, lampaita tai hevosia ja käytiin keskustelujakin. Yksi jäi yli muiden isän mieleen, sillä isä ei meinannut nauramiseltaan saada autoa ajettua. Keskustelu meni näin

Autossa käytyä keskustelua:
Juha: “Veikko! Lehmiä isän puolella”
Veikko: “Lehmiä, möö, möö”
Juha: “joo, möö, möö, mömmöö”
Veikko: “ei mömmöö”
Juha: “Mitä lehmät sanoo?”
Veikko: “Möö, möö”
Juha: “oikein! Lehmät sanoo möö. Mitä Veikko sanoo?”
Veikko: “…”
Pienen hiljaisuuden jälkeen:
Veikko: “Veikko sanoo tulta munille”

Seikkailuviikonloppu oli hyvin onnistunut. Kesätalolla on hyvä taas nukkua 🙂

2023-07-22

Ajoaika: 2h 6 min
Sähkökilometrit: ??
Keskikulutus: ?? l / 100km
Sähkökulutus: ?? kWh / 100 km
Kokonaiskilometrit: ???? km

Aamulla kaikki olivat aamiaisella yhtä aikaa, mikä indikoi vapaapäivää, joka indikoi seikkailuviikonloppua! Nyt oli luvassa viikonloppu, jossa yhdistetään kaikkien viikonloppureissujen opit.

Kohteena on Bremenhaven, johon mennään ainakin parin leikkipuiston kautta kiertäen. Siirtymäidea toimi, 30-50 minuuttia ajamista, 30 minuuttia leikkipuistoa, kahvit ja toistetaan.

Viimeisellä leikkipuistolla syötiin takaluukusta käsin lounas, jonka jälkeen oli pienimmän seikkailijan päivätirsahetki. Otin pienin kunniakierroksen moottoritiellä, jotta pieni seikkailija sai kunnolla unen päästä kiinni ennen kuin auto pysähtyi.

Ensimmäinen pysähtyminen Bremenhavenissa oli Bürgerpark, jonne Krista lähti jaloittelemaan Veikon ja allekirjoittaneen pysyen autossa. Toinen nukkui, toinen luki kirjaa. Valitsemani kohta sattui olemaan tilapäisen pomppulinnapuiston vieressä. Pienen miehen herättyä kävimme viettämässä puolituntia puistossa. Menoa hidasti huono keli, lähinnä siksi, ett märkä takapuoli luisui mäissä tosi huonosti.

Päivän varsinainen kohde oli Klimahaus. Museo/paikka, missä pääsee kiertämään maailmaan 7. eri ilmastoa. Sisäisen polun pituus on kaksi kilometriä (!) ja sen läpi menemiseen menee normaalisti yli kaksi tuntia. Olin aivan katki meidän saapuessa kahden jälkeen iltapäivällä paikan eteen. Kahvi ja leipä auttoi miestä hieman. Sillä välin kun Krista ja Veikko kävi tutustumassa paikalliseen ostoskeskukseen, isä sammahti kahvilan pöytään. Vartin tirsat auttoivat hieman väsymykseen. Täysin pöllähtänyt isä saatettiin viskikauppaan herämään. Kaupan valikoima oli iso, mutta täysin pöllähtänyt mies ei mitään osannut ostaa mukaan.

Klimahaus on mielenkiintoinen kokemus, mutta pitkä. Puolessa välissä on mahdollisuus levätä kahvilassa, lähteä pois tai jatkaa matkaa. Me päätimme poistua ja illallisen kautta mennä hotellillemme mikä on Atlantic Hotel Sail City.

Näkymä hotellihuoneesta oli mahtava! Pieni mies oli aivan haltioissaan huoneen näkymästä sekä omasta sängystään, missä oli luukku, josta pääsi sänkyyn. Voi riemua ja riehumista! Isompi mies taas sammahti sängylle ennen kuin pieni mies nukahti. 12 tunnin yöunien jälkeen saatan jaksaa taas paremmin.

Minun väsähdyksestä huolimatta viikonlopun järjestelyt toimivat parhaiten tähän mennessä. Alamme saamaan viikonloppuseikkailuista hyvän otteen: pakkaus toimii, liikkumislogistiikka toimii, tiimi toimii, yöt toimii: kokonaisuus toimii.

2023-07-17

Ajoaika: N/A
Sähkökilometrit: N/A
Keskikulutus: l / 100km
Sähkökulutus: kWh / 100 km
Kokonaiskilometrit: 1503 km

Blogi on ollut hiljaa pari viikkoa, koska pari viimeistä viikonloppua on ollut “normaalista” poikkeavia.

Mirja saapui luoksemme perjantaina 7.7.. Krista ja Veikko meni häntä vastaan aina Hampuriin saakka. Kyseisen viikonlopun kolmikko vietti Bremenissä tutustuen kaupunkiin. Minä taasen nautin viikonlopusta omassa rauhassa ja naputtelin töitä rapiat 20 tuntia. Silkkaa tekemisen riemua, konttien rakentamista, ongelmien ratkaisemista ilman että kukaan kysyy tai häiritsee. Homma oli niin mielyttävää että lauantaina unohdin syödä yhden aterian.

Viikonloppua seurannut viikko on ollut arjen pyörittämistä ja pieniä arkisia seikkailija. Otimme Mirjan mukaan ja palasimme Thulen puistoon kakkoskierrokselle. Toinen kolme tuntia siellä ja vieläkin on osa eläintarha-alueesta näkemättä sekä osa huvipuistoalueesta. Siitä paikasta irtoaisi riemua vielä yhden kerran ainakin.

Torstaina tuli seuraava poikkeama arkirutiineihin. Minä lähdin poikkeamaan Suomeen. Viikonloppuna oli MökkiLAN nro 72, johon ilmestyin. Nyt maanantaina on edessä paluu takaisin kesätalolle, jossa kesäarki voi taas jatkua normaalisti vielä seuraavat kaksi viikkoa.

Naiset ja Veikko ovat taasen käyneet seikkailemassa Pohjanmeren suunnalla, mutta tässä kohtaa en tiedä vielä mitä kaikkea siellä on nähty ja tehty.

2023-07-02

Ajoaika: ??
Sähkökilometrit:??
Keskikulutus:? l / 100km
Sähkökulutus: ? kWh / 100 km
Kokonaiskilometrit: ?X??X?X? km…

Hyvät hyssykät leirintöalueella tuuli. Autossa nukkuessa tuulta ei juuri kuullut. Ainut merkki tuulesta oli välillä kuuluva kevyt kopsahdus kun jokin osa pressusta nousi ylös ja laski takaisin auton päälle. Teltassa taasen tarina oli eri. Teltassa Veikko ei todennäköisesti olisi nukkunut ennen keskiyötä ja olisi herännyt joka välissä. Kristallakin oli vaikeuksia saada siellä unta ja nukuttua.

Eilen iltana vietimme hetken teltassa maistellen Saksalaista viskiä Tide. Se oli nuorta, alkumaultaan mielenkiintoista, jälkimaultaan polttavaa – tätä ei tulla maistelupulloa enempää hankkimaan.

Tuulen vuoksi aamiaista ei voinut kuvitellakaan valmistavansa pihalla. Onneksi tämä leirintäalue oli hyvin laadukas ja piti sisällään yhteiskeittiön. Teimme siellä ainoana perheenä seitsemän jälkeen ruokaa. Pyörät, teltta, aamun logistiikka tarkoitti kahden tunnin tehokkaan startin sijaan kolmen tunnin mittaista operaatioita, mikä taasen tarkoitti että aamupäivän suunnitelmat elivät koko ajan. Tarkoitus oli päästä katsomaan Pohjanmerta lisää. 10:30 aikaan parkkipaikkaa hakiessa fiilis alkoi olla aika synkkä, näytti jo pahasti siltä, että merta ei päästä vilaisemaan. Lopulta parkkipaikka löytyi ja vain vähäisen virhesuunnistuksen jälkeen olimme meren rannalla.

Se tuuli, voi hyvä luoja se tuuli. Meinasin kaatua taaksepäin noustessamme maavallin päälle. Veikko selkärepussa oli melkoinen purje! Pieni mies piti kaksin käsin kiinni hatustaan. Se meinasi lähteä päästä vaikka siinä oli naru leuan ali.

Tutkimme rantaa ja löysimme riemuksemme leikkialueen. Siellä, kovassa tuulessa oli jo useita perheitä asettautumassa rantatuoleihin, joten mekin jäimme leikkimään. Löytyi lapio ja ämpäri, joten hiekkaleikkejä oli luvassa. Pientä mies ei haitannut siinä vaiheessa enää ollenkaan tuuli.

Palasimme leikkien jälkeen parkkipaikalle lounaalle ja päivätorkuille autossa. Torkkujen jälkeen oli luvassa päivän pääohjelma Hylje…. hyljejutska! Nämä pelastaa hylättyjä hylkeiden poikasia rannalta, ruokkii ja kasvattaa ne ~25 kg painoiseksi ja päästää ne takaisin vapauteen. Vuodessa paikan läpi kulkee noin 80 hyljettä. Pääsimme lukemaan hylkeistä jonkin verran sekä ihastelemaan heidän syöttämistä, mikä pienten kohdalla piti sisällään letkun tunkemista suuhun ja kuravellin kaatamista letkun avulla kurkusta sisään. Oletan, että kuravelli oli jonkinlaista ravitsevaa ruokaa. Isommat taasen saivat mussuttaa kaloja.

Loppupäivä vietettiin lasten leikkipaikalla, ulkona ja sisällä. Välissä käytiin nauttimassa hyvä ravintolapäivällinen.

Kolmen kopla ei vielä ole yhtä hyvin toimiva kokonaisuus kuin mitä kahteen pekkaan saavutetaan. Parannamme kuitenkin koko ajan. Tämän viikonlopun jäljiltä vanhemmat oli hyvässä tikissä ja purettuaan auton nauttivat vielä lasin punaviiniä ja jutustelua keittiön pöydän äärellä illalla.

Isoin yllätys tavaroita purkaessa oli Veikon kumisaappaat. Ne pääsi kastumaan yhdessä kohtaa päivää ja Krista laittoi ne putsattuaan hänen polkupyöränsä koriin ajatellen, että kyllä ne tuosta muistetaan nostaa autoon. Ei muistettu, ei ollenkaan. Onneksi ne pysyi kyydissä vaikka autolla päristeltiin 120 km/h.

2023-07-01

Ajoaika:
Sähkökilometrit:??
Keskikulutus:? l / 100km
Sähkökulutus: ? kWh / 100 km
Kokonaiskilometrit: 1368 km

Herätys kesätalolla ilman herätyskelloa ja siitä hitaasti käynnistämään päivää. Seikkailuviikonloppu oli edessä hieman sateisessa kelissä. Tällä kertaa kohteena pääkohteena oli Norden.

Matka alkoi poikkeamalla roskattomaan Emdenissä. Tämä poikkeama piti maksaa meille vain 10 minuuttia lisää, muttaa tämä pikku manooveri päätyi lisäämään 51 vuotta reissuumme. Kävimme ensin roskattomassa, sitten kahvilassa, sitten päädyimme tutkimaan vähän kaupungin keskustaa – melkein kävimme bunkkerimuseossa ja vasta lounasaikaan päädyimme poistumaan. Onneksi olemme rennosti liikkeellä.

Lounasta vedettiin leikkipuistossa. Lounaan jälkeen oli myöhäisten päiväunien aika, joten autoa viriteltiin ja tavaraoita siirreltiin kunnes pystyimme nukkumaan päiväunet auton sisällä leikkipuiston vieressä. Miehet takana, naiset edessä. Päiväunista minut saatiin nousemaan kertomalla, että eka pysähdys Nordenissa tulisi olemaan kahvila.

Kahvilassa vohvelit nassuun ja niiden voimalla leirintäalueelle. Tässä kohtaa kello oli jo liki viisi. Alkuperäisessä viikonlopun hahmotelmassa olimme aamupäivällä pystyttämässä telttaa leirintäalueella. Nooooh. Sattuu ja tapahtuu.

Kuudelta olimme valmiita katselemaan nähtävyyksiä – Pohjanmerta. Täällä tuulee runsaasti, onneksi ei kuitenkaan sada, joten ihastelimme Pohjanmerta vallin päältä ja kävelimme takaisin leirintäalueelle – ja siellä ensimmäiselle alueen kolmesta leikkipuistosta. Päädyimme käymään läpi kaksi näistä leikkipuistoista. Tämä leirintäalue on iso ja hyvin järjestytynyt. Itseasiassa tänä vuonna, heinäkuun loppupuolella näillä on 40 vuotisjuhlat.

kello on nyt vähän vajaa yhdeksän ja Veikko on sammahtanut autoon. On aika lähteä viskimaistelua tekemään viereiseen telttaan Kristan luo :). Tämä on siis eka kerta kun nukumme kahdessa eri ryhmässä viikonloppureissullamme. Veikko ja minä autossa, koska auton saa nyt hyvin pimeäksi ja Krista teltassa, koska autoon ei mahdu kolmea.

Ehkä huomenna pysymme paremmin visioidussa aikataulussa.