Nykyinen hotellihuoneemme on melkoisesti parempi kuin missä vietimme viime viikon. Se tarkoittaa siis sitä että meillä on juoksevaa makeaa vettä huoneessamme! Tämän paikan manneraamiainen on kuitenkin merkittävästi heikompi kuin se mitä saimme saarella, kaksi paahtoleipää per nassu ja muroja jos haluat. Aamiaisen jälkeen Juha varasi keskiviikon pääohjelmansa, siltakävelyn. Krista päätti jättää kyseisen tempun väliin. Huomenna, ensimmäistä kertaa tämän matkan aikana, me eroamme toisistamme!
Tiesittekö että 26.01. on Australia päivä? Se tarkoittaa että kaikkialla juhlitaan Australiaa! Tämän vuoksi päätimme kävellä koko päivä pitkin Sydneytä. Niinpä lähdimme kävelemään kohti satama-alueita maalina Sydneyn oopperatalo ja satama-alueet. Ensimmäinen asia mitä kuulimme ulkomaalaisilta, kun tepastelimme satama-alueella, oli “Finlandia vodka” ja jotain keskustelua aiheesta. Voin kertoa että kun kuulee maamme hienoista tuotteista täällä toisella puolen maapalloa siinä nousee ylpeys isänmaasta sydämmeen, kurkkuun ja silmäkulmaan saakka.
Päätimme ekalla kierroksella jättää Oopperatalon väliin, sillä Juhalle iski nälkä. Aamianen ei kantanut kovin pitkälle. Päädyimme piknik-tyyliseen lounasratkaisuun. Paniini, kolmea sorttia salaattia sekä pullo kuohuviiniä toimi lounaanamme. Istuimme the rocksilla pienen esiintymislavan edessä. Kun pullo kuohuvaa oli saatu lärvii alkoi tapahtumaan. Juha oli koko lounaan ajan silmäillyt viereisen seurueen puhallettavaa kengurua. Lopulta hän uskaltautui lähestyä sitä. Ystävälliset aussit antoivat vielä aussilipun selkään kengurun halaajalle.
Kenguruhalin jälkeen lähdimme etsimään homoja. Matkan varrella löysimme Sydneyn vanhimman pubin. Pikku pysähdyksen jälkeen eksyimme ostoksille ja sitten olikin jo nälkä. Päätimme toistaa piknik idean. Saatuamme ruoka mukaaan jatkoimme lesbojen etsintää. Lopulta löysimme Sydneyn homojen ja lesbojen kuoron. Ehdimme juuri heidän viimeiseen kuorolauluesitykseen. Se oli hyvää kuultavaa se. Keikan jälkeen palasimme takaisin ensimmäiselle lavalle pikku piknikille.
Tämän mahtavan musiikkikokemuksen jälkeen suuntasimme vihdoin, tunteja myöhemmin, takaisin oopperataloa ihmettelemään. Matkalla sinne törmäsimme upeaan laukkukauppaan, josta löytyi todella hyvä laukku. Kierreltyämme menimme sisään ja leikittelimme ajatuksella mennä katsomaan oopperaa. Noin varttia myöhemmin kaksi kappaletta kiireisiä reppureissaajia matkusti takaisin laukkukauppaan ostamaan laukun. Sen jälkeen valitsimme junat ja hukkasimme 40 minuuttia aikaa junien odotteluun. Juoksujalkaa suihkuun, paremmat päälle, uusi reitti ja juosten takaisin oopperatalolle. Paluumatkaan kului vain 20 minuuttia. Sydneyn oopperatalossa on pieni jekku opiskelijoille. Heillä on käsite “student rush”. Jos heillä on paljon myymättömiä lippuja viimeisen tunnin ajan ennen esityksen alkua opiskelijat saavat parhaat mahdolliset liput 50$. Niinpä tänä iltana kaksi hieman hikistä opiskelijaa istui premium paikoilla katsomassa Tosca-oopperaa. Nyt on Sydneyn oopperatalokin koettu.
Since Juhas bridge walk is in the morning and todays Opera was so late I won’t be doing the translation this evening!
