2017-07-31
Faktat
Ajoaika: 1h 56 min
Keskikulutus: 13.9 l/100km
Keskinopeus: 33 km/h
Kokonaiskilometrit: 5282 km
Herätys klo 06.00. Lenkkeilyä, venyttelyä, blogaamista. Aamiaiselle karvan ennen kahdeksaa. Tänään päivän ensimmäisenä kohteena oli kondooliajo. Matkasimme suoraan takaisin Stresaan. Vaikka olimme erittäin hyvissä ajoin kondooleilla, jouduimme silti jonottamaan ehkä pari kymmentä minuuttia. Jonottaminen meni jutellessa näppärästi. Matka ylös kestää kaksikymmentä minuuttia Maisemien nauttimisen katkaisi aina välillä kirkaisut, jotka aiheutti vaijerien tukitolpat. Niitä ohittaessa vaunu heilahti kivasti, mikä aiheutti kirkaisuja osassa matkustajista.
Raskaan matkaamisen jälkeen vuoren päällä pysähdyimme latamaan reissaajia. Osa nautti kahvista, osa otti torkut ja osa vain oli. Tilauksemme oli cappuchino, kahvi ja “niente”. Tarjoilia otti kahvitilauksen vastaan ja kysyi Kristalta “Medio o grande niente?” Krista päätyi ottamaan “Grande nienten”, mikä oli kohtuu hintainen.
Kahvitauon jälkeen matka ylös jatkui hiihtohisseillä. Ylhäällä näkymät olivat juuri niin jylhät kuin voi kuvitella. Panoramakuvat antaa hieman käsitystä siitä, miltä maisemat näyttävät, mutta ei sille oikeutta tehdä (puhelimen) kameralla.
Koko alakerran jonon ajan seurueen miespuoliset olivat hehkuttaneet jo ylhäällä olevaa kelkkarataa. Ylhäällä olisi mahdollisuus mennä kelkkarataa vuorenrinnettä alaspäin.Oikea vuoristorata! Niinpä kuvaamisen ja pällistelemisen jälkeen koko seurue päätyi koittamaan vuoristorataa.Meidän vaunussa jarruttajana toimi Krista. Jälkimmäisessä vaunussa jarruttajana toimi Maria ja pelkääjänä Mirja. Meidän vaunusta ei vauhtia puuttunut ja kameramiehen kyky ottaa kuvia päättyi kuvaan, jossa kiskot kaartuvat alas vasemmalle pois näkyvistä. Sitten mentiin!
Paluumatka ylös oli rentouttava, mutta jyrkkä.
Virkistävän vuorikokeilun jälkeen lähdimme kohti Lago D’Ortaa. Siellä oli pikku saari, joka oli reissun tähtäimenä.Saarelle pääsee vain Orta San Giuliosta, joten sinne suuntaan vei auton nokka. Matkan varrella Orta San Giuliooon oli Alessin tehdasmyymälä, joten sinne oli pakko poiketa. Sieltä itseasiassa löytyi uskottavat teräsmukit minun keittiökaappiini, mutta ne toistaiseksi jäi sinne. Pettymyksissäni en ottanut niistä edes kuvaa. Design keittiökamojen jälkeen edessä oli lounas ja sen jälkeen päivän päätepysäkki Orta San Giulio.
Pikku kaupunki oli kovin nättiä katsottavaa ja sen rannalla oleva pikku puisto oli todella kutsuva. Päätin jättää saaren väliin nähdessäni puiston. Kirja, maisemat ja puisto tulisi olemaan minun iltapäiväni. Niinpä jätskien jälkeen kerroin naisille, ja he pääsevät menemään saarelle ilman minua. Minä jään lepäämään puiden varjoon ja nauttimaan maisemista. Krista päätyi samaan tulokseen, joten vieraamme lähtivät kahdestaan katsomaan saarta.
Saari osoittautui ilmeisesti pieneksi pettymykseksi. Se on lähes täynnä yksityisasuntoja, joten saarella pääsee kiertämään sen keskellä olevan ison rakennuksen ja kirkon. Muut tiet on suljettuja yksityisteitä. Illan viimeinen tehtävä oli syödä ennen hotellille palaamista ja se tuli tehtyä Orta San Giuliossa. Ruokailuun meni tällä kertaa kaksi ja puoli tuntia, koska vaikka paikka aukesi klo 18.00, keittiö aukesi vasta klo 19.00. Tapoimme tunnin ottamalla aperitiivit ja niiden kanssa napot.
Google kuvat: https://photos.app.goo.gl/KJMOr8wejA2rKPlV2