2019-06-17
Ajoaika: 1h 41 min
Sähkökilometrit: 56 km ( 52%)
Keskikulutus: 3.9 l / 6,05 kWh / 100km
Kokonaiskilometrit: 4692 km
Kuuntelemme ajomatkoilla mielenkiintoisia kirjoja. Ne ovat erilaisia itsensä kehittämiskirjoja. Kesällä on hyvää aikaa kehittää ja tuunata arkirutiineja. Yksi näistä tuunattavista arkirutiineista on aamu. Herään usein luonnollisesti jonkin verran ennen kuutta, mutta en koskaan nouse ennen kuutta. Olen jo pitkään halunnut korjata tämän, joten tänään alkoi korjaustoimenpiteet. Keittiössä odottaa suklaa-aprikoosi minua, jos nousen ennen herätyskelloa sen syömään. Tänään aamulla nappasin suklaa-aprikoosin 🙂. Kristakin tuunaa heräämistään. Turhan monena aamuna on käytetty kerran torkkunappia. Nyt kännykkä on herättämässä toisessa huoneessa, joten torkutusta ei tapahdu. Uuden terävämmän heräämisen jälkeen edessä oli joogaa. Jo näin viikon jälkeen on huomattavissa eroa ainakin miespuolisten venyvyydessä. Myönnettäköön, että minulla tuo jooga ei tällä hetkellä ole hengitysharjoitus vaan venytysharjoitus. Keskittyminen on siellä hallitun venyttämisen puolella ja hengitys hoituu itsestään 1… 2…3…4…5… kertaa 🙂
Aamulenkin sijaan otin ibuprofeiinia ja suunnittelin miten saisin syvää työtä (deep work) enemmän aikaiseksi. Rakentelin työpäivän runkorakennetta uusiksi. Nokia-ajan sähköpostitemppuilut toimivat yhä ja 0-viestin inbox on helppo pitää. Palaverejakin on todella vähän – niin kuin kuuluukin, joten kyse on enää keskittymisen fokusoimisesta kunnolla. Keskittymistä saadaan mm. olemalla lukematta sähköposteja kahteen ekaan tuntiin – niinä tunteina tehdään päivän kovin kehitystyö :).
Tänään jotkut kaksi henkeä kävivät pannuhuoneessa keskellä päivää. Pannuhuone on “meidän puolella”, vaikkakin lukittavan välioven väärällä puolella meistä katsottuna. Käytämme sitä tilaa auton reissuvarusteiden säilyttämiseen. Kuulimme höpötystä, naurua ja meidän kamojen (!!!) siirtoa. Toki, ne oli pinottu ihan suoraan pannuhuoneen oven eteen, sillä me emme käytä sitä huonetta. :D. Emme koskaan saaneet selville mitä he tekivät pannuhuoneessa, mutta kunnon saksalaisina he olivat siirtäneet meidän kamat takaisin oven eteen \o/ 😄
Illalla kävin Lauphaimissa treenaamassa ja vetämässä treenit. Kunnon hikitreenien puolessa välissä vasemmalle puolelle palasi tuttu rohina. Voi, että olen kiitollinen siitä. Tämä kertoi minulle tässä ja nyt, että valitsin oikein kun peruutin E1-leirin. Lauantaina Matthiaksen yli viiden tunnin treenien jälkeen olin hieman pettynyt, että olin mennyt peruuttamaan E1 leirin. Sen päivän pohjalta olisin kestänyt sen. Rohinan vuoksi tiedän, tiedän, että valitsin oikein. En olisi kestänyt leiriä. Tämä poistaa kaiken harmituksen. Nyt myös tiedän miksi en havainnut tätä aikaisemmin. Kun se on melkein parantunut voin treenata lujaa ja paljon, vasta parin päivän päästä on selkeitä ääniä ja tästä varmaan päivä tai kaksi treenausta eteenpäin ja on vahvoja tuntemuksia. Nyt myös tiedän, että tarvin 2 viikkoa joogaa ja ibuprofeiinia ennen kuin olen mahdollisesti tämän taklannut. Huomenna jooga tulee maistumaan tavallista paremmin, koska tiedän nyt minulla on tunnettu paholainen käsissäni tuon kyljen kanssa.
