Viimeinen päivä Nykissä

jenkkireissu / Uncategorized juha 3 comments

image

Tässä kohtaa on helppo sanoa, että Nykiin jäi vielä julmetusti nähtävää. Tänne palataan Kristan kanssa, jos ei muuten niin siksi että saan näyttää navigointitaitojani.
Viimeiselle päivälle halusin pois Manhattanilta, Brooklyniin ihmettelemään. Sitä ennen ajattelin käydä moikkaamassa paria CS tuttua ja tehdä jotain heidän kanssa hetken verran. Valitettavasti kun saavuin paikalle toinen ilmoitti olevansa nukkumassa ja toisesta ei kuulunut mitään, eikä häntä saanut kiinni. Näinollen jatkoin suunnitelmallani kohti Brooklyniä. Koska olin menossa panimoon oli syytä syödä jotain pientä oluen tielle ettei tule ihan mahdoton juopumustila, oli aika koittaa kadun kojuja ja dollarin hot dogia. Suosittelen kokemuksena, mutta en minkään muun asian vuoksi. Dollarilla sai taskulämpimän makkaran kylmässä sämpylässä, kahdella kaksi kuten minä otin. Eteenpäin, sanoi mummo hangessa.
Brooklyn tuntui merkittävästi erilaisemmalta kuin Manhattan, se ei välttämättä näytä siltä kuvissa, mutta se tuntui erilaiselta kun siellä tepasteli. Vältsisti en tepsuttelisi pimeän tullen, mutta en varmaksi osaa sanoa koska en ehdi/aio koittaa. Panimo oli aivan täynnä sakkia ja meteli oluen myyntipuolella oli käsittämätön. Seinät ja lattiat kiveä ja petonia, mikään ei imenyt ääntä. Jono tiskille oli 25 minuuttia, jono lyhyelle panimoesittelylle useita sekuntteja. Join 5 oluttani, ihmetellen seiniä koittaen saada jotain tolkkua ihmisistä, jotta voisi liittyä keskusteluun, mutta taustameteli oli niin mahtava että vieressä olevaa ei kunnolla kuullut ellei hän puhunut suoraan päin.
Paluumatkalla bongasin lutuisia rottia! Rotat lähtökohtaisesti on hellyyttäviä, pehmoisia ja ystävällisiä. En päässyt tarkistamaan kuinka lutuisia nämä metrossa asuvat pikku karvakasat olivat, sillä raiteille ei saa mennä. Väritys oli perus mustanharmaa tai ruskea. Mitään silmään pistäviä värejä tai hooded tyyppejä ei näkynyt. Laskin 5 eri rottaa, enkä ollut ainut joka kiinnitti pikku viipeltäjiin huomiota, joskin lienen ainut joka piti niitä söötteinä.
New Yorkin metrossa olen tähän menessä nähnyt pikku lapsen myymässä karkkeja, tavoitteenaan rehellinen elämä pois jengeistä ja huumeista. Olen nähnyt pari eri tanssiesitystä ja tänään näin/kuulin mieskuoron joka meni laulaen läpi eri vaunuja. Metrossa kulkeminen on kuumaa ja mielenkiintoista hommaa 🙂
Brooklynista palattuani metsästin ruokaa menemmällä satunnaiseen ravintolaan ja pyhät pyssyt minkä paikan löysin. 27 dollarin (verot mukana) ateria muodoistui naurettavasta salaatista alkupalana, jumalattomasta pihvistä pääruokana, jonka kyljessä oli lautasellinen spagettia. Ei millään ilveellä, ei ilman ainakn kolmen tunnin istumista olisi se liha uponnut tähän mieheen ja sitten olisi vielä se spagetti. Yritin parhaani, maksoin, kiitin ja poistuin. Suosittelen.
Nyt on laukku pakattu, reitit selvitetty, aamiaispaikka tarkistettuna. Huomenna aamupäivällä tapahtuu siirtymä D.C.:n ja ensimmäisen lähes natiivin ystävän tapaaminen 🙂

[Best_Wordpress_Gallery id=”43″ gal_title=”31.08.2013″]

Museo ja hölkkä New Yorkin yössä

jenkkireissu / Uncategorized juha 2 comments

image

Kaivoin aamiaisella tietoja päivän pääkohteestani, joka oli Museum of natural history. Mielenkiinnokseni huomasin, että reppuja ei suositella kannettavan ja narikka vastaa vain 50$ saakka sinne jätetyistä asioista. Läppärit, kamerat yms arvokkaat esineet mainitaan erikseen ja sanotaan että niitä ei kannata tuoda paikalle. Koska käytän luuriani ihan kaikkeen, kannan koko ajan mukana sen näyttöä ja näppistä, sillä ne antavat lisävirtaa pitkin päivää. Tulin yht’äkkiä kovin epävarmaksi luurini akun kestosta. Pystyn kantamaan siis vain yhden lisäakun, joka riittää 2 kertaa luurin lataamiseen täyteen , riittääkö virta? Jos luuri sammuu olen kuin suomalainen juntti keskellä Nykiä – ei mitään käryä miten päästä hotellille. Siltä ainakin tuntui kun joutui pohtimaan akkuongelmaa. 🙂
Noh, näyttö&näppis hotellille ja matkaan. Matkan varrella oli St. Andrews, joten tarkistin onko siellä yhä hyviä viskejä – oli siellä. Tulin museolle sisään takakautta. Paikan turvatarkastus oli taskulampulla vilaisu reppun sisälle ja sitten ohjeet mistä saa ostaa liput. En nähnyt narikkaa missään, eikä repusta sanottu mitään joten lippuja ostamaan, ehkä homma selkiää siellä. Lipun ostettuani lähdin seikkailemaan, koska repusta ei sanottu vieläkään mitään enkä näe missään narikkaa. Kohteenani oli dinosaurukset! Käytin useita tunteja tepastellakseni dinojen keskellä ja lopulta kun teho alkoi loppua vetäsin nassuun pussin pähkinöitä, koska en nähnyt missään kieltoa olla syömättä ja koska näin toisenkin herrasmiehen tekevän niin. Valitettavasti pähkinöistä ei saanut suunnattomasti tehoja joten päätin poistua 3-4 tunnin ihmettelyn jälkeen paikasta. Poistuminen osoittautui hankalammaksi, kahdesti näin ulkoilman ja olin valmis juoksemaan vapauteen vain kohdatakseni lasiseinän joka ohjaa takaisin sisään… Lopulta löysin sen etuaulan, se on tasan toisella puolen rakennusta ja kerros ylempänä kuin mistä minä tulin sisään. Täällä oli narikka, täällä oli merkit ei ruokaa, ei juomaa paikkaan sisään. Suosittelen lämpimästi menemään autoparkin kautta sisään museoon, meno on vapaampaa siellä :D.
Illan ohjelmaa varten nakkasin viestiä yhdelle CS tuttavalle ja sovimme tapaavamme St Andrewssa. Koska minulla oli aikaa käsissä päätin mennä Wendy burgeriravintolan kautta hotellille. Wendy’s ei ole yhtä hyvä kuin Shake Shack, näin sanoo minä asiantuntija ja testaaja. Alan osaamaan tuon metrokartan jo ulkoa, siksi en tarvinnut luuria kun suunnistin metroilla hotellille. Päättäväisesti vedin väärällä linjalle ja melkein Manhattanin eteläkärkeen saakka koska kyseessä oli pikalinja. Sitten luurin avulla takaisin hotellille…
Ilta meni opettaen uudelle tuttavalle vahvojen alkoholien juomisen taitoa. Kävimme läpi viskin, borbounin sekä laadukkaan vodkan erot. Juttelimme IT:stä j loppuvaiheessa iltaa menimme jo filosofiselle tasolle. Kellon ollessa puoli kaksi päätin poistua takaisin hotellille. Luurilta ohjeet ja metroon. Metroon menoon tuli pieni este, kortti totesi “insufficient funds”. Minulla on 7 päivän kortti, joka mielestäni pitäisi kattaa vielä tämä päivä, mutta en ollut varma enkä tuossa vaiheessa jaksanut alkaa säätämään. Matkaa hotellille on 3.8 kilometriä, on lämmin New Yorkin yö, joten tassua toisen eteen ja ihmettelemään kaupunkia yöllä. Time Square on yhtä kirkas yöllä kuin päivälläkin ainut ero on taivaan väri. Siitä alaspäin mentäessä valotaulut vähenee ja kodittomat tulee tilalle. Ennen kuin valotaulut loppuivat törmäsin tekstiin, joka aiheutti ekana ajatuksen “Ei kai Petri” – mikä on surullinen ajatus saada päähän.
Ihmisiä tulee jatkuvasti vastaan ja olo oli kaikin puolin turvallinen. Kodittomat eivät kerjää eikä kauppiaat huuda, joten voi rauhassa pällistellä ja tepastella – ihan niin kuin Suomessa!  Kahden aikaan hotellilla siirryin blogaamatta nukkumaan 🙂

kuvat museolta ja latauspisteeni 🙂

[Best_Wordpress_Gallery id=”42″ gal_title=”31.08.2013″]

Suunniteltu päivä

jenkkireissu / Uncategorized juha 4 comments

Kiitos välipäivän tämä päivä oli hyvin suunniteltu
1) mene aamiaiselle Big Daddyyn
2) mene hattukauppaan katsomaan hattuja
3) Viskibaari St Andrews Time Squaren lähellä
4) Central Park
5) Krav Maga
kohdat 1 ja 2 meni kuten ajattelinkin. Jos pannukakkuaamiainen oli hieman liikaa, eli sain sen turpaani sisään, mutta olo ei ollut hyvä, vohveliaamiainen on pirusti liikaa. Vohveliaamianen oli posketon määrä vohvelia, tarvitaan kaksi kertaa isompi mies syömään se setti. Huomisesta alkaen menen munakkailla. Hattukaupasta tuli mukaan minun kolmas hattuni, kuten suunnitelmiin kuuluu.
Kohdassa 3 homma alkoi kirjoittamaan hieman. St Andrews oli kiinni kun saavuin sinne puoli kahdentoista aikaan. Viestittely Couchsurfing sakin kanssa kertoi minulle että klo 14:00 olisi Couchsurfing picnic Central Parkissa, se vie aikaa sen verta että en tule St Andrewsiin ehtimään ennen Magatreenejä, eikä se olisi järkevääkään. Näin ollen päätin, että käyn kiertelemässä Rockafeller centerissä hieman ja sitten koitan jälkeen kahdentoista St Andrewsia. Taktiikka toimi! Hattu pois päästä, tiskille istumaan ja tokaisu baarimikolle “I’m here for the whisky”. Lista naamalla ja pohtimaan. Vieressäni oli kaksi vanhempaa henkilö, jotka totesivat viettävänsä nestemäisen luonaan ja tilasivat Lagavulinin 16 vuotiasta. Hetken kuluttua aloimme puhumaan, ensin viskeistä, sitten maailman politiikasta, sitten matkustamisesta ja niin päin pois. Jossain vaiheessa keskusteluja he päättivät tarjota minulle yhden lasin viskiä ja juttelumme jatkui liki kaksi tuntia. St Andrewsa on muuten kohtuullinen valikoima viskejä, eikä hinta ole ihan mahdoton – etenkin jos joku muu tarjoaa.Tämä kuitenkin tarkoitti sitä että myöhästyin picnicistä, joten tetsasin vauhdilla Shake Shackista burgerin, mikä oli todella hyvä. Siinä on minun valintani pikaruokaketjulle täällä, jos moista tarvii käyttää ja tuollainen löytyy. Hyvinkin tetsaamiseen arvoinen.
Central Parkia ei tullut kierrettyä yhtään, menin suoraa soittoa CS piknille ja vietin mukavan iltapäivän heidän kanssa. Meitä olisi läsnä joka kolkasta maailmaa, vain Australia ei ollut edustettuna. Pelasimme pari erää Bluffiakin, missä yksi peliin juuri silloin tutustunut pelaaja päätti bluffata 2 pakan pelissä 9 jätkällä. Olimme hetken hieman epäuskoisia ja kysyimme häneltä että ihan oikeasti, kahden pakan pelissä 9 jätkää kerralla? – Kyllä, oli jämäkkä vastaus. Kutsuin tuon bluffin.
CS tapahtumasta tulikin tetsattua suoraa soittoa ruokataukoa pitämättä Krav Maga treeneihin, missä tuli hakattua käden kuntoon 360 veitsihyökkäysten kanssa. 2 tunnin treenien jälkeen miehestä on mehut loppu ja on aika vetäytyä hotellille kirjaamaan muistiinpanot ja juonimaan huomista. Vielä on pari päivää Nykissä aikaa ja niin paljon asioita näkemättä – kuten Central Park. 🙂

[Best_Wordpress_Gallery id=”41″ gal_title=”29.08.2013″]

Välipäivä

jenkkireissu / Uncategorized juha 7 comments

Tänään heräsin huomattavasti myöhemmin kuin muina päivinä ja vietin aamun rötväillen hotellilla. Pääasiassa koitin välttää päivän päätapahtuman – pyykin – tekemistä. Soittelin Suomeen, naputtelin niitä näitä ja tarkistin sääennusteen. Tänään on puolipilvistä, pääasiassa aurinkoista…
Kun vihdoin sain kammettua itseni liikkeelle pääsin toteamaan että ulkona sataa ihan kunnolla. Aamiaisesta, joka oli eilen kaupasta hankittua, oli jo neljä tuntia, joten ajattelin poiketa Mäkkäriin(tm) syömään. Testasin legendaarista Big Mac ateriaa. Se burgeri oli karmea pettymys vaikka sillä oli apunaan parasta kastiketta mitä löytyy: julmettu nälkä. Täällä se burgerin leipäosuus on toivotonta pullamössöä, ihan käsittämätöntä sontaa. Hämmästyksekseni joudun toteamaan että kaikista paikoista päällä maan, jenkeissä en tule mäkkäriä käyttämään. Tämä kuitenkin käynnisti testaamismielenkiinnon: voisin koitaa huomisen, aamiaista lukuunottamatta, verran mennä puhtaasti burgereilla. Täältä pitäisi löytyä vaikka minkälaista burgerimestaa. Välttääkseni burgerien ylisyömisen aloitan tukevalla aamiaisella: Big Daddy pannariaamiainen, yritys nro 3: “tyrmäys”.
Matkalla itsepesulaan löysin pari mielenkiintoista hattukauppaa. Huomenna pitää mennä hattuostoksille, otsani alkaa olemaan sen verta punainen että kohta joulupukki rekryää minut johtamaan rekeä. Pesulassa selvitin henkilökunnalta miten homma toimii, vaihdoin itselleni riittävästi kolikoita ja aloitin työt. Ostetaan pesuaine automaatista, luetaan tarkkaan pesukoneen ohjeet, avataan pesuainepaketti, katsotaan reppuun ja lähdetään takaisin hotellille hakemaan pyykit… Läpi sateen takaisin hotelille, märkänä hiestä enemmän kuin sateesta – täällä kun tuo sade ei näemmä laske lämpötilaa yhtään, se vaan kasvattaa ilmankosteutta. Tässä kohtaa loppui menovesi kesken ja päädyin jäähdyttelemään sekä nukkumaan hotellilla kolmisen tuntia. Herättyäni toistamiseen oli taas penteleenmoinen nälkä joten suuntasin Union Squaren alueelle metsästämään ruokapaikkaa. Ribsivalikoima nassuun kahvin kera jossain Ribsimestassa ja vatsan yli pyörien kohti pesulaa. Kakkoskierros pesulassa toimi merkittävästi paremmin ja ilta tulikin vietettyä odotellen pyykkiä kirjaa lukien. Pyykin kuivuessa kävin tarkistamassa lähipaikkojen kauppoja ja sieltä löytyi päivän ainut kuvaamisen arvoinen asia: Palinkondomi.

Brooklyn Brewery siirtyy perjantaihin. Jos huomenna on sääennusteen mukaan sadekeli lähden Central Parkia ihmettelemään, jos on puolipilvistä pitää tutkia leffamahdollisuuksia. Nyt rupeaa kaupungin tiet ja metro olemaan sisäistetty sen verta hyvin että liikkuminen on helppoa – niin helppoa jopa että neuvon toisia henkilöitä miten päästään tiettyyn baariin tai missä suunnalla on tietty katu: IT rulez! 😉

So… this Europian guy walks in to a bar

jenkkireissu / Uncategorized juha Comments

Arjen rutiinit, kaipaan niitä kovasti. Yksin ollessa jokainen asia vaatii päätöksen ja se on kuluttavaa. Niinpä aamulla kun olin valmis hakemaan aamiaista kävelin taas Big Daddys ravintolaan. Ekalla kertaa tilasin pannareita, jotka totesin olevan liikaa, tokalla kertaa tilasin munakkaan – totesin sen olevan hyvä, mutta tänään kolmallenna kertaa tilasin taas pannareita (pekonipannareita) ja totesin sen olevan liikaa… Pannareita pitää koittaa vielä kerran ainakin.
Olen käsittänyt että Vapauden patsaalla vieraileminen on päivän mittainen reissu, joten ajattelin ostaa maista ruuan, enkä maksaa saarella olevaa varmasti törkyhintaista ruokaa. Matkan varrella Big Daddysta Union Squarelle on yksi pieni kauppa, jossa on itsepalvelukassoja – ei se mitään metsästetään myyjällä varustettu ksdds, ajattelin. Paitsi että moisia ei ollut. Näinollen piti opetella käyttämään sitä itsepalvelukassaa. Se toimi hämmästyttävän loogisesti, ainun kysymysmerkki oli osoitanko viivakoodit alas vai eteen. Oikea vastaus oli eteen. Tämän jälkeen maksaminen oli helppoa!
Rullasin vapauden patsaalla ainakin neljä tuntia, kävin läpi kaikki audioesitykset ja lepäsin kunnolla eri penkeillä, sillä jaloissa alkaa tuntua yli nelinkertainen kävelymäärä normaaliin verrattuna. Tultuani saarelta pois mietin minne mennä.  Ensitöikseni pitäisi korvata kahvivaje ja samalla olisi hyvä jäähdytellä. Keli on murhaavan kuuma, patsaalla tuuli jonka vuoksi kuumuutta ei huomannut. Google maps + hakusana coffee toimitti Starbucksin läheltä sen hetken sijaintiani. Sinne siis.
En pidä itseäni kovin naisellesina, enkä ilmeisesti näytä siltä naisten mielestä – mikä on hyvä asia. Kun musta jääkahvi oli valmis Juliaa huudettiin noutamaan sitä. Aloin liikkumaan kohti tiskiä kun vieressä oleva sipsakka neiti totesi että en näytä Julialta. Totesin hänelle että en tunne olevani Julia, mutta toimitettu tilaus on sitä mitä halusin ja nimeni on hankala jenkeille – ja kyllä mukin kyljessä luki “Juha”.
Starbuckissaa muistelin nähneeni Wall streetin lähellä tätä aluetta. Se löytyi helposti ja kävin kävelemässä siellä mm. Trump towerin juurella.
Luen aamuisin päivän sääennusteen ja täytyy sanoa että nämä New Yorkin sadekelit on murhaavat. 86 farenhightia lämpöä eikä tippaakaan vettä. Päätin käyttää silti sadepäivän taktiikaani, liikkua sisätiloista toisiin ja käydä ulkona vain katsomassa nähtävyyksiä – ei turhaa tepastelua sateessa. 😉
Päivän viimeiseksi, huonosti nähdyksi, nähtävyydeksi jäi 9/11 muistomerkki. Vilaistuani mahtavan korkuisia rakennuksia siirryin säältä suojaan O’Haras baariin 3 dollarin oluen houkuttelemana.
Yksi asia mitä baareissa ei pidä tehdä on juoda shotteja, se on vaan huono idea. Menin baariin sisään klo 16 aikoihin ja lähdin 21 jälkeen. Tällä välin olin juonut useita oluita, jutellut vieressä olleen pörssikeinottelijan kanssa ja kohottanut olutta hänen kanssa. Tiedän että shotteihin ei pidä koskea, mutta kun vieressäoleva tarjoaa ja baarimikko tekee jotain mitä olen nähnyt vain leffoissa – kaataa myös itselleen shotin, on paha olla juomatta… jossain vaiheessa iltaa baarimikko heitti yhden olutpullon eteeni “on the house, I accidentally opened it” ja näin ilta jatkuu oluen ja shottien voimalla siihen saakka kunnes totean ettei kyvyt enää riitä. Käyntikortteja taskuun jäi kaksi, viinaa on veressä riittävästi ja matka kohti hotellia voi alkaa….
[Best_Wordpress_Gallery id=”36″ gal_title=”28.08.2013″]

sadepäivän suunnitelmat ja Krav Maga

jenkkireissu juha 6 comments

Aamulla sääennuste lupaa korkeaa ilmankostettua, korkeaa lämpötilaa ja sadetta keskipäivälle. Ottaen huomioon että mukana ei ole sadevarustusta juuri lainkaan, miten tulee päivä suunnitella? Kohteeksi otetaan helvetin iso silta ja tavoitellaan siellä olemista keskipäivällä – yes sir. Tänään illalla on myös luvassa Krav Magaa pari tuntia, joten ajattelin aamulla käydä katsomassa missä sali on – erityisesti kun se on kerran siltareissun varrella.
Aamiainen Big Daddyssä, koska halusin tuttua elämää edes hetkeksi + siellä on WIFI, joten päivän suunnittelu sujuu jouhevasti. Olin merkannut salin jo etukäteen kartalle kivasti tähdellä, jonka vuoksi reittisuunnittelu oli helppoa. Kävellessäni kohti oikeaa metroasemaa pohdiskelin, että miten tulen taklaamaan tästä syntyvän pyykkivuoren. En ole vielä selvittänyt pesulaa ja tämä päivä tulee väistämättä syömään kahden päivän vaatteet.
Washington square parkissa päätin ottaa pienen tauon ja miettiä päivän suunnitelmaa tarkemmin, laskea koska minun pitää olla takaisin hotellilla vaihtamassa repun sisältö treenivarusteisiini – hammassuojat ja verkkarit – ja koska minun pitää syödä että energia riittää. Samalla tajusin, että se tähti mitä tavoittelin Google kartalla ei olekaan sali, se on jokin ihan muu paikka, mutta en tiedä mikä, koska olen tallettunut vain katuosoitteen. Olin jo uhrannyt hyvän määrän aikaa sen lähelle pääsemiseen, joten päätin käydä katsomassa miksi olin sen merkannut kartalle. Ilokseni paikalta löytyi omatoimipesula \o/. Voin siellä pestä pyykkini halvalla hintaa, kunhan vain tajuan miten paikka toimii. Huomenna tai viimeistään keskiviikkona tuonne pitää mennä uudestaan pyykit pesemään.
Saavuin tavoitteen mukaisesti Brooklynin sillalle keskipäivällä – kaikkein kuumimpaan aikaan. Sain vain pari pisaraa niskaani vettä. Sade osoittautui Brooklynin puolella muutamaksi pisaraksi. Brooklynissä tuli hetki hengailtua ja taistelin tieni takaisin hotellille neljäksi. Matkalla metroon satuin törmäämään hyvin vedetty katuesitykseen, mistä nauhoitin pienen videon. Katsotaan onnistuuko sen jako täältä käsin jotenkin etäisesti fiksusti.
Illan Magatreenit osoittautui oikein mukavaksi, ensimmäinen tunti perusveitsitekniikkaa ja jälkimmäinen tunti lyönti/potkusarjoja mitseihin. Sain tietää myös D.C.ssä olevasta salista ja ensi torstaina viimeistään teemme järjestelyt minun treenaamiselle D.C:ssä. \o/ – näin se homma etenee. Treenien jälkeen siirryimme lähes kaikkien treenaajien kanssa läheiseen pitseriaan syömään ja juttelemaan. Nyt yhdetoista aikaan alkaa miehestä tehot loppumaan täysin joten kuvien käpistely saa jäädä huomiseen.
Huomenna, vapauden patsas ja illalla jotkin Couchsurfing bileet.

[Best_Wordpress_Gallery id=”34″ gal_title=”27.08.2013″]

eka päivä Nykissä

jenkkireissu juha 2 comments

Neljästä aamuyöllä eteenpäin taistelin sängyssä nukkumisen puolesta ilman suunnatonta onnistumista. Nousin kuudelta aamutoimia tekemään ja valmistautumaan päivään. Ajattelin alkuun mennä jollain halvalla kivalla aamiaisella, jossain pienessä kahvilassa, mutta sitten Google suositteli Big Daddy’s ravintolaa. Siellä tilasin aamiaiseksi berry pancakes ja kylkeen pari pekonia, sekä kahvia.

Ensin ajattelin että pah(!) kolme pannaria, kolmannen kahvikupin täytön jälkeen ja puolitoista pannia myöhemmin olin sitä mieltä että kolme pannaria on hyvä määrä. Yli tuntia myöhemmin olin varma että 3 on enemmän kuin riittävästi… Nyt asiakaspalvelu oli sellaista kun sen pitääkin olla, riemulla moista tippaa. Ilokseni kahvia tuli sellaista tahtia että en koskaan päässyt kahvikupin pohjaa näkemään.
Ajatukseni oli aamiaisen jälkeen ottaa toinen kierros AT&T:n kanssa ja koittaa hankkia Lumia 1020:n. Sitten suunnata alas kohti laitureita ja Brooklynin siltaa. Nyt tiedän että Lumian hankkiminen on mahdotonta, sitä luuria ei liikkeestä saa ilman että tekee sopimuksen heidän kanssa tuntemattomaksi ajaksi. Noh, sinne jää se luuri. Korjaavana toimenpiteenä minulla oli ostaa normaali taskukamera. Lassen kommentista oppineena tarkistin Seven mainitseman B&H:n. Samalla korjasin päivän suunnitelman olemaan keskemmällä kaupunkia. B&H on kokemus, kannattaa käydä ainakin vilasemassa :). Kamera löytyi ja nyt saan kuviakin otettua. Luurin akku kuluu merkittävää vauhtia täällä, sillä se on kaupunginkarttani, metrokarttani ja toimintasuunnitelmani. Kuvienotossa luuri ei ole järin hyvä ja akkua säästääkseni varsinainen kamera on hyvä olla. 🙂
Nyt puuttuu enää veitsi ja hattu, mutta jotta homma ei menisi shoppailuksi lähdin seikkailemaan kohti Empire State buildingia. Siellä kun ei ollut mainittavia jonoja kävin samantein ylhäällä. Sieltä matka vei Time Squarelle ja sieltä Bryant Parkkiin syömään. Illan ohjelmaan otin apuihin Couchsurfingin foorumit. Ilta tuli vietettyä ranskalaisen ja marokkolaisen kanssa ravintolassa olutta siemaillen.

Sivuhuomatutus jenkeistä: Tänään olen kahdesti törmännyt siihen että tarjoilija/myyjä sanoo jotain pahaa (ilmeisesti) jostain muusta asiakkaasta ja kun reagoin siihen toteavat “sorry, didn’t mean you”. Outoja nuo amerikkalaiset. 🙂

[Best_Wordpress_Gallery id=”33″ gal_title=”26.08.2013″]

Ja matkaan… Yksin.

jenkkireissu / Uncategorized juha 2 comments

Matkalle aamulla aikaisin jännitys on ohi, tilalla kaipuu matkakumppanille. 3 viikon päästä nähdään Los Angelesissa.
Helsinki-Vantaa lentokentällä iski eka jännitys: itsekirjautuminen ei onnistu! Tarkistettuani tämän kahdella eri päätteellä hain kaikki sähköpostit liittyen reissuun ja tarkistin kahdesti liput. Kun check-in aukesi tilanne ratkesi ja matka jatkui ilman mitään draamaa.
Turvapisteellä olleen nuoren miehen tulisi harkita hierojan ammattia. Tietenkin piippasin metallintarkastimessa ja kun mitään ei ollut enää poistettavissa tuli kunnon läpikotainen taputtelutarkistus. Monta kertaa moisen olen käynyt läpi, mutta en kertaakaan ole näin varmoin ja voimakkain taputuksin tarkasteltu. Mies muisti tarkastaa vyötäröalueen hyvin läpikotaisesti, niin hyvin että melkein annoin puhelinnumeroni.
Heatrowilla puolitoista tuntia riitti rivakkaan lentokoneen vaihtoon. Siinä ei jäänyt aikaa ihmetellä Heatrowin tarjouksia.

Ihmiskontakteja tuli matkan aikana  muodostettua hyvin: Heatrowin kentällä pääsin taas taputeltavaski, jos merkittävästi löysemmin. Lentokoneessa tuli sanottua useita sanoja vieressä istuneelle jenkin, joka tursusi yli tuolinsa niin että käsinoja lepäsi hänen reiden päällä tai tarkemminottaen käsinoja oli hänen käden ja reiden välissä jumissa. Tullitarkastukset kesti vain tunti kakskyt minuuttia mistä tunti seitsemäntoista minuuttia oli jonottamista. Se aika tuli käytettyä britin ja italiaanon kanssa puhellen. Kentältä hotellille pääsy vei kaksi tuntia, mistä likipitäen koko aika tuli juteltua kahden Itävaltalaisen tytön kanssa, jotka päätyivät seuraamaan minua metrojärjestelmässä. Minä tiesin varmuudella miten mennä (IT rulez!) ja heillä oli osittainen metrokartta… Metron pari viimeistä aseman väliä tuli juteltua jonkun paikallisen kanssa niitä näitä. Toivottavasti huomenna tulee yhtä paljon helppoja mahdollisuuksia puhua ihmisten kanssa.

Tämän päivän päätavoite oli Lumia 1020:n osto kameraksi ja 2 kpl SIM -kortteja. Olin tätä varten katsonut valmiiksi AT&T liikkeen ja selvittänyt että 1020:n saa irti AT&T:n kahleista kysymällä ja pyytämällä. Voi että kun minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa tästä asiakaspalvelun luvatun maan asiakaspalvelusta. AT&T liikkeen myyjä sanoi että mene Best buyhin ostamaan kortit ja luuri, he ei myy lukitsematonta eikä sitä saa lukitsemattomaksi. Muistelin että 1020 on rajattu vain AT&T:lle, mutta mitä sitä voi ulkomaalainen tietää – se muuten on vain AT&T:llä myynnissä. Best buy liikkeessä meni vain puolitoista tuntia odottelua kun avustaja naputteli ja ihmetteli SIM-korttin aktivointia päätyen lopulta perätilaan mistä ei päässyt pois. Hänen ohjeensa oli mennä johonkin toiseen Best buy liikkeeseen, sillä heidän IT on nyt rikki. Tässä vaiheessa olin ollut yli 24 tuntia hereillä ja aloin tuntemaan sen. Subwaysta ruokaa ja Best buy mobile liikkeeseen sisään, missä meni vain 45 minuuttia naputtelua ja odottelua. Nyt minulla on 2 kpl SIM-kortteja, mutta 1020:n en enää saanut sillä AT&T:n liikkeet on kiinni. Huomenna ostan joko 1020:n tai jostain best buysta pokkarikameran, kumpi vaan onnistuu vähemmällä tuskalla.

SIM-korttien jälkeen kohti hotellia, lähibaarissa yksi olut nassuun palkintona jaksamisesta ja nyt kun kello on 20:21 on syytä mennä nukkumaan. Huomenna alkaa kuvaaminen ja liikkuminen.

Viimeisen illan valmistelut

jenkkireissu / Uncategorized juha 7 comments

Nyt on talon IT sammutettu. Ylimääräiset serverit, huoltokoneet ja verkot on sammuttettu. Kristalle on annettu ohjeet mitä otetaan irti seinästä kun hän lähtee matkaan. Peruspalvelut ja verkkoyhteys jätettiin henkiin, jotta pääsen kotiin tekemään vaikka turvakopiointeja ja jotain pientä, ihan pientä, säätöä jos säätöhammasta kolottaa.
MatkaIT on käyty läpi ja Padfone sai kunnon putsauksen. Viimeisen parin viikon ajan luurin laittaminen näyttöön ei ole ollut kovin helppoa. Tänään viimein viitsin ottaa kompressorin ja pinsetit käyttöön. Nyt luurin liittimet on putsattu ja luuri toimii näyttönsä kanssa kuten pitää. Tämä blogaus tehdään luurin avulla, jotta saan varmistettua että blogaus toimii niin kuin sen pitäisikin toimia.
Kävin vielä kerran reissun pakkauksen läpi. Pieni muotoinen paniikki seurasi testeä. Painoa on 8.4 kiloa, maksimirajan ollessa 8 kg. – Kamaa taskuihin ja pitkähihainen päälle, ongelma korjattu. Isompi paniikki iski mitoista, leveys ja korkeus on ihan helposti OK, laukku ei ole niissä mitoissa liian iso, mutta syvyys 5 senttiä liikaa. Uudelleenpakkaus ja repun kiristyshihnat saivat repun menemään “helposti” 24 senttiin, 23 senttiä ollen raja. Saan sen tungettua siitä reiästä jos tarve tulee.
Ilta on mennyt viinin, juuston ja maailman parhaan seuran kanssa. Herätys on julman aikaisin aamulla. Olen valmis.

Ripaus Krav Magaa

jenkkireissu / Uncategorized juha Comments

Matkan ensimmäiset kolme viikkoa on majoitusten ja siirtymien suhteen kunnossa, pari yötä on vielä epäselvänä L.A.ssa, muuten alkupää on täysin selvä kriittisiltä osin. Kristan saavuttua homma on selvää taas, paitsi pieniltä osin Santiagossa. Enää pitää siis keksiä mitä sitä tekisi siellä rapakon takana, mitä kaikkea silmäilisi.

Pääosa päivästä on mennyt Nykiin saapumisen pohtimisessa. Nykissä on tarkoitus hankkia Lumia 1020 varapuhelimeksi ja reissun kameraksi. Tämän kanssa piti huomioida, että taajuudet on hieman erit kuin Suomessa, joten kotiin tultuani esimerkiksi LTE (4G) ei toimi tuolla luurilla. Sitten piti huomioida se että jenkkilässä luurit myydään operaattorilukittuna. Ilmeisesti 1020:n saa helposti pois lukituksesta, ainakin minulla on läjä linkkejä ja ajatuksia miten se tehdään. Näyttäisi siltä että reissun liittymä tulee maksamaan jotain 100$ kieppeilä.

Kristan on tarkoitus lenkkeillä reissun aikana. Itse hylkäsin lenkkeilyn asiana jota en vain viitsi tehdä. Sitten mietin asiaa tarkemmin. 7 viikon tauko Magaan on pitkä tauko. KMG:llä on saleja pisin maailmaa… Ja kappas, Nykistä melko läheltä majapaikkaani löytyy sali. L.A.:sta löytyy sali, Santiagosta löytyy sali. D.C., Buffalo ja Rio vaatii sen että menen toisen Magaliiton salille. Tahdon nähdä millaista treenaus on jenkkilässä, niinpä lisäsin hammassuojat ja verkkarit reppuuni. Ne mahtuu mukaan mittaamatta ja punnitsematta…

Varustelussani on takin mentävä aukko, todennäköisesti lähden matkaan takitta, varmasti lähden matkaan hatutta. Takin ja hatun hankin Nykistä, vähän pitää shoppailua saada reissuun mahtumaan Smile.