Rikoin sitten Padfoneni 1/3

PadfoneOlen vuosia säätänyt luureja hartaudella. Jo vanhojen rakkaiden Nokia Symbian laitteiden aikaan saatoin istua tuntitolkulla siirtämässä kuvakkeita – osaa “turhat” kansioon, osaa uuteen järjestykseen, jotta luuri on täysin oikein, ajatukseni jatke.

Nokian julkaistua N900 homma lähti omalle planeetalleen. Nyt sain käsiini tietokoneen, jolla pystyi soittamaan. Sitä hartautta millä säädin, käänsin, väänsin ja räpläsin voidaan verrata normaalin säätööni – aikarajaa ei ole. Pidin siitä luurista juuri sen muokattavuuden (ja ylikellotettavuuden) vuoksi. N900:n seuraaja N9 oli karmea pettymys, N9 ei ollut lähelläkään N900:n seuraajaa. Niinpä skippasin sen. Kun firma siirtyi Windows Phone -aikaan ensimmäistä kertaa 6 vuoteen ostin omalla rahalla puhelimen. Tutkittuani pelikenttää paljon päädyin siihen että Asusksen Padfone olisi juuri minua varten ja tänä päivänä – kolme vuotta myöhemmin – vannon tuon konseptin perään. Android antaa lähes saman määrän säätämisen vapautta kuin N900, mutta Androidille on merkittävästi enemmän ohjelmia tarjolla. Niinpä tänä päivänä minulla menee yhden työviikon verran (40 tuntia) säätää luuri hyväksyttävälle tasolle, sitten on vielä ehkä viikko tai kaksi pieniä asioita korjaten. Lopputulos on luuri, joka tietää minusta enemmän kuin minä itse, joka on muistini ja ajatuksieni suora jatke – rakkaudella rakennettu pikku vempain. Mitä sitten tapahtuu kun rikot sen pikku puhelimen? Ensin vituttaa, sitten harmittaa ja – kun lopulta päätyy tulokseen että korjattava se on – huomaa kuinka perkeleen syvälle se on integroitu päivittäiseen elämään.

Selviänkö ilman sitä? – Kyllä, kyllä.
Onko elämä hemmetisti hankalampaa? – Oi kyllä!

Esimerkiksi, minulla on liki 300 eri salasanaa, niistä yli 80% on 20 merkkiä pitkiä satunnaista kirjainsotkuja. Tiedänkö niistä edes 10% ulkoa? – En. Kaikki merkittävät asiat vaatii toisen tekijän tunnistautumisen – mikä tehdään luurin avulla. Kaiken voi kiertää ja kaikkiin minulla on vaihtoehtoinen tie, mutta piru että tulee ryppyjä arkeen. Auton statistiikat, oma kuntoilu, aamun uutiset – kaikki on siellä luurissa. Puhumattakaan automaatiosta, se luuri menee automaattisesti äänettömäksi, imuroi podcasteja, vaihtelee profiileeja, tekee juttuja riippuen siitä missä olen, mikä kellonaika on tai mitä kalenterista löytyy.

Johtuen firmastani olen käyttänyt jonkin verran Windows Phoneja ja näin ollen aloinkin työstämään tiedonsiirtoa kohti Lumia 820. Listasin jo kaikkia vaihtoehtoisia ohjelmia, kun tajusin, että kavereilla saattaisi olla vanhempia Android luureja nurkissa. Voisin käyttää Titanium backup-ohjelmaa palauttamaan asetukset, kannat ja automaatiologiikan takaisin luuriin ilman hikeä + takaisin siirtyminen onnistuisi helposti, ei tarvisi käsin siirtää dataa kahden eri puhelinjärjestelmän välillä. Ja totta tosiaan, kaverilta löytyi Samsung Galaxy S2. Siirtyminen vaihtoehtoiseen Android luuriin ei osoittautunut ihan niin helpoksi kuin oletin, samalla paljastui paljon virheitä nykyisestä turvakopioinnistani.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.