Päivä Utrechtissä

Ajoaika: N/A
Keskikulutus:  N/A
Keskinopeus: N/A
Kokonaiskilometrit: N/A
Herätys klo 06:00. Aamiaista lerintäalueella ja sitten alkoi juoksulenkki kohti uimahallia. Uimahalli sijaitsi yli viiden kilometrin päässä, mikä juostaessa juoksupolulla ei ole edes etäisesti paha. Tuntemattomissa kaupungiolosuhteissa 5km lenkki reppu selässä on jo merkittävästi eri peto. Suunnistus oli rento, joten lyhyitä korjaavia siirtymiä piti suorittaa aina välillä. Kaupunki oli kovin ihailtava, joten ylimääräisiä kuvauspysähdyksiäkin tuli tehtyä.
Uimahalli Hollannissa… Saksassa oli jaetut pukuhuoneet, mutta erilliset suihku- ja saunatilat. Hollannissa on jaettuna kaikki, eli suihkussa käydään uikkarit päällä, jos ei halua lentää ulos nopeasti. Naisosasto saa yhä uimahalleista sen uimisosuuden, mutta miesosasto ei ole saunaa nähnyt sitten Köpiksen ja nyt meni kunnon suihkumahiskin. Tällä menolla Ranskassa uimahallit on pelkät seinät vesikuopan päällä. Noin puolet äänioikeutetusta on uimahalleja vastaan viimeisimmän kyselyn mukaan.
Uimahallin jälkeen oli luvassa lounastelua Seafood ravintolassa. Ravintola oli hyvin tasokas, ruoka hyvää ja yllättäen riittoisaa. Lounaan jälkeen kävimme viereisessä ostoskeskuksessa ostamassa rannekkeen Juhan Fitbittiin. Tämän jälkeen listalla oli kanootteilua kanaaleissa, mutta keli oli muuttunut radikaalisti. Taivaalta tuli vettä oikein kunnolla. Hylkäsimme siltä seisomalta uimisen ja pohdimme The Malt vaultiin palaamista tai auton tarkistamista (katto luukku oli tietyllä tapaa auki). Päädyimme odottamaan sateen loppumista, sitten liikuimme kohti The Malt Vaultia, mutta väsähdimme matkalla. Niinpä päädyimme nukkumaan laiturille, kuivalle osuudelle, jossa onnistuneesti torkuimme 15 minuuttia kunnes alkoi taas sataa. Vetäydyimme laiturin vieressä olleeseen kahvilaan, jossa otimme iltapäivä kaffeet. Sateen taas helpotettua poikkesimme The Malt Vaultiin. jossa teimme kompromissin emmekä jääneet maistelemaan viskejä vaan menimme takaisin autolle syömään, torkkumaa ja katsomaan mahdolliset vesivahingot.
Vessoista täytyy antaa pieni huomio. Minä en ole ehkä se maailman pisin mies, mutta en nyt ihan totaalinen hukkapätkäkään. Täällä Hollannissa olen aikalailla minimimittaa pisuaareille. Jos olisi lyhyempi pitäisi varmistaa kun koittaa käydä asioillaan tai alentua vessanpönttöön. Moinen vessakokemus on jotenkin nöyrentävä, sitä osaa olla kiitollinen tolkun korkeudelle asennetuista pisuaareista kun niitä seuraavan kerran pääsee käyttämään.
Autolla Krista luki kirjaa ja torkkui, siinä missä Juha asenteleli VMwaren VSphere serveriä kotilabraansa. Napsimme illalliseksi kaikkea mitä ruokalaatikosta löytyi: tomaatteja, juustoa, salamia, banaaneja, avocadoja sekä sharoneita. Tämän virkistävän tauon jälkeen palasimme takaisin The Malt Vaultiin (sinne kävelee 30 minuuttia!) viettämään loppuiltaa viskien parissa. Kumpikin nautti sopivan määrän viskejä, löysi hyviä uusia makuja, sai maistella pieniä määriä viskejä ilmaiseksi. Paikkaa ei voi riittävästi kehua. Asiantuntevaa henkilökunta sekä loistava valikoima ja ennenkaikkea höveli asenne viskin tarjoiluun.
Seurue hortoili takaisin autolle buritopikaruokalan kautta ja on nyt aivan valmis nukkumaan. Fitbitin mukaan 28000 askelta on tullut käveltyä tänään. Muunmuassa sen Malt vaultin ohi on menty neljä kertaa! *puuuh*

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.