2023-06-10
Ajoaika: 39 min
Sähkökilometrit: ??
Keskikulutus: ?? l / 100km
Sähkökulutus: ?? kWh / 100 km
Kokonaiskilometrit: 654 km.
Aamu Schortensin viereisellä leirintäalueella alkoi märkänä ja viileä, taivast täynnä pilveä. Minua jännitti minkälainen päivä on luvassa?
Jotkut asiat tulevat kuin vanhasta muistista kuten aamiaisen tekemään leirintäalueella. Se onnistui täydellisesti vaikka aamiainen oli pikkaisen erilainen suhteessa aikaisempiin vuosiin. Veikko jopa auttoi tiskauksessa.
Aamupäivä käytettiin leirintäalueeseen tutustumiseen, energia ei ollut ihan täysissä kenelläkään edellisen illan nukkumishaasteiden jälkeen. Lopulta tutkinta päättyi leirintäalueessa kiinni olevalle rannalle, josta löytyi kiipeilytelineitä ja heikkalaatikko.
Yhdeltätoista aamulla lämpötila oli noussut yli 25 asteen ja minua alkoi taas jännittää minkälainen päivä on tulossa? Ruokailu tapahtui hikoillen, päiväunet teltassa – hikoillen. Tässä kohtaa jo oli selvää, että päivä tulee olemaan raskas. Meillä on paljon muistettavaa vanhoista opituista jutuista ja Veikko tuottaa satunnaistapahtumia tasaista tahtia.
Iltapäivällä tuli malliesimerkki vanhojen sääntöjen muistamisesta. Juha istui auton takana ja noustessaan ihmetteli miksi perse on märkä? Krista sanoi, että hän rikkoi vanhaa sääntöjä, jonka hän muisti vahingossa kastellessaan auton perän: “Auton sisällä ei saa kaataa vettä”. Sääntö on olemassa syystä, tästä virheestä oli jo kerran opittu ja oppi unohdettu. Näitä sattumia on luvassa paljon lisää.
Wilhemshavenin tutkiminen ja ensimmäinen leirintäalue viikonloppu oli viikonlopun tavoite, joten jatkoimme suunnitelman toteuttamista. Auto liikkeelle ja kohti Wilhemshavenia! Tutkimissuunnitelmia korjattiin alaspäin. Tavoite: “Löydetään kahvila ja juodaan kahvit & pillimehu” – se riittää tutkimiseksi. Unohdetaan pitkät kävelyt yms.
Lyösimme ihan unelmaparkkipaikan – varjossa, leikkipuiston vieressä, kyseenalaisella alueella – tämä viimeinen kohta selvisi vasta 10 minuuttia myöhemmin. Siitä lähdimme kävelemään Juhan etukäteen selvittämään alueeseen. Osumamme alue, ei ole sitä kauneinta Saksaa tai Wilhelmshavenia, mutta 25 minuutin tarpomisen jälkeen löysimme kahvilan, joka oli sopivan turistinen. Samalla pääsi ihastelemaan juna-aseman/kauppakeskusken vieressä olevaan suihkulähdettä jonka kanssa ryhmämme riehakkain päätyi tekemään lähempää tuttavuutta. Suihkulähteessä tuli testattua tuliterää lapiota veden kanssa, heikkaa ei hyvästä yrityksestä huolimatta saatu irti penkin alta.
2019 tämän auton kanssa iso ongelma oli se että auton missään pistokkeessa ei ole virtaa, kun autosta on virta poissa päältä. Luurien & läppärin akkujen lataus oli oikea ongelma. Tänä vuonna laitteiden akkujen lataustaso on kaukana listan pohjalla – joskaan latausta ei voi unohtaa. Suurin haaste on miten saadaan virta riittämään aikuisissa.
Wilhelmshavenissa tuli lopulta käveltyä reilu tunti, leikittyä leikkipuistossa reilu tunti. Kävelyajasta liki koko ajan kannoin Veikko hartiarepussa. Kuntoni on päässyt selvästi heikentymään sitten 2019. 13 lisäkilon kantaminen tunnin verran melkein 30 asteen kuumuudessa oli oikeasti raskasta. 2019 vuoden kunnolla tuo olisi ollut lämmittelyä, sitten aloitellaan tappelutreeni.
Kello on yhdeksän illalla leirintäalueella olin aivan liian katki kirjoittamaan blogia tai tekemään mitään ylimääräistä. Veikkokin suostui nukahtamaan aika nopeasti.
Päätöksiä/oppeja
- Telttaviikonloppuisin Veikon nukkumaanmeno aika on runsaasti myöhemmin, ehkä 21 tms. Heräämme tästä riippumatta kuuden jälkeen, jos aikuiset ei herää, pieni mies herättää.
- Aivan hemmetisti ruokaa ja vettä – koko ajan, ihan koko ajan.
- Hyvin yksinkertaisia ja lyhyitä tavoitteita, ainakin tässä vaiheessa kun rakennamme tapoja ja leirintälogistiikkaa.
- Kuntoiluun on syytä panostaa viikonloppujen ulkopuolella
