Aamu alkoi sateella, joten muutimme alkuperäistä suunnitelmaamme herätä aikaisin ja mennä rannalle ajoissa. Niinpä nukuimme myöhään ja jakaannuimme vielä kahtiakin. Krista lähti sadetta uhmaten rannalle aurinkoa ottamaan ja Juha jäi majapaikalle lukemaan. Ruoka-aikaan yhdistyimme taas, tällä kertaa rannalla. Ei kestänyt kovin kauaa kun juoksimme sateelta suojaan läheiseen ravintolaan. Ei sade muuten olisi haitannut, mutta kirjoilla ja sanomalehdellä ei ollut mitään suojaa. Sateet olivat lyhyitä, joten palasimme niiden välillä rantaan, kunnes tuli hieman nälkä.
Syötyämme palasimme takaisin majapaikalle pelaamaan shakkia, jonka jälkeen otimme torkut. Myöhäisiltapäivä meni Juhalla majapaikalla ja Kristalla taas rannalla. Tällä kertaa hän kellotti koska rannalta loppuu aurinko ja kartoitti paikan jossa aurinko on mahdollisimman pitkään 🙂
Illalla kävimme matkamme romanttisimmalla illallisella. Romanttisuusaste muodostui lähinnä upeasta maisemasta ja öljykynttilästä pöydässämme. Ruokana meillä oli todella hyvää pitsaa :).
This day started out with a rain so we changed our original plan to wake up early and go to the beach. We slept late and divided in two. Krista went to the beach and Juha stayed at the bed & breakfast to read. During lunch time we joined again and it didn’t take long for the rain to start. We ran for cover to the nearest restaurant. The rain wouldn’t have been a problem but we had books and a magazine which didn’t have any cover. The rains were short so we returned to the beach until we got little hungry.
After we ate we returned to the bed & breakfast for few games of chess. After that we took a nap. Late afternoon Juha stayed again in the bed & breakfast and Krista went to the beach. This time she checked which part of the beach gets sun the longest and at what time the sun is really gone :).
In the evening we had the most romantic dinner so far. The romantic part was a beautiful scenery and oil candle on our table. We ate really good pizza 🙂
[Best_Wordpress_Gallery id=”24″ gal_title=”21.08.2006″]
Kortti tuli perille. Kiitokset siitä! 🙂
Juu kortti tipahti.Muuten ton kuvasarjan romantisuuden lopettaa tylysti Leivon pärstä. Olin ihan lomafiiliksissä että tonne pitäis taas päästä ja viimeinen kuva tappoi sisäisen lapseni.
Mitvit. Tämä ei olekkaan wysiwykki vaan joku ihmeen pudotan kaikki rivivaihdot pois pölömaatti.
Antti, loistokommentti. Pokkani petti siinä määrin etten pystynyt tuota lukemaan Kristalle. Uskoisin että tämä nielee html-tageja kuitekin, vaikkei wisiwykki olekaan.