Väkisin väännettävät maisemanvaihtajat

2019-06-04

Ajoaika: N/A
Sähkökilometrit: N/A
Keskikulutus: N/A
Kokonaiskilometrit: 3143 km

Aamut ovat nyt hetken erilaisia. Krista käy lenkillä, minä syön aamiaista. Aamulla tuli säädettyä talon WLAN:n kanssa. Tabletti, Kristan luuri sekä Kindle ei yksinkertaisesti pääse internetiin talon WLAN:n kautta. Minulla on yksi oma extender mukana, mutta se ei tuonut pelastusta hommaan. Vika on jotenkin siinä miten yläkerrassa jemmassa oleva ADSL purkki antaa tietoja alaspäin. Aamun säädön jälkeen oli jäljellä blogaus ja työpäivä.
Työpäivä meni ripeästi ohi, ilman minkään asteen raportoitavaa tapahtumaa.

Työpäivän jälkeen lähdin ripeästi kävelemään keskustaan, sillä talon vajasta löytyvien polkupyörien renkaat ovat täysin tyhjät. Keskustasta homma oli hakea 4G purkki ja hieman ruokaa. Sain 4G purkin mielenkiintoisen järjestelyn avulla. Täällä maassa prepaid liittymillä ei saa dataa paljon paskaakaan, enkä voi saada natiivin liittymää, koska minulta puuttuu saksalaiset pankkitiedot. Joten firman vuokrasi minulle 4G purkin, jossa on heidän SIM-kortti sisällä. Nyt meillä on rajaton 4G verkko. Bad Saulgau on Saksan mittakaavassa jumalan selän takana ja se näkyy 4G verkon siirtokapasiteetissa. Sisäänpäin saa 3-8 megatavua sekunnissa, mutta ulospäin lähtee 8-18 megatavua sekunnissa.

Saksalaiset on todella ystävällisiä ja lämminhenkisiä. Ehdin nippanappa liha- ja leipäkauppaan. Nämä kaksi kauppaa jakaa saman tilan keskenään. Kukaan ei puhu merkittävää määrää englantia, mutta halu ymmärtää on suuri. Ensiksi halusin 400 grammaa jauhelihaa. Englanti ei toiminut, joten näytin kännykästä käännöksen. “OK” kuuluu toiselta puolen. Minä näytän neljää sormea. Tiskin toiselta puolen nyökätään ja sanotaan jotain saksaksi. Hän lähtee tekemään jauhelihaa. Käännyin 180 astetta ympäri ja menin leipäkauppaan, eli huoneen toiselle puolelle. Näytin seinällä olevaa tummaa leipää ja sanoin “that one”. Vanhempi rouva seurasi sormeani ja osoitti puolestaan yhden leivän pieleen oikealle. Minä sanoin “Nein” ja osoitin vasemmalle. Rouva osoitti haluamaani leipää sanoin “Da, Si, yes”. En tiedä, miksi “Da” tuli pihalle. Rouva tällä välin oli ottanut leivän käteensä ja näytti veitsellä eri osia leivästä. Minä näytin isoa mittaa kahdella kädellä, toivoen välittäväni “koko leipä”. Viesti  ymmärrettiin ja leipä pakattiin pussiin. 3 € ja jotain… Ymmärrän saksaksi kymmentä pienemmät luvut. Annoin 50€ ja kysyin “is this OK?” “Ja, Ja” vastataan sieltä ja vaihtorahat tulivat. “Danke, tyyyssss” suusta ulos ja kääntyminen 180 astetta ympäri, jonka jälkeen eteninen lihakauppaan, eli huoneen toiselle puolelle. Täällä oli jauheliha saatu jauhettua. Seuraavaksi oli edessä pihvin saanti, koitin englanniksi “Steak” ja näytin rauhanmerkkiä, eli kahta sormea. Tämä ei tuottanut merkittävää tulosta, joten käytin kännykkää ja käänsin sen saksaksi “Steak” …. … näytin sen rouvalle ja sieltä tuli takaisin “Pork?” johon vastain “JA!”. Sillä välin kun rouva nouti possupihvit, otin vielä tiskille kananmunat. Lopputulos oli toivottu, kaikki hymyilivät kauheasti ja fiilis oli loistava. Ensi kerralla koitan selittää, että haluan tavarat purkkiin ilman pusseja. Siitä tulee vielä hauskaa.

Reissun jälkeen kämpillä oli luvassa HAJU, kun otin Five fingerssit pois jalasta. Niitä ei ole pesty vielä reissun aikana ja SEN HUOMAA. Haju oli niin FUNKY, että James Brownkin jää toiseksi. Sijoitin hajupommit vessaan lavuaariin likoamaan. Pesin niitä minkä voin, jotta niitä voisi käyttää vielä huomenna, ennen kuin ne menee pesukoneeseen. Kävin itse myös suihkussa, sillä kengät eivät haise yksin pahalle. Kämpän suihku on saksalainen “Der suihku”. Sen suihkun paine auttaa räjäyttämään lian iholtasi pois. Suihkupäässä on vieläpä kaksi vaihtoehtoa, painepesu ja vesileikkaus-moodi. Tätä suihkua käyttäessään ekalla kertaa oppii kunnioittamaan vesihanaa. Vesihanaa raotetaan ihan vähän auki, jolloin suihkun paine on ihmillinen.

Suihkun raikkaana aloimme kunnostamaan polkupyöriä. Kauppareissuni aikana talon omistajien isovanhemmat olivat poikenneet ja päästäneet Kristan lukittujen ovien taa hakemaan pumppuja. Pyörät olivat hyvässä kunnossa. Laitoin renkaisiin ilmaa ja kiristin jarruvaijerit. Pikaisen huolto-operaation jälkeen kävimme tutustumassa Bogenweileriin, mikä on se kylä jossa asumme. Täällä on noin 460 ihmistä, mutta näillä on kaikkea, mukaan lukien kaupungintalo 🙂

Illan viihteenä oli Kristan järjestemä viskitasting! Olemme onnistuneet keräämään neljä eri pulloa viskiä. Iltamyssyjen jälkeen oli hyvä mennä sänkyyn blogaamaan, lukemaan ja nukkumaan.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.