Jonossa sorsien takana

2019-05-20

Ajoaika: 8 tuntia, 6 minuuttia
Sähkökilometrit: 137 km
Keskikulutus 6.5l / 0.7 kW per 100km

Kokonaiskilometrit: 688 km
Meillä oli Ruotsin laivassa minihytti käytössä. Moisessa hytissä on ne perinteiset seinälle nostetut sängyt. Olemme aikaisemmin ottaneet tuplaleveän sängyn, kun sellaisen on saanut, jolloin on ollut mukava nukkua vierekkäin. Päädyimme nytkin nukkumaan yhdessä sängyssä, vastoin aikaisempia puheita ja suunnitelmia. En voi sanoa yötä rennoimmaksi ikinä, mutta levättyä tuli. 

Aamu laivalla oli hieman epätodellinen. Missään kohtaa ei kuulunut tiedostusta siitä että saavuttiin satamaan, missää kohtaa kukaan ei patistanut meitä autokannelle. Niinpä olimme aikalailla viimeisiä, jotka saapuivat autolleen. Sitä ennen tuli juotua kahvit ja pistettyä eilen illalla kirjoitettu blogiviesti verkkoon. Tällä kertaa aamiainen jäi miespuolisilta väliin, sillä sen piti olla eilinen pitsa mikä jätettiin ostamatta. Sen piti olla pitsan korvike “jämäpata”, mutta sitä ei ehditty kaivaa autosta pihalle. Jos vaikka olisikin ehditty kaivamaan, ei sitä olisi ehditty syömään, sillä autojono lähti purkautumaan kesken meidän pakkauspohdinnan, niinpä vain ajoimme pois – vailla aamiaista, lohtuna vain lämmin kuppi kahvia.

Ruotsirutiiniimme kuuluu aamulenkki ja sen jälkeen uiminen/saunominen/suihku Eriksdalsbadet. Tällä kertaa hyödynsimme paikan päältä löytyvää sähkölatauspistettä! Parkkimaksu oli ainut kustannus. Ehdimme lataamaan auton täyteen latinkiin, mikä oli juuri niin kuin olimme suunnitelleet. Ennen kuin lähdimme Eriksdalsbadetista kävimme noutamassa kahvit viereiseltä kesäkahvilalta. Kahvilassa oli tiskin edessä jono. Sen jonon muodosti kaksi sorsaa. Niistä uros päästi sulosointuisia sorsaääniä koko ajan. Meille selvisi, että he ovat harmittomia joka-aamuisia asiakkaita. Sorsat saavat aamuisin briossileipää/pullaa. Ilmeisesti vain tämä kelpaa heille. Jos herran kutsuääniin ei vastata säädyllisessä ajassa, rouva pomppaa tiskille ja alkaa kohtuu äänisesti tivaamaan Briosin perään. Ohitimme heidät kuitenkin jonossa ja ostimme kahvia sekä kuumaa vettä. Emme valitettavasti tajunneet ottaa kuvaa näistä kahdesta tässä kohtaa.

Matka Tanskaan sujui vauhdikkaasti. Otin erinäisiä kirittäjiä itselleni, joiden perässä koitin pysyä. En vieläkään tajua tätä moottoritiekäyttäytymistä Ruotsissa. Aivan surutta mennään +20-30 kilometriä yli nopeusrajoitusten. Tein sitä samaa taas. Etenimme siis 130-150 kilometriä tunnissa kohti etelää, mikä selittää auton poikkeuksellisen suuren polttoaineen kulutuksen. Vain Saksan baanaosuus todennäisesti tulee aiheuttamaan isommat polttoainekulutukset, muuten meidän pitäisi pysyä hyvinkin maltillisissa tai pienissä määrissä. 🙂Lounastauko vietettiin pikkasen etelämpänä kuin viime vuonna, jollain näköalapaikalla, minkä Krista valitsi. Lounaaksi oli miilunpolttajan pastaa ja meidän reissukeittiön ihailua. Pienet muutokset, mitä olemme tehneet aikaisempien kokemusten pohjalta, ovat muuttaneet keittiön käyttämisen merkittävästi mukavammaksi. Kaikki reissuun liittyvä tekeminen tuntuu menevän helposti ja rutiinilla. Kummankin fiilikset ovat hyvin korkealla muunmuassa tästä syystä.

MökkiLAN reissut ovat mielenterveyttä lataavia, mutta keholle kovin kovin kuluttavia ja raskaita muunmuassa liian vähäisten yöunien vuoksi. Iltapäivällä tunti ruokailun jälkeen olin valmis nukkumaan. Oletin viime vuosien kokemusten perusteella, että auto pysähtyy ja mies nukkuu pienen hetken ennen kuin jatketaan. Tänä vuonna tämäkin tilanne hoidetaan eri tavalla. Krista hyppäsi rattiin ja ajoi autoa pari tuntia kohti etelää. Pääsin onnellisesti nukkumaan ja poikkeuksellisesti tarkkailemaan reissua pelkääjän penkiltä.

Ilta päättyi Tanskassa Dispensary baariin. Järkytyksemme oli suuri kun saimme käsiimme viskimenuun. Menu oli pahasti rikki, sisälsi paljon yliviivauksia ja baarimikko kertoi, että menuu on vanhentunut. Kaikki antoi vaikutelman siitä, että Dispensary on luovuttamassa viskeistä. Takana olevat hyllyt kyllä notkuivat viskejä, mutta baarimikon into ja menu kunto antoi meille aivan toisen vaikutelman. Baarimikko tosin vaihtui puolessa välissä iltaa. Uusi henkilö paljastui baarin omistajaksi. Hän kertoi meille, että syy miksi menu näyttää siltä kun se näyttää, johtuu siitä että he ovat siirtymässä digitaaliseen muotoon. Paperiversion kanssa kului ihan posketon määrä paperia ja hän halusi päästä eroon siitä. Uusi digitaalinen menu on tulossa 10 päivän sisään käyttöön. Aaaaa! Ja baarimikon tarjoilualttius, sekä kyky puhua viskeistä oli aivan eri tasolla. Päädyimme vaihtelemaan suosituksia viskeistä, baareista sekä viskikaupoista. Huomisen reitille tuli yksi lisäpysähdys!Huomenna on siirtymä puoliväliin Saksaa, missä teemme kolme päivää töitä. Toivottavasti paikka on teknisesti riittävän hyvä.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.