Italiaiasta arkea

2019-05-28

Ajoaika: N/A
Sähkökilometrit: N/A
Keskikulutus N/A
Kokonaiskilometrit: 2547 km

Aamu meni normaalisti. Työpäivä loistavasti. Työpäivisin ruutinini on tasatunnein tehdä joko 40 punnerrusta tai 40 vastaa. Isäntäperheemme mies näki minun aamulla punnertavan ja näytti hyväksynnän merkkejä. Hän puhuu espanjaa ja italiaa, sekä hyvin auttavasti englantia, joten meillä ei ole yhteistä kommunikointimenetelmää. Olemme ratkaiseet tämän ongelman miehisesti, murahtelemme toisillemme hyväksyviä ääniä aina kun näemme toisemme. Herra opettaa jotain ja tulee aina ruokatunniksi takaisin taloon. Ruokatunnilla hän näki minun tekevän vatsoja, jolloin hän tuli antamaan ohjeita ja näyttämään mallia paremmasta mallista tehdä vatsoja. Otin opin ilolla vastaan ja jatkoin hänen mallilla loppupäivän.

Työpäivän loputtua meidän tehdessä ruokaa isäntä valmistautuessaan poistumaan talosta kertoi, että hän on personal trainer ja siksi hän neuvoi. Näin paikkani kertoa hänelle, että itse harrastan ja opetan Krav Magaa ja näin jää oli murrettu, joskin kielimuuri oli yhä läsnä. Tämän jälkeen alkoi keskustelu ja näyttäminen siitä miten Krav Maga toimii erilaisissa lyöntitilanteissa ja miten hän näkee esimerkiksi karaten…. kaikki Kuubalaiset (hän on Kuubalainen) nyrkkeillee, se on heidän kansallislajinsa, siinä missä täällä on jalkapallo. Meillä lähti homma iloisesti liikkeelle, olohuoneessa tehtiin esimerkkilyöntejä, näytettiin tekniikkaa. Kielimuuri oli vahvasti läsnä, mutta mielenkiinto kummallakin sen verta korkea, että läpi lyötiin ja väärinymmärrysten kautta päästiin eteenpäin. Jossain vaiheessa tätä Krista joutui poistumaan illan ohjelmaansa, opetuksen seuraamiseen. Isäntäkin joutui poistumaan, ilmeisesti opettamaan, vain pikkasen myöhässä. Tämän yllättävän löydöksen jälkeen jäi kovin paljon lämpimämpi kuva isännästämme. Saatamme heilua lisää olohuoneessa tai terassilla tulevina päivinä.

Illan ohjelmassa minulle oli Krav Maga treenit KMG Piementon salilla. Ajattelin mennä kahvilaan naputtamaan Hacktheboxin konetta ja sitten lähteä treeneihin 20.30. Sitten iski Italia. Kristalta tuli viestiä, että ei tänään olekaan sellaista opetusta mitä hänen piti tulla seuraamaan, sitä on huomenna, eikä se ala 16.30, vaan kello 18. Krista jäi seuraamaan kitaran soiton opetusta pariksi tunniksi. Minulle soitti Gianni ja kertoi, että treenit on klo 19.30 eikä 20.30. Hän lupasi laittaa treenipaikan osoitteen ja lainata treenipaidan. Luonnollisesti osoitetta ei ikinä tullut.

Koska sää oli selkeä ja ennuste kohtuullinen, pakkasin mukaan vain treenishortsit ja hakkeriläppärin. Suuntasin rennosti kohti sunnuntaina käymäämme kahvilaa. Matkalla kahvilaan bongasin viinikaupan, jolla oli iso määrä viskejä ikkunassa. Tästä inspiroituneena kävelin liikkeeseen ja löysin sattumalta, heidän sanojensa mukaan, Torinon isoimman viskikaupan. Valikoima oli isoin mitä olen Torinossa nähnyt. Olen jo pari päivää himoinnut siivua Laphroaighin 10 vuotiaasta, jonka näin Saksassa, joten kun se löytyy täältä liikkeestä kohtuullisen 37 euron hintaan, en epäröinyt hetkeäkään sen ostamisessa. Liike ansaitsi tähden Google mapsissani. Tänne pitää palata ihmettelemään, josko sieltä tarttuisi mukaan vielä jotain muutakin kivaa. Ehdin pikkasen tekemään lommoa HTB:n kohdekoneeseen, kun Krista tuli moikkaamaan minua kahvilaan. Vain hetki sen jälkeen alkoi tulemaan rakeita taivaalta. Nauroimme Italialle, mikään suunnitelma ei kestä kontaktia italialaisten kanssa ja nyt kelikin on italialainen.

Jakaannuimme taas kahtia, ja minä lähdin hermoja raastavalle ajoreissulle kohti salia. Monta, monta kertaa tuon 35 minuutin aikana kysyin itseltäni miksi kidutan itseäni ajamalla autoa Torinossa. Ajo on hullua, autokoulunkaan auto ei hidastanut 70 -> 50 -> 30 nopeuskylttien kohdalla kun menimme ohi rakennustyömään. Myönnetään, se autokoulun auto oli ainut mikä meni 70km/h, mutta entä ne 50 ja 30 km nopeusrajoitukset? Miksi niitä ei seurata? Miksi? Sain tööttiä kun en ajanut ratikan alle, sain tööttiä kun pakitin, sain sydärin kerran tai kaksi kun joku tuli ohi vasemmalta, sitten oikealta, yksi pysähtyi keskelle kolmikaistasta tietä hätävilkut päällä ja pari minuuttia myöhemmin lähti runsaasti ylinopeutta ajaen takaisin liikenteen sekaan ja ohitti taas minut. Ei voi ymmärtää tätä liikennettä! Kainalot hiestä märkänä saavuin salille 8 minuuttia ennen treenien alkua. Pääsin paperisodasta kohtuu ajassa läpi ja olin valmiina treenaamaan minuutilleen puolelta. Osa treenaajista tunnisti minut, samoin Vilma 2017 ohjaajakanditaatti, nyt ohjaaja. Kävimme heidän kanssa keskusteluja, kertailimme vanhoja, Vilma kertoi monesti kuinka paljon minä opetin häntä kun kävin täällä viimeksi ja hän vaatimalla vaati saada olla minun pari aina kun mahdollista, jotta voin opettaa hänelle lisää. Treenit alkoi ehkä 19.50, ehkä lähempänä 20.00 … Italialaiset … Treenit olivat silkkaa riemua, parien vaihtoa tehtiin jonkin verran, joten Vilma ei päässyt olemaan minun parina läheskään koko treeniä. Osa treenaajista hakeutui minun pariksi riemulla uudestaan ja uudestaan, osalle riitti kerta. Osa italialaisista lentää kuin leppäkeihäs, kun niille tekee yllättävän maahanviennin. Näin parikin itseänikin yllättävää ilmalentoa, kun tein maahanvientejä. Toki, olin ainut joka niitä teki, mutta niitä ei oltu kiellettykään >;), muut ei vaan osannut tehdä niitä. Yleisten treenien jälkeen opetin Vilmaa ja Giannia vielä 30-45 minuuttia yksityisesti G2 ja G3 tekniikoista. Heillä on tasokoe edessä perjantaina, siksi tällä viikolla ei ole enää treenejä.

Illan päätteeksi oli selvää, että minulla on jotain rikki vasemmassa keuhkossa. Saksassa on pakko mennä lääkäriin. Olin päättänyt tehdä sen jo aikaisemmin. Nämä treenit alleviivasivat tarvetta, jotain on pahasti rikki sillä puolen. Voin lenkkeillä, voin punnertaa, voin tehdä vatsoja ja yleisesti kuntoilla kohtuullisesti, mutta energisten Magatreenien jälkeen vasen puoli keuhkoista rohisee ja pikkasen pistää. Tällaisenaan se keuhko ei kestä edes E1-leiriä, saati tasokoetta. Jatkan valmistautumisia ja treenaamista kohti E1:sta ja rauhoitan vasta, jos tuota ongelmaa ei saa korjattua tulevan kolmen viikon aikana.

 
Google Photos Refresh Token invalid. Please authenticate from Photonic → Authentication.
Error encountered during authentication:
{
  "error": "deleted_client",
  "error_description": "The OAuth client was deleted."
}
See here for documentation.

Leave a Reply