Saturday, 2024-05-19
Ajoaika: 0 h
Keskikulutus: N/A
Kokonaiskilometrit:
Me teimme sen, koko Wildlands on kierretty – eikä siihen mennyt tällä kertaa kuin 3 päivää ja kokonaisuudessaan 5 päivää. Ohjelmia emme ole vielä läpikäyneet, mutta koska ne puhutaan vain Hollanniksi, niiden anti jää hieman köykäiseksi.
Rauhallinen aamu, aamiainen ja kun auton ovi aukesi kuuluu “Minä kiipeän!”. Matkalla aamutoimille ihastelen pientä miestä istumassa korkealla ja katsomassa onko Leevi -kukko (hänen nimeämä) jossain näkyvissä.
Aamutoimien jälkeen härkäpari lähti seikkailemaan Wildlandsiin, kohteena hiekkapaikka ja kolmistaan pohjoinen, tuo käymättömistä korpimaista vihoviimeinen. Päästyämme sisään Veikko halusi käydä katsomassa pingviinejä, joten kävimme kahdestaan pikkasen pohjoisessa ja siitten siirryimme hiekkasisäalueelle kiipeilemään ja syömään luonasta, äitiä odotellessa. Lounaan jälkeen jatkoimme kolmestaan alueen tutkimista.
Minun suunnitelmani, kävellä alueen sisällä isoa ympyrää (pohjoinen, safari, savanni, sisääntulo, pohjoinen) ja nukuttaa Veikko kärryynsä epäonnistui täysin. Pieni herra ei nukahtanut lainkaan ja päiväunet jäivät täysin väliin. Elä ja opi, ei tehdä tätä päiväunioperaatiota mielenkiintoisissa paikoissa….
Pohjoinen tutkittiin, siellä ei yllättäen ollutkaan paljon mitä ei oltu nähty. Pingviinejä, jääkarhuja, pöllö, pesukarhuja, RRRRRRRRRRRRRRRRROTTIA!, hylkeitä ja varmaan jotain muuta. Pohjoisen jälkeen käytiin kiertämässä vanhat hitit, eli sademetsä – mistä sai jätskiä. Sillä piti aloittaa, mikä tarkoitti ensin kiertämistä vastakarvaan, sillä jätskipiste on yksi viimeisimmistä paikoista myötäpäivään kierrettäessä. Paikan tuntemisesta on selviä etuja. Jätskit syötyämme palasimme takaisin alkupisteeseen ja kiersimme alueen myötäpäivään kuin jästit. Vuosi pienen miehen elämässä tekee paljon rohkeudelle. Tällä kertaa jeeppiin haluttiin mennä, eikä sieltä oikeastaan haluttu lähteä – vuosi takaperin jeeppi oli liian pelottava. Samoin kävi lautalla, nyt se ei ollut ongelma vuosi sitten oli.
Jokiristeily, päivällinen ja yritys hippaa hollantilaisen kanssa – ei onnistunut, mutta lintujen karkoittamiseen löytyi ymmärrystä. Useampi lapsi ymmärsi liittyä Veikon johdolla lintujen hätistelyyn ravintola-alueelta – osa jopa omatoimisesti ilman energisen sankarin mallisuorituksia. Sademetsäosuus päätettiin kiipeilyihin yläilmoissa. Viime vuonna tämä onnistui ongelmitta, samoin tänä vuonna. Apinoita, elefantteja, lintuja, käärmeitä – kaikkea nähty.
Majapaikalle pääsimme tällä kertaa hyvissä ajoin ja iltaa vietettiin koiraa viihdyttäen (pallonheittoa), pikkasen pakaten ja lopulta väsyneiden vanhempien leffa-iltaa viettäen. Huomenna on aika alkaa siirtymään taas. Matka jatkuu kohti Cagliaria, reittiharhautuksista 1/3 on takana.
