Lähdimme aamulla poikkeuksellisesti taksilla vanhaan Havannaan. Taksin hinta täältä vanhaan Havannaan on merkittävästi vähemmän kuin sieltä tänne. Hinta oli 5 CUC majapaikastamme vanhaan Havannaan, kun vanhasta Havannasta majapaikkaamme se oli 12 CUC. Tavoitteemme oli 4 CUC, mihin ei päästy koskaan vanhassa Havannassa. Täältäpäin mentäessä, se oli OK.
Olimme Plaza hotellin aulassa sopivaan aikaan jonottaaksemme lippuja bussireissulle Vienalesiin. Olimme ehkä neljäs jonossa, mutta varaamamme aika ei riittänyt lähellekään. Yhtä asiakasta käsiteltiin ehkä 20 minuuttia, joskus enemmän, joskus vähemmän. Meidän piti hylätä jonotus ja siirtyä salsatunnille.
Itsehän olen tanssilattian partaveitsi, joten salsa lähti välittömästi luonaaman. Muistin lähes aina lähteä oikealla jalalla, vasemmalle siirtyminen oli helppoa, oikealle mahdollista vain jos en ensin tajunnut että sinne piti mennä. Kääntyminen mihin tahansa suuntaan vaatii noin 110% huomiosta. Ja tämä ennen musiikin tuomista pelikentälle. Musiikki ja liike …. WOO! Rautakanki, rytmihirviö miettimässä miten ihmeessä jalkojen piti mennä ja miten kukaan löytää tästä musiikista rytmin? 
Tunnin loppupuolella Kristan parina mentäessä homma alkoi jotenkin kulkemaan. Todellisuudessa tanssi kulki siinä määrin, että menemme huomenna uudestaan. En silti löydä sitä pirun rytmiä…
Lounas muodostui 10 peson pitsoista ja hedelmistä. Testasin samalla yhden peson kahvia. Kahvijuomat täällä ovat espressoa. Aamiaisella olemme saaneet aina hyvää espressoa, joten ajattelin koittaa katuversiota. Kadulla se espresso on täynnä sokeria. Sokeria on siinä niin paljon, että Kristankin mielestä se oli juotavaa. Hän ei edes pidä kahvista!
Lounaan jälkeen edessä oli uusi jonotusyritys Plazassa. Jonottaessani Krista löysi suomalaismiehen miesten vessasta. Tässä hotellissa naisten vessa oli tarvikevarastona, joten naiset ilmeisesti käyttivät miesten vessaa. 
Jonotuksemme meni mukavasti suomalaisten kanssa reissujuttuja vaihtaessa. Lopulta pääsimme ostamaan reissumme lippuja. Kello oli tosin yli klo 13:00, joten keskiviikolle emme voineet enää saada lippuja. Olimme hyvin varmoja siitä että neljän tähden hotelli Plazassa voisi sen bussikierroksen maksaa kortilla. Olimme väärässä. Heille käy vain CUC käteisenä. Meillä oli mukana euroja ja dollareita, koska ajattelimme vaihtaa valuuttaa joka tapauksessa. Krista jäi pitämään paikkaa ja minä lähdin vaihtamaan valuuttaa. Krista oli etukäteen selvittänyt pankin sijainnin ja olimme matkalla salsatunnille tarkistaneet sen paikkaansa pitävyyden. Nyt kun koitin mennä sinne, se oli aivan täynnä ihmisiä ja täysin erilainen kuin se Cadeca, missä me olimme tulopäivänä vaihtaneet valuuttaa. Käyttämäämme Cadecaan pääsi vain yksi henkilö kerrallaan ja se oli hyvin järjestäytynyt paikka. Tämän pankin edessä oli kaaos ja säätö, joten hylkäsin sen ja kaivoin kartasta seuraavan pankin tai Cadecan. Yksi tunti, kaksi pankkia ja kaksi Cadecaa myöhemmin minulla ei ollut kuivaa kohtaa vartalossani, mutta minulla oli muutama sata CUC:ta taskussa.
Bussireissun varaamisen jälkeen lähdimme kävelemään turistikadulle vanhassa Havannassa. Hinnat tällä alueella on hyvässä tapauksessa kaksi kertaa kovemmat kuin majapaikkamme lähellä, monessa kohtaa kolme kertaa kovemmat tai ruuan kanssa monta kertaa kalliimpaa. Esimerkiksi se 10 peson pitsa maksoi tuolla 3 CUC, eli noin 60 – 75 pesoa. Ei ihme että tapaamamme suomalaispariskunta piti Kuubaa kalliina paikkana.
Nautimme rannan tuulista ja katsoimme torstain kohdetta Fortaleza de San Carlos de La Cabana. Mahtava linnake, joka kannattaa / pitää käydä katsomassa. Samasta paikkaa pääsi ihailemaan outoa jättisoihtua. Ukkosen jyrähtely sai meidät lähtemään vauhdikkaasti kohti majapaikkaa ja illallista. Onnistuimme välttämään sateen vaikka taivas näytti ihanan uhkaavalta
Illallisella ajattelimme hieman revitellä ja tilata alkuruokaa. Alkuruoka oli jännittävä. Se oli sekoitus Kallen mätitahnaa ja porsaan läskiä. Lisäksi annos oli toiselta puolelta lautasta kylmä ja toiselta puolelta kuuma. Emme tilaa samaa uudestaan. Illallisen jälkeen tuli harjoiteltua vielä salsaa huoneessamme. Tästä se lähtee, jollain tasolla.
