juha

2023-06-05

Ajoaika: 1 minuutti
Sähkökilometrit: 0
Keskikulutus: N/A l / 100km
Sähkökulutus: N/A kWh / 100 km
Kokonaiskilometrit: 569 km

Teltassa herääminen. Nukuin tunnin pitkäksi, jotta en suotta herättele muuta perhettä kun poistun teltasta. Aamiainen lautaselle ja koneen naputtelemaan.

Päivä meni rutiinilla ja iltapäivällä oli miesten toimintahetken aika. Tänään piti purkaa teltta, sillä pian sataa ja tänään oli nurkonleikkuu. Näitä ennen kuitenkin miehinen kaupassa käynti, merirosvolaivahetki ja kenttälounas.

Illan äksön alkoi puoli kuuden aikaan. Olin saanut tingattua itselleni talon ruohonleikkuun. Se aiheutti hieman hämmennystä isännässä, mutta Krista selitteli asian puolestani oikein ja kertoi, että 2019 kun edellisen kerran olimme Saksassa olin tingannut saman etuuden itselleni. Kotona Suomessahan en juuri jaksa nurtsia leikata, mutta täällä on eri tilanne 😀

Suomuseosta olisi voinut päätellä että olemme suon tai rämeen päällä. Emme vain tienneet / ymmärtäneet kuinka paljon suon päällä olemme. Tänään saimme infoa, että auto kannattaa siirtää tuosta kohtaa missä se on parkissa, se kohta on suota ja se auto tulee uppoamaan sinne kiinni kun alkaa satamaan. :-O Pihassa on ilmeisesti useampi tällainen kohta, joten meille osoitettiin minne auton voi turvallisesti parkkeerata.

Voi pojat, mikä säkä! Päältä ajettava ruohonleikkuri! Nappikuulokkeet, kuulosuojaimet, audiokirja päälle ja pärinä käyntiin. Rentouttavan puolitoista tuntisen jälkeen piha oli ajettu. Kerrassaan onnistunut tinkaus!

2023-06-04

Ajoaika: N/A
Sähkökilometrit: N/A
Keskikulutus: N/A l / 100km
Sähkökulutus: N/A kWh / 100 km
Kokonaiskilometrit: 569 km

Aaahhhh. Laiska sunnuntaiaamu. Nukuimme niin pitkään kuin pystyimme – ihan kaikki, sitten kuin pienin energiapatteri heräsi me kaikki nousimme. Hän oli täynnä kahjoa energiaa.

Päivän suunnitelma oli yksinkertainen: Aamupäivällä merirosvolaivaa, iltapäivällä suo museota.

Merirosvolaivalla Veikko suoritti seuraavan kiipeilyhaasteen. Merirosvolaivan verkkotikkauden kautta kiivettiin laivaan. Koska pienen miehen mitta ei riitä kunnolla verkkotikkailta puomille, isä oli paikalla antamassa käsille lisäkiinnityspisteen – varsinaisen kiipeilytyön teki poika itse – mukaan lukien puomilla tasapainoilun.

Tällä reissulla osa blogin tapahtumista on saneltua lähellä sitä hetkeä. Kehittelin itselleni puheesta tekstiksi viritelmän. Siinä on kello, palvelin, bash & python-koodia ja pilvipalvelua käytössä. Olen käyttänyt sitä nyt muutaman viikon ja alan tajuamaan, että tajunnanvirta on hyvin vaikeasti ymmärrettävää. Jos vaan puhuu muistiinpanon, sitä saa oikeasti koittaa purkaa kun sen kuuntelee uudestaan. Järkevän äänimuistiinpanon tekeminen näyttää olevan taito.
Olenkin siirtynyt jo miettimään tuleeko tästä järkevä muistiinpano, samalla kun valmistaudun puhumaan kellolleni. Jostan syystä näppäimistöllä / kynällä tehtynä muistiinpanot on koherintimpia, ehkä kyseessä on median hitaus tai sitten sekin on opittu taito.

Iltapäivän museo oli hitti monella tapaa. Ensinnäkin tuohon suuntaan oleva kylä – näitä ei kyllä oikein erota toisistaan mikään selvä raja, on kivemman näköinen. Tulen menemään sinne Veikon kanssa, tutkimaan alueita, löytämään uuden leikkipuiston. Museokäynti oli vauhdikas, tekstejä ei ehtinyt kääntelemään suomeksi. Pientä miestä piti vahtia koko ajan ja silti meinasi käydä hullusti parikin kertaa.
Kohokohdiksi mainittakoon suossa(?) kävelyn, sekä ulkoilma osuus museosta, jossa oli mahtavia laitteita, keppihevosia, liituja ja puujalat. Mitä museosta opittiin? Ilmeisesti tämä alue on ollut tosi iso alue turpeen nostolle. Sitä on ollut täällä paljon ja sitä on täältä otettu paljon. Nämä kanaalit on kai sitten suo-ojia, osa on pieniä jokia. Mene ja tiedä, ehkä tämä selviää jossain vaiheessa.

Illalla aikuiset oli aikalailla katki ja pieni mies täynnä virtaa. Virtaa koitettiin polttaa käymällä jaloittelemassa, niin että pieni mies saa pyöräillä. Törmäsimme naapuriimme, joilla on 1 kk nuorempi tyttö. Nämä kaksi potkupyöräilivät vierekkäin, peräkkäin, kilpaa ja ihmetellen. Kielimuuria on välissä heilläkin, mutta hippa ja sen variaatiot on selvästi helposti ymmärrettävissä oleva leikki ilmankin yhteistä kieltä.

Tässä oli paljon uutta, paljon kehitettävää, että viikonlopuista saadaan lataavia tai ainakin sellaisia, että vanhemmat ei ole ihan katki kun on nukutuksen aika. Kokonaiskuva on kuitenkin erittäin positiivinen, tästä tulee vielä loistava kesä.

2023-06-03

Ajoaika: 1h 21 min
Sähkökilometrit: ???
Keskikulutus: 6.2 l / 100km
Sähkökulutus: ??? kWh / 100 km
Kokonaiskilometrit: 569 km

Aamulla heräsimme teltasta, ekä yö takana! Krista oli energinen ja valmiina seikkailupäivään, miehet olisivat seikkaileet vielä tunnin, kaksi, ehkä kolme unten mailla.

Kristan energisyys sai meidät liikkeelle hitaasti lämmeten. Aamiainen, auton pakkaus ja musiikki nosti tunnelman seikkailupäivään sopivaksi Veikolle. Veikko rutisti seikkailurotta Virgiliä (ref Danten inferno) ja matka voitiin aloittaa.

Ensimmäinen pysäkki oli teekauppa 20 minuutin päässä talolta. Sinne päästyämme Virgil oli Veikon tiukassa unihalissa. Alueella oli hyvä 4G peitto ja ilma oli hyvin viileä, joten jätimme pienen miehen torkkumaan autoon, Dormi ohjelma vahtimaan ja kävimme teekaupassa kahdestaan.

Päivän varsinainen kohde oli Kristan löytämä maatilateemainen leikkipuisto (Landerlebnis Janßen). Täällä vietettiin koko päivä poislukien päivätorkku yrityshetki. Päivätorkkujakaan ei herra meinannut pystyä ottamaan auton peräkontissa, lopulta pienet torkut saatiin käymällä tekemässä ajolenkki.

Kiipeilyä, ajamista, laskemista, ihmettelyä, auringon kestävyyden testausta. Siitä meidän päivä koostui.

Paluumatkalla minäkin jo rentouduin, soitin hyvää poppia ja mietin, että V8 pitää hankkia takaisin. Veikkokin osaa jo pyytää, että “isä lujaa”, vaikka kunnon vauhteja ei olla vielä hänen nähden menty.

Illan kruunasi jätskihetki paluumatkalla. Jätskivalintamme olivat After Eight, Creme Brulee ja toi vihreä. Jätskipaikalla toinen todella iso bonus oli vesisuihkut, jossa jo leikki kaksi lasta. Kun jätskiä oli syöty tarpeeksi pieni herra liittyi vesileikkiin mukaan.

Illalla kaikki olivat hyvin katki. Veikkokin nukahti telttaan vain tunnin häsäyksen jälkeen. Minun vastuulla oli kaiken purku ja kahdeksalta illalla olin aivan valmis menemään telttaan. Edes nuorten biletys ei häirinnyt tai saanut liikettä aikaan minussa. Tiellä meni läjä nuoria vetäen mukanaan kärryä, joka oli kuin pieni baaritiski, poppi soi ja tarjouilua on. Sitä vedettiin mukanaan ja välillä pysähdyttiin … hengailemaan baarissa?… sitten taas vedettiin sitä kärryä eteenpäin ja puhuttiin iloisesti. Kai sitä noinkin päivän askeleet saa kasaan? Sitten alkoi blogaaminen. Blogaus keskeytyi kun Veikko heräsi, juoksin telttaan herraa rauhoittamaan ja rauhotuin itsekin niin paljon, että sinne jäin.

2023-06-02

Ajoaika: N/A
Sähkökilometrit: N/A
Keskikulutus: N/A l / 100km
Sähkökulutus: N/A kWh / 100 km
Kokonaiskilometrit: 500 km

Kaikki arkiset rutiinit + valmistautuminen ensimmäiseen tutkimisviikonloppuun – kesän suolaan. Tässä on monta uutta asiaa mitä pitää testata:

• nukkuminen teltassa
• nähtävyyksien näkeminen kolmestaan
• koko logistiikan toiminta (ruokailu, vessailu, päivätorkut yms)

Tänä viikonloppuna tehdään kaikki pienimuotoisesti. Iltapäivällä miesten tehotiimi pystytti teltan pihalle – siellä harjoitellaan nukkumista ulkona teltassa. Teltassa nukkumista on jo harjoiteltu kotona makuuhuoneessa, joten vain paikka on eri.

Olen alkanut muodostaa vihasuhdetta tuohon induktiohellaan ja sitä myöten miettinyt helloja. Olen päätynyt seuraavaan:

Kaasuhella on kuin mesimäyrä. Se ei välitä mistään, se vain kuumentaa asioita. Kaasuhella ei varoita, ei pyydä anteeksi … se vain kuumentaa asioita. Ajansaatossa opit kunnioittamaan sitä. Matkalla sormet ovat palaneet muutaman kerran pahasti, sormista ja käsistä on kadonnut ihokarvat enemmän kuin kerran, mutta nyt osaat kunnioittaa sitä. Pienikin ihminen osaa varoa sitä, liekki ja siitä lähtevä kuumuus on selvä indikaatio vaarasta. Se toimii, ihan sama mikä pannu, paperi tai muoviastia, se kuumennetaan. Laitoit huonosti levylle? Ei ole väliä – se osa mikä on tulen päällä kuumenee – joskus jopa haluat tehdä näin. Vettä tippuu kannesta? Aivan sama – asiat kuumenee. Rasvaa lentää pannulta? – Pyrotekniikkaa – ja jos et kunnioita, talo palaa.
Induktiohella taasen on … en tiedä mikä eläin luonnossa kitisee ja vaatii että asiat tehdään sen tavalla. Induktiohellalle kelpaa tasan yksi tapa – induktiohellan tapa. Astiat pitää olla just oikeita, astian pitää olla just oikealla paikalla, nappeja pitää hivellä tasan oikealla tavalla. Vesitippa, rasvatippa, ruuanlaitto saa hellan lakkaamaan toimimasta. Sitä pitää putsata ja pitää hyvänä. Kitinä ja toimimattomuus alkaa hissukseen kasvattamaan vi… harmitusta ja vihaa käyttäjässä.
Kaasuhella – kunnioitusta, induktiohella – harmitusta, vihaa ja kylmää ruokaa.

Odotan riemulla kodin kaasuhellan ääreen pääsemistä.

Mitä en odota on minun nukutusvuoroa teltassa. Pieni herra on ollut täysin kykenemätön nukkumaan kahden tunnin yrittämisen jälkeen. Vähän yli tunnin kohdalla tehtiin eka vaihto ja nyt lienee minun aika mennä taas takaisin. Voi mennä vielä monta tuntia ennen kuin uni tulee…

2023-05-31

Ajoaika: N/A
Sähkökilometrit: N/A
Keskikulutus: N/A l / 100km
Sähkökulutus: N/A kWh / 100 km
Kokonaiskilometrit: 500 km.

Noin viideltä ylös ja ulos. Suunnitelmien mukaisesti tänään oli viikottaisen lenkin aika. Lenkit ovat nykyään harvinaista herkkua, jotta titaanilonkka kestää mahdollisimman pitkään. Aamulla oli hieno usva, mistä ei saa oikein kunnon kuvaa.

Veikko sai aamulla “Queen of the day” mukin, mehujen ryystämistä varten. Se oli välitön hitti, iltapäivällä vain pilli hylättiin. Krista bongasi omalla aamulenkillään pari kaurista. Hän otti myös maisemakuvan lenkin varrelta, josta voi ihan selvästi erottaa talon, jos kunnolla suurentaa ja käyttää mielikuvitusta oranssin neliön kohdalla.

Iltapäivällä, kun tekijätiimi pääsi vauhtiin ja alkoi tapahtua. Oli aika kouluttaa tappaja. Kärpäslätkä otettiin esiin ja isä näytösluonteisesti näytti miten iso kärpänen tapetaan. Tämä oli Veikon mielestä parasta sitten “Queen of the day” mukin. Kun murhaväline oli saatu käteen, siitä ei luovuttu. Kärpäsiä bongattiin ja useita tappoyrityksiä tehtiin.

Iltapäivällä matka vei pitkästä aikaa suunnattomasti odotettuun Merirosvolaivapuistostoon – kärpäslätkä mukana. Runsaasti kiipeilyä, heikkaleikkejä, lisää kiipeilyä ja itsensä ylittämistä uusilla haasteilla – kuten köydellä kävelyllä. Pikapaluu kesätalolle tekemään ruokaa ja vauhdilla takaisin puistoon. Tämä oli ensimmäinen lämmin kesäpäivä täällä ja siitä oli syytä nauttia täysin rinnoin. Illalla koko perhe oli puistossa ja isä näytti (kuulemma huonoa) esimerkkiä siitä minne kaikkialle voidaan vielä kiivetä. Vielä on runsaasti valloitettavaa tässä puistossa!

Illalla Kristan osallistuessa Suzuki-harpistien kokoukseen minä siivosin ja järjestelin taloa alkuviikon koettelemusten jättämästä sotkusta.

2023-05-30

Ajoaika: N/A
Sähkökilometrit: N/A
Keskikulutus: N/A l / 100km
Sähkökulutus: N/A kWh / 100 km
Kokonaiskilometrit: 500 km

Kunnon aamu, viideltä ylös ja joogaa. Loppuperhe iloisesti ulos klo 6 työhuoneesta. Krista aamulenkillä löysi rapistuneen puutarhan, johon tulemme tekemään koko perheen tutkimusreissun jossain kohtaa.

Päivä numero kaksi Veikon taitojen kasvattamisessa. Tämä osoittautuu olevan hyvin hermoja raastavaa vanhemmille. Onneksi jaamme päivän tehokkaasti kahtia.

Iltapäivällä olimme poikien kesken pikaisesti kaupungilla. Vessapaperin kriittinen vähäisyys oli ajava tekijä. Samalla tuli poikettua pankkiin nostamaan rahaa ja päivän kohokohta löytyi. Vanha tuttu, pankin keinuhevonen! Sitä keunuteltiin niin kovaa, että sen jalat nousi ilmaan ääripäissä ja kovempaa olisi haluttu mennä.

Huomenna, jos virtaa riittää pihalle nousee teltta ja valmistaudumme nukkumaan yön tai kaksi teltassa ennen kuin aloitamme viikonloppureissaamiset, joissa nukumme teltassa leirintäalueella.

2023-05-29

Ajoaika: N/A
Sähkökilometrit: N/A
Keskikulutus: N/A l / 100km
Sähkökulutus: N/A kWh / 100 km
Kokonaiskilometrit: 500km

Hieman myöhään, vasta klo 6, alkoi arki tänään. Ei ollut virtaa viikonlopun jäljiltä nousta kunnolla ajoissa. Huomenna sitten taas arki käyntiin ajoissa.

Arjessa on hetken pienen pieni muutos, pysyttelemme lähellä taloa muutaman päivän. Krista ja Veikko olivat kahdestaan talon sisällä, pelasivat lautapelejä, päristelivät autoilla, laittoivat ruokaa.

Sitten koitti villi iltapäivä. Veikko ja minä olimme mattojen tamppausvastuussa, joten viime viikolla viestellyt puukepit pääsivät hyvään käyttöön. Kumpikin hakkasi antaumuksella mattoja – good times.

Iltapäivään kuuluu pihalla ruohon ja mullan siirtelyä erinäisiin paikkoihin. Koohellus ja nauraminen alkoi kun keksimme siivouskaapin sisällön. Ainakin 7 erilaista harjaa löytyi. Välillä rehellisesti koitettiin siivota ja harjata lattiaa puhtaaksi, mutta pääasiassa kirmattiin pisin taloa toisiaan harjoilla jahdaten.

Illalla rauhoituttiin kolmistaa pelaamalla dominoa, jonka jälkeen Veikko löysi toisen harjajemman. Talossa on näemmä ylimääräisiä tiskiharjoja valmiina. Tästä seurasi iltapäivän harjaharjoitteen toisinto, tosin tällä kertaa sohvalla oli harjasodan osittain sivullinen uhri Krista.

2023-05-28

Ajoaika: N/A
Sähkökilometrit: N/A
Keskikulutus: N/A l / 100km
Sähkökulutus: N/A kWh / 100 km
Kokonaiskilometrit: 500

Tänään minun hommana oli purkaa eilisen työn tulokset konkreettisiksi askeliksi ja palata kesäkotiin. Veikolla oli uuden perustaidon opettelun aloitus tänään. Päivä vietettiin kesätalolla taitoa harjoitellen Kristan kanssa.

Bremenissä kylmän burgeriaamiaisen jälkeen suuntasin takaisin Star bucksiin juomaan kahvia ja purkamaan asioita konkreettiseksi tekemiseksi.

Lounaalle lähtiessäni taisin löytää se aukion ja sen hyvän kahvilan, mikä jäi mieleen aikanaan. Aukio vaikutti todella tutulta, mikä on poikkeuksellista.

Lounaalla nautin perinteisen snitselin ja kuuntelin brittejä, joista osalla oli iho on varoittavan punainen niskasta, otsasta ja käsivarsista. Minun aurinkovalo-ongelmat näyttävät hävinneen betakarotiinia syöden, mutta en silti halua koittaa rajojani. Nautittuani lounaan hipsin takaisin Star bucksin suojaan auringolta.

Poistuessani kohti junaa puhuin ekan kerran spontaanisti saksaa. Pyysin anteeksi, kun hipaisin pyörälaukulla. WOO!

Päivän jännitys syntyi paluumatkan junasta. Jostain syystä juna ei lähtenyt liikkeelle kun piti. Aikaa kului ja juna seisoi, ihmisiä tuli lisää sisään. Alkuun ajattelin, että jäimme odottamaan jotain junaa mikä oli myöhässä. Sitten ihmisiä katosi junasta, enemmän ja enemmän. Aina välillä kuulutettiin jotain. Aloin hieman huolestua. Kyselin toiselta pyöräilijältä ja sain tietää, että silta ennen Odenburgia ei toimi, joten juna ei voi liikkua. Pyöräilijä päätti lähteä polkemaan, sillä hänellä on sähköpyörä ja hänen määränpää oli Odenburgin laitama, mihin pääsee tunnissa. Minä jäin odottelemaan, selvitin lähimmät hotellit hätämajoitusta varten, jos joudun jäämään Bremeniin. Hieman yli tunnin myöhässä juna lähti liikkeelle.

Junassa tein ensimmäisen täysin saksankielisen ostoksen. Ein bier bitte! “#¤!%!% öffnen?” “ja!” – “Drei und !”¤”!¤!¤#%” – Annoin kympin. Vaihtorahat ja olut käteen”Danke shön!”. Tämähän alkaa taas kulkea!

Tässä maassa on tänään Pfingstparty, mikä ei näkynyt Bremenissä mitenkään, mutta voi pojat … kyllä oli ihmettelimistä kun tulin Augustfehn. Juna-asema täynnä kännistä nuorta – täynnä. Olin hieman hämilläni ja puskin massasta läpi. Matka Barsseliin oli yhden jättimäisen festarialueen läpiajoa. En tajunnut alkuunottaa kuvia, räpsin jotain pientä pyöräillessäni. Täällä on bussilasteittain sakkia. Ihmisiä on joka lävessä ja reiässä ja melkoinen osa on kännissä kuin suomalainen juhannuksena. Kesätalollakin kuulee popin, Kristan raporttien mukaan etkot alkoi aamulla. Poppi soi vieläkin kun tätä kirjoitan.