Ukkosta, salamointia ja sadetta

2017-06-28

Faktat
Ajoaika: N/A  
Keskikulutus: N/A  
Keskinopeus: N/A 
Kokonaiskilometrit: 2737 km

Täälläkin on huonot kelit! Mitä hittoa? Täällä on mukavan lämmintä, sellaiset 20-25 astetta, sataa ja ukkostaa. Tuntuu Suomen kesältä.

Päivä meni rutiinilla, aamutoimet, työpäivä – joka voisi jatkua ihan niin pitkään kun mies haluaa/jaksaa. Nyt ylitöitä ei nyt tehdä, nyt ollaan Italiassa. Erikseen on poikkeustilanteet, joita tuntuu pukkaavan päälle vaikka on Italiassa. Smile

IMG_20170628_084454E1-leirillä tuli selvästi esille venyvyysongelma. Asiaa on nyt lähdetty korjaamaan lisäämällä aamurutiineihin venyttely ja ryhtymällä työskentelemään seisoen. Kummankin määrää nostetaan hitaasti ylöspäin. Aloitetaan helpoista voitoista ja rakennetaan sen päälle – perustemppu itsensä hakkeroinnissa.

Onneksi täällä on mahtava kirjavalikoima, sillä pöytää ei juuri muuten saa korotettua. Aamulla kasataan kirjat kuvan mukaisesti. Parin tunnin jälkeen kirjat poistetaan ja työskennellään aikaisemmalla tavalla.

Sateisen illan viihteen tarjosi RisiKo! Tai tuttavallisemmin Risk! –peli. Kristan IMG_20170628_211138italiankielen taito on jo jonkinmoinen. RisiKo!:n ohjeet olivat italiaksi, joka oli liian vaativaa Kristan kielentaidolle. Ohjeet löytyivät internetistä, joskin tämä RisiKo! on niin vanha, että se ei ihan täsmää annettuihin sääntöihin yksiköiden puolesta. Emme antaneet tämän häiritä. Improvisoimme tankit ja hevoset toisista väreistä. Usean tunnin pelaamisen jälkeen peli jouduttiin jättämään kesken, mutta sitä jatketaan huomenna. Ilmeisesti Kristan huomiset suunnitelmat menivät uusiksi, sillä tämä peli pitää pelata loppuun saakka. Kristalla on muuten käsittämätön noppasäkä, ihan käsittämätön noppasäkä.

Pitkä työpäivä

2017-06-27

Faktat
Ajoaika: N/A  
Keskikulutus: N/A  
Keskinopeus: N/A 
Kokonaiskilometrit: 2737 km

Olin takaisin Volpianossa keskiyön aikaan. Krista ystävällisesti nouti minut lentokentältä. Aamulla tuli herättyä heittämällä ennen herätyskellon soittoa. Itseasiassa luulin, että en ollut laittanut herätystä oikein. Kännykkä hälytti kiltisti kello 6 aamulla. Korjattujen aamutoimien kautta tekemään töitä.

Lomakausi näyttää olevan kiireinen kausi, tekemistä riitti aina klo 18 saakka. Lounastauko meni puhelimessa ja läppärillä naputtaen. Krista soitti vastaavasti klo 18 saakka.

Ilta on vain lötkötetty ja koitettu palautua reissusta. Hieman koitettiin viikonloppua suunnitella. Lopputulokseen ei päästy, auki on suuntaan sekä mahdollisesti maa (!), johon mennään mennään. Yllättävän arkista elämä täällä – melkein kuin kotiin olisi tullut. Smile

SIM-korteista alkaa taika loppumaan, niin datan kuin ajan puolesta. Pitää käydä hankkimassa niitä kohta lisää tai keksiä miten tälläisen saa uusittua. Kaiken järjen mukaan tämä pitäisi saada uusittua jotenkin…

Paluu “arkeen” 

26-06-2017

Herätys, pakkaus, aamiainen, bussi salille. Aamu on vain hieman erilainen kuin aikaisemmin. Salilla muut treenasivat tekniikoita joissa yleisimmin tehtiin virheitä tasokokeessa. Tein muistiinpanoja ja seurasin. Kymmeneltä kättelin ohjaajat poistuin hotellille hakemaan kamani ja palautteeni. 

Palaute oli hyvä. Alussa oli fiilis puolessa välissä palautetta tuli taikalause, jonka olin kuullut jo kerran aikaisemmin kun sain hylsyn G5. Tiesin että palautteen lopussa saan hylsyn. Sain seitsemän minuuttia aikaa hyväksyä virheen. Olin jo eilen suunnitellut korjaavia toimia tällä aihealueella. En vain tiennyt että se oli niin heikolla tasolla että se kippasi tasokokeen. 

Kamat kantoon ja junaan. Ehdin nippanappa junaan. Siitä eteenpäin aikataulu ei yhtään helpottanut. Israelin lentokenttä on tehottoman turvatarkastuksen toinen tuleminen. Myönnän että fiilikseni saattoi värjätä arvioitani pikkasen negatiivisen puolelle, mutta silti. Jonotin puolitoista tuntia henkilön luo, joka kysyy klassiset kysymykset “oletko pakannut itse” yms ja sitten laittaa viivakoodit kamoihin. Sen jälkeen jonotetaan varsinaiselle tiskille, joka laittaa viivakoodit kamoihin. Sitten on turvatarkastus, jossa työntekijöillä ei ole kiire, eikä suunnaton motivaatio. Loppujen lopuksi olin kaikista turvatoimista läpi kolme tuntia myöhemmin. Boarding oli juuri alkanut kun pääsin sisälle ostosalueelle. Juosten hakemaan viski. Sen luurin kantamisesta viikon verran sai 42$ rahaa tax free shoppiin, joten viski oli pakko saada. Nälkä oli järkyttävä, koska olin syönyt aamiaisen yli 8 tuntia aikaisemmin. Niinpä ostin vielä leivän – nopeasto. “kassa perkele, nopeasti nyt!”  Maksa tänne, nouda tuolta. – ARGH! Ison tiskin toiseen laitaan huutamaan, että haluan sen leivän. “It must be warmed” – “No no no no no I don’t care. Give it to me cold” – “I can’t. It must be warmed. 2 minutes” – “My flight is Boarding. I’m in a hurry!” – “This is the final boarding call for flight Alitalia 807 to Rome” – (PERRRRRRKELE) – vihdoin (lämmin)  leipä, juoksua ja toiseksi viimeisenä koneessa. 

Lennon ajan suunnittelin korjaavia toimenpiteitä. Tekemistä riittää tulevalle vuodelle. 

Roomassa turvatarkastukseen. Unohdin vyön päälle,  joten jonon taakse ja vyö yksinään korille ja uudelleen jonotus… Kun pääsin metallinpaljastimesta läpi, turvamies on ekalla laatikollani. Se viski… Se on turvapussissa, joten ei hätää. Menin hänen luo, koska hän viittelöi lähestymään.  En jäänyt odottamaan vyötäni läpivalaisusta – virhe. Nyt minulla ei ole vyötä. Joku otti sen laatikosta sillä välin kun olin sivussa pullotarkastuksessa. Ngggghhh! Rooman kentällä suunnittelin venyttelyä, miten lähden sitä lisäämään, millä aloitan. Pitää ottaa vielä pariin kaveriin yhteyttä ja kysellä hieman lisävinkkejä. 

Nyt viimeinen hyppy Torinoon ja kämpille.

Koepäivä

25-06-2017

This is it. Herätys, aamutoimet, aamiainen. Huoneessa mattotekniikoiden kertaus. Kaksi miestä, hotellihuone, mattotekniikoita. 

Salilla päivä alkaa tappiosta voittoon-harjoitteilla. Tehdään tekniikka virheen kanssa. Tunnustetaan virhe, todetaan omassa päässä “virhe tapahtui – se ei ole iso juttu” . Mietitään tekniikan  korjaus, tehdään tekniikka uudelleen virheettä. Toistetaan tätä ainakin puolituntia. 

Itse tasokoe. 7 tunti tekniikkaa, ottelua, tekemistä. Aina välillä, ehkä kerran tunnissa,  on pieni tauko ja kerran saamme 20 minuutin ruokatunnin. Alla on videolinkki. Minua ei näy videossa tekemässä tekniikkaa, mutta se antaa kuvaa siitä mitä tasokokeessa tällä tasolla tapahtuu. (Facebook videolinkki) 

Tasokoe

Tasokokeen jälkeen olo oli tyytyväinen. Kaikkeni on annettu, sillä irtoaa taso tai ei. Muistiinpanoissa on treenattavaa ainakin seuraavaksi vuodeksi. Viikon intensiivisen treenin jälkeen tekniikka ja toiminta ylipäätään on ihan eri tasolla kuin ennen leiriä. Palaute tasokokeesta saadaan maanantaina. 

Ilta vietettiin syöden, juoden ja jutellen. Jutut kiertää kaiken muun paitsi tasokokeen ympärillä. Toki aina kysytään “mikä fiilis (kokeesta) ?” ja kaikki vastaa luonnollisesti “hyvä!”. Illan aikana suurin osa kokeisiin osallistuneista sai hierontaa päämajan tarjoamana. Allekirjoittanut oli hieronnan lepakkovuorossa (aloitus klo 22:30). 

Huomenna palaute ja lento takaisin Italiaan (Jep! Italiaan) 

Viimeinen treenipäivä 

24-06-2017

Viimeinen treenipäivä alkoi samoin kuin muutkin. Ylös, aamutoimet, suihkuun hississä… Hississä sataa! 

Olo oli mitä loistavin! Keho ilmeisesti alkaa tottumaan pitkään treeniin. Sitten lähdetään treenaamaan taas busseilla. Treenit oli aamupäivällä skenaarioharjoittelua, joten kohtuu kevyttä alkuun. Sitten alkoi taas tekniikkadrillaus. Hyppypotkuja yms herkkua kehonkontrollin parantamiseksi. Raskaan treenauksen keskeytti lounas – ei hetkeäkään liian aikaisin. Koska täällä on pyhä, mikään paikka ei ole auki. Leiriorganisaatio toimitti ruuan salille, jossa pitaleipä tungettiin naamaan. Luppoajalla Von ja minä paukuttelimme taas keppejä. Samaan taukoon Von ehti vielä hieman opettamaan veitsisarjaa

Iltapäivä treenattiin tekniikkaa ja lopulta lyöntisarjoja. Sen verta hyvin oli mehut poissa, että kun piti lähteä järjestelin tavaroita laukussani hetken ennen kuin heräsin siihen, että minulla ei ole mitään ajatusta miksi järjestelen tavaroitani. Tämän tajuttuani vaihdoin vaatteet ja siirryin bussille – sitä minun piti tehdä… 

Illalla ruokaa, hyvät unet ja huomenna koe. Fiilis on hyvä. 

Tänään torstaina… 

23-06-2017

Aamulla herättiin, sitten syötiin. Sitten siirrytään salille. Olin varma että on torstai. Treenataan viisi ja puoli (5,5) tuntia putkeen. Tarkistetaan luurista tänään onkin perjantai. Enää päivä tätä treeniä ja sitten koe? Nyt jo? Paikat jäykistyy joka tauolla. Haetaan motivaatiota treenikaverin paidasta

Extra pitkä lounas oli vartin normaalia pitempi. Sen jälkeen treenattiin lisää. Sitten hotelille, suihkun kautta syömään (juhannusolut!) ja sänkyyn. Elämä on ihanan yksinkertaista, hieman kankeaa ja välillä tuskaista, mutta ihanaa. 

Puoliväli ylitetty

22-06-2017

Yllätyin aamiaisella siitä että tänään on torstai. Aamiaisen jälkeen luppoajalla tuli luettua tasovaatimuksia ja tehtyä mielikuvaharjoitteita.

Elämä on vain syömistä, lyömistä ja nukkumista. Kehossa tuntuu rasitus, mustelmat, hiertymät ja jostain syystä herkkänä olevat paikat. Fiilis on kuitenkin mahtava. 

Illalla yli kahdeksan tunnin treenauksen jälkeen ajatus ei oikein kulje ja meno on hieman jäykkää. 
Tältä muuten näyttää ne munasuojat mitkä potkaisin rikki:

Älkää hankkiko tuollaisia :). Noita on ilmeisesti hajonnut muillakin. 

Harrastin vuosikymmen sitten Escrimaa. Täältä löytyi toinen ohjaaja joka harrastaa nyt Escriman kaltaista lajia. Ruokatunnilla luppoajalla harjoittelimme kahden kepin lyöntidrillejä. Ne palasi yllättävän nopeasti kohtuullisen sujuviksi minulle. Oli hieno rentoutua keppejä paukuttelemalla 🙂 

Nyt on aika nukahtaa. Huomenna on aikainen aamu treenien puolesta. 

Rantapäivä

21-06-2017

Aamulla bussiin ja rannalle. 

Rannalla heittoja, kevyttä ottelua kolme tuntia. Hiekkaa oli joka lävessä. Ihokuorinta tuli tehtyä – ei tarvinnut erikseen maksaa. 

Hiekallan riehumisen jälkeen oli pari tuntia taukoa. Hyvin ehti pesemään hiekat pois ja syömään ulkona rannalla. 

Salilla jatkui treenit seuraavat kolme tuntia. Vammautumisia alkaa näkymään, väsymystä on ilmassa. Tästä meno alkaa parantumaan kun keho ja mieli tottuu tuntemaan elossa olemisen. 

Illalla oli puolentoista tunnin luento terrorismista. Mielenkiintoista kuultavaa, jos ei mitään muuta. Huomenna bussit pitävät meitä poissa 10 tuntia. Aika alkaa nukkumaan

Parin munasuojat paskaksi

20-06-2017

Aamulla klo 06:30 reippaasti ylös, aamutoimet ja aamiaiselle. Jarno ja minä tervehdimme, istuimme samassa pöydässä ja söimme. Muutamia lauseita uutisista, hiljaisuus, muutamia lauseita treeneistä, pitkä hiljaisuus. Muut pöydät: paaaaljon juttelua, paljon höpötystä. 🙂 

Treenipäivä nro 2. Jatkoimme Cristianin kanssa. Meno hyvää, pistooliuhkia, monta, monta tuntia. Yhdessä vaiheessa treenejä Cristian toteaa 

C:My groin protection is broken.

J: What?

C: My groin protection is broken. I think it was one of your kicks.

J: They are old right? I didn’t kick that hard.

C: Yes old. Now is useless

Treenit jatkui normaalisti. Munasuojien rutina osumissa toimi taustaäänenä. 

Aamupäivällä kyselin myös onko mies OK? Tuliko eilen pahoja osumia? 

C: “Me – OK. My shoulder, not OK, but it will get better. I feel it.”  

Yhdessä yllätysmaahanviennissä hänen olkapää osui mun polveen ja se osuma osui ilmeisesti hermopisteeseen tai muuten hyvin. Joten tänään otimme kevyemmin. Ruokatauolla useampi kertoi minulle että olen saanut osuman otsaan. Mmmm? Selfie:

Aaaa… Joku E1 asetekniikka, missä on tullut pyssystä ohimoon. Ihan OK. Mininaarmu. Mun vika, oli oma pää väärässä paikassa.

Iltapäivällä treenasimme kolme tuntia painin perusteita. Lopuksi löimme koukkulyöntejä vuorotellen. Blokki oli kasaan meneminen ja heti lyönti vastaan. Cristian lyö tukevasti, osumat tuntuu :). 

Illalla kehon jäähdyttyä alkoi tuntumaan pientä jumia ja kipua siellä täällä. Hotellihuoneessa totesimme yhdessä päivän olleen hyvä – ainakin tunnemme olevamme elossa. 

Illan viimeinen puolitoista tuntia keskustelimme hengityksestä ja meditoinnista. Kämppis on siis järkevää keskusteluseuraa ja päivällä treeneissä on hyvä ja kova meininki. Opin uutta, trimmaan vanhaa. Paremmin ei voisi treenaus sujua 🙂 

Eka treenipäivä

19-06-2017

Huonekaverini saapui neljän aikaan aamuyöstä, joten ensimmäinen herätys oli silloin. Itse nousin kuuden jälkeen aamutoimien kautta aamiaiselle. Aamiaisen jälkeen hengailua ja klo 09:00 tervetuloa esitys. Sitä tahtia kun PowerPoint esityksessä tuli maan lippu noustiin pystyyn ja kerrottiin nimi ja jotain muuta. 

my name is Juha. First time in Israel. I’m looking to train hard this week

Oli ainut kovaa treeniä julistava. Yleisin julistus oli “I’m looking for good time/practices”. 

Treenatessa vauhdoin pareja aina kun oli mahdollista. Metsästin paria, jolla on hyvä energia ja terävä sekä kova treenityyli. Ruokatuntiin mennessä tehokasta kaveria ei ollut löytänyt. Ruokatunnille olin järjestänyt itselleni extra tekemistä. Munasuojat oli repussa hotellilla. Niinpä lounaan jälkeen otin reilun parin kilsan lenkin paahtavassa kuumuudessa kun juoksin hotellille noutamaan alasuojat. Onneksi noudin. 

Ruokatunnin jälkeen neljännen treeniparin kohdalla tärppesi. Treeniparinani oli huonekaverini Kristan. Tekniikkana,  jota harjoittelimme,  oli pistooliuhka työnnöllä. Tekniikka sujui mielestämme hyvin ja terävästi, joten lisäsimme vaikeutta. Uhkaaja laittoi hanttiin tai teki juttuja. Ensin teimme vähän tehokkaammin, sitten lisäsimme tempoa, sitten häijyyttä. Tässä kohtaa ympärillä olevat parit huomasivat toiminnan ja kommentoivat toisilleen sekä Janille (ohjaaja). Kun meno meni sille tasolle että kolisemme pisin kovaa lattia ja hakkaamme toisiamme ilolla treenin vetäjä Tommi toteaa koko ryhmälle: “OK. Lets switch the tecnique before  these two kill each other. Guys, its only the first day”. Tauolla totesin itsekseni että treenipari on löytynyt. Hän lähestyi minua ja kysyi onko minulla jo tasokoeparia. Jessss! Kerrankin tasokoepari kunnon asenteella ja energialla. Jos emme riko toisiamme viikon aikana tasokokeesta tulee hyvä! 
Ruokailuun piti panostaa illalla sen verta että kävin viereisessä outletissa ostamassa jotain mitä voisi syödä iltapäivän tauolla. Ostin näitä. Ne on pirun makeita ja näytti pähkinäpatukoilta. Ne saa luvan riittää. 😀

Illalla meillä oli yhteinen ruokailu. Ruokaa oli riittävästi ja palautusjuomaa(olutta) oli tarjolla jäänrikkojaksi. Ilta meni rattoisasti asioista jutellen. Nyt unta palloon, jotta jaksaa huomenna treenata.