Mercedes-Benz museo

2019-07-14

Ajoaika: 1 tuntia, 49 minuuttia
Sähkökilometrit: 53 km (46%)
Keskikulutus 4.9l / 3.6 kW per 100km
Kokonaiskilometrit: 6595 km

Laiska joogaton aamu. Okei, oli pakko käydä puoli kuuden aikaan vessassa, mutta muuten laiskasti sängyssä, eli autossa maaten. Päädyimme keskusteluissa vaihtoehtoiseen aamiaiseen. Krista lupasi käydä ostamassa leipää alueen kioskilta. Luimme auton perässä uutisia ja blogeja kunnes nälkä kävi liian isoksi. Jäimme lopulta hengailemaan autolla jutellen, lukien ja syöden yhteentoista saakka. Teimme myös lounaan äkkiseltään, mersumuseossa olisi ikävä tepastella nälkäisenä.

Mersumuseo on vakuuuttavan näköinen ulkoa, mutta se on vielä vakuuttavampi sisältä. Siinä on yhdeksän kerrosta ja hippasen vajaa rutosti pinta-alaa. Museo toimii niin, että hissi vie ylimpään kerrokseen, mistä kävellään alas ramppeja pitkin. Me lähdimme tutkimaan tätä mestaa sen suuremmin asiaa miettimättä. Aikaa oli kulunut liki kaksi tuntia kun tajusimme olevamme vasta vähän yli puolessa väliä matkaa alaspäin. Lopussa jätimme jo melkoisen määrän autofaktaa väliin ja luimme luiskilla olevan yhteiskunnallisen historian. Paikka oli niin upea, että Kristakin, näin jälkikäteen, antaa suosittelun sille.

Museon pohjakerroksessa herneet eivät lyöneet enää yhteen. Nälkä oli eeppinen, mutta mm. museokauppa oli vielä käymättä. Niinpä menimme paikan ravintolaan. Ensimmäinen paikka missä koitimme saada ruokaa olikin kahvila, sieltä ohjeistettiin kerros alaspäin. Alakerrassa ensin piti kävellä läpi museokaupan, jotta löytyi paikka mistä sai päivän lounasta. Tilasimme ruuan ja rahan vastineeksi saimme käteemme piipparin. Täällä sen kanssa ei kävellä tiskille vaan tarjoilija tulee piipparin luo sen piipatessa. Piippari kädessä lähdimme etsimään istumapaikkaa. Menimme samantein väärälle alueelle. Päädyimme vahingossa paremman ravintolan alueelle, mistä meidät ystävällisesti “heitettiin pihalle”. Löysimme paikkamme tavallisen kansan seasta ja jäimme odottamaan ruokaamme. Tarjoilija tipautti meille lautaset, joiden sisältöä ihmettelimme. Tämä ei näytä siltä, mitä me tilasimme, ehkä Kristan tilauksessa meni jotain pieleen? Noh, ruokaa nassuun. Tarjoilija tuli vauhdikkaasti takaisin ja höpötti jotain saksaksi Kristan kanssa, ainut mitä tunnistin oli “Scheiß” (tjsp, en osaa kirjoittaa saksaa) mutta raa’asti suomennettuna “paskat!”. Jep, meillä on väärät annokset (euron kalliimmat! :)), mutta olimme ehtineet jo syömään niitä.

Mersumuseon jälkeen hyvin energisoituneina siirryimme Stuttgartin keskustaan. Siellä oli käynnissä jotkin Jazzfestivaali ja siellä oli jokin markkina-alue juuri siellä minne halusimme mennä. Markkina-alueella myytiin kaikenlaista ruokaa, ehkä silmiinpistävimpänä suolakurkkuja suoraan tynnyreistä. Löysimme kuitenkin kahvilamme, jossa vietimme rattoisan hetken. Krista luki juttuja ja minä tuunasin skriptejäni tietokoneellani. Viiden jälkeen oli aika lähteä ajamaan takaisin kämpille.

Nyt kun päiväajomatkat on siellä 100 km molemmin puolin, ja pääsemme lataamaan autoa usein, alkaa auton polttoaineen käyttö olemaan siellä, mihin olemme kotona tottuneet. Tänään tuli 1000 km täyteen tällä tankilla, tämän tankin keskiverto polttoaineen kulutuksen ollessa 3.6 litraa sadalla.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.