sunnuntai, 2026-06-21
Ajoaika: 7 h 1 min
Keskikulutus: 12.5 l / 100km
Kokonaiskilometrit: 5199 km
Päivää ilman asvaltti-ihottumaa Veikon polvissa: 0
Heräsimme normaalisti ja Veikko alkoi katsomaan ohjelmia, minä pakkasin autoa. Edessä oli yli 6 tuntia pelkää ajamista ja siihen tauot päälle. Tavoite oli olla kesätalolla ennen kuin on pimeää.
Alkupää matkasta oli upeaa maisemaa, sitä ihastellessani harmittelin, että Veikko ei tätä näe kunnolla hänen ollessa takapenkillä ja erityisesti kun hän katselee ohjelmiaan kuten sunnuntaina saa. Sitten tajusin, että
- automme on vanha, siinä ei ole airbagiä kuin kuskille.
- Veikko istuu nyt tuolissa mikä kiinnitetään turvaistuimella
- Hän voisi istua edessä sen aikaa kun ajamme kaunista rannikkoa
Niinpä menin ensimmäiselle pysähdyspisteelle, poistin herralta tabletin ja siirsin hänet eteen. Häntä jännitti ja hän vastusti, sillä hän halusi katsoa ohjelmia. Täällä edessä on ihan tylsää kuului pelkääjän penkiltä ainakin ekan vartin verran. Ajoimme noin tunnin verran niin, että herra oli edessä ja jossain vaiheessa hän sai kiinni maisemien katsomisesta. Kun siirryimme valtateille herra pääsi takapenkille katsomaan ohjelmiaan.
Auton ulkolämpötilamittari näytti 36 astetta ajaessamme 120 km/h kohti kesätaloa. Auton tehot loppuivat taas, maksiminopeudeksi jäi noin 120 km tunti. Asiaa pitää tutkia kesätalolla. Epäilen jäähdytysnesteitä, niitä neuvottiin tarkkailemaan.
Ajo oli pitkä. Se vei meiltä lopulta noin 10 tuntia. Pysähdyimme syömään ja jaloittelemaan noin kahden tunnin välein. Oli hauska huomata, että alan tunnistamaan vuoriston muodoista meidän olevan lähellä kesätaloa. Kesätalolla edessä oli vielä purkamisen riemu ja kaatuminen sänkyyn. Pitkä ajo, kovassa kuumuudessa on ilmeisen raskasta
