2023-05-25
Ajoaika: N/A
Sähkökilometrit: N/A
Keskikulutus: N/A l / 100km
Sähkökulutus: N/A kWh / 100 km
Kokonaiskilometrit: 500 km
Uusi aamu, uusi arki. Ennen päivän talon ulkopuolisia aktiviteettaja Veikko ja Krista kasasivat Australiasta saatua palapeliä. Palapelejä on mukana useampi kappale, vaihtelevilla haasteilla.
Tänään oli ensimmäinen päivä testata kesän torirutiinia. Kesäreissuillamme, perinteikkäästi, olemme menneet kahdestaan torille ja aloittaneet työpäivän vähän myöhemmin, joten tänäkin vuonna torille mennään kahdestaan. Kahdestaan menijät ovat Krista ja Veikko.
Paikallinen tori oli pieni, mutta pippurinen. Tori koostui kahesta myyjästä: vihannesmyyjä ja kalamyyjä. He kahdestaan pistivät parastaan ja tarjosivat hyvin laajaa valikoimaa. Suomessa torireissuun kuuluu lihis + pillimehu kauppahallissa. Täällä taasen lähikahvilasta saatiin perisaksalainen kirsikkapillimehu.
Aamupäivän muut pysähdyspaikat oli pankki, joka oli välittömästi kauppareissun kokokohta: keinuhevonen, jolla sai oikeasti keinua! Se ei ollut pelkkä koriste!
Täällä on ainakin viisi eri ruokakauppaa. Minä ja Veikko olemme käyneet nyt neljästä niissä. K&K on saavuttanut Kristan suosion, sijainnillaan ja lasten kokoisilla kauppakärryillä. Minun suosion on taas saavuttanut Edeka kattavimmalla (viski)valikoimallaan. K&K:n sijoitus kärsi hieman Kristan kirjoissa tänään, sillä sieltä ei löydy tofua – kauttarantaen kerrottiin, että ehkä Edekassa olisi.
Iltapäivällä miesten toimintakerhon aktiviteetteihin oli suunniteltu kirjaston lastensatutunti. Vain vähän vastentahtoisesti menin sinne. Tuntematon paikka, tuntematon tapahtuma, kieli jota en ymmärrä ja läjäpäin lapsia on aikalailla takuuvarma kaaostapahtuma. Paikalla oli kaksi vanhempaa kirjastotätiä, joiden kanssa kielimuuri oli iso ja korkea. Sain silti välitettyä miksi olemme paikalla ja he taasen minulle, että, ehkä, ilmeisesti, näitä lastentunteja on joka kuun ensimmäinen torstai… Kai. Ainakin heinäkuun 6 päivä on jotain. Siitä olen varma.
Tämä tarkoitti, että meille jäi runsaasti aikaa käsiin, jonka nuori herra halusi käyttää juosten kaupungissa. Pientä ohjeistusta antaen, sain juoksusuunnan olemaan kohti leikkipuistoa. Matkalla sinne kohtasimme puun ja pahimman pelkoni: Veikko osaa jo enemmän saksankieltä kuin minä. Herra kertoi minulle useita kertoja, myös myöhemmin pidetyssä uusintakuulusteluissa, että kyltissä oleva sana tarkoittaa neljäätoista (14). En tiedä mitä 14 on saksaksi, enkä tiedä mitä kyltissä lukee, joten pojan sanomisia on uskottava….
Ilta meni rentoutumiseen, lukemista ja rentoutumista, sekä vähän viskiä…
