Ranskalaiset oppii englantia

2018-06-29

Ajoaika: N/A

Keskikulutus: N/A

Keskinopeus: N/A

Kokonaiskilometrit:  3416 km

Talossa oli hyvin rauhallista aamulla. Unta urheimmalla herääjällä oli vyön alla vähän yli viisi tuntia. Ei aamulenkkiä tai aamukuntoilua, vain aamiaista ja uutisten tuijottamista. Päivä lähti käyntiin heti aamulla tilannetarkistuspalaverilla. Onneksi kahden tunnin aikana kahvi oli ehditty nauttimaan sen verta paljon, että mies oli täysin hereillä.

Tänään La Rochellessa oli Camacin myyntinäyttely. Se oli Kristan päivän ohjelma. Valitettavasti näyttelystä kertovalla webbisivuilla ei kerrottu mihin aikaan näyttely on auki. Sovimme päivän suunnitelmaksi seuraavaa: Krista lähtee kahdelta liikkeelle, käy tankkaamassa kaikki astiamme erinäisillä tuotteilla roskattomassa kaupassa ja sitten menee Camacin näyttelyyn. Me tapaamme klo 16.00 pitsaperjantai nimissä eilisellä ravintolalla, koska siellä oli mahtavat pitsat.

Noooh, Ranskassa kun ollaan, hommat menee just niin ku halutaan. Camac näyttely alkaa neljän jälkeen, sitä ennen on konsettia ja jotain häslinkiä. Krista kävi ostoksilla ja hengaili kaupungilla kunnes minä saavuin paikalle. Ranskassa ei syödä neljältä, koska ravintolat eivät ole auki – höpsöt turistit ei vaan tiedä tätä. Löysimme läheltä ravintolan jossa oli service non-stop, eli he palvelevat (hitaasti) koko päivän. \o/  Täällä on turistikausi alkamassa, se näkyy mm siinä että tarjoilijat sekä asiakaspalvelijat koittavat puhua englantia! Krista vieraillessa yhdessä ekolaukkuliikkeessä, kesäharjoittelija laitettiin käymään pitkät esittelyt liikkeen toimintaperiaatteista Kristan kanssa englanniksi. Kristan halukkuutta olla kuuntelemassa ei kysytty, se oletettiin. Ravintolassa taasen, tarjoilija hyvin nopeasti vaihtoi englantiin. Krista puhui ranskaa, tarjoilija vastasi hänelle ranskaksi sekä englanniksi ja puhui minun kanssa englantia. Täällä vanhemmat työntekijät pistävät nuoremmat työntekijät puhumaan englantia. Sitä oikein kannustetaan! Wooo! Lähtiessämme reissuun kaikkien saatesanat oli että englannilla ei pärjää. Me taisimme osua siihen ainoaan pikku kaupunkiin, jossa sillä pärjää tai sitten asenteet ja kielitaito on muuttumassa täällä.

Ruokailun jälkeen kävimme ostelemassa ruuat torilta. Juhan oli pitänyt päivittää kauppalista pitämään sisällä muunmuassa Nantesiin sovitut ostettavat ruuat. Juha ei ollut tehnyt sitä, eikä yhtään muistanut koko Nantensiin lähdön valmistautumista. Joten ostimme vakiolistan mukaan. Tässä kohtaa kumpikaan ei huomannut ongelmaa. Toriostosten jälkeen jakaannuimme taas. Krista meni takaisin Camacin myyntiesittelyyn ja Juha lähti ostamaan Bowmoren 9 vuotiasta viskiä.

Kristan saavuttua illalla kämpille alkoi auton pakkaus – tämänkin Juha oli unohtanut aivan täysin. Krista aloitti pakkaamisen, Juha pakkaamisen suunnittelemisen. Tässä kohtaa havaittiin mitä kaikkea jäi ostamatta torilta. Joku paikkaa huomenna Nantesissa virheensä. Tappiot eivät ole aivan mahdottomat, ei mitään mitä raaka käteinen ja hyvin suunniteltu kauppareissu ei pystyisi paikkaamaan 🙂

Yhdeksältä kumpikin on aivan valmiita nukkumaan. Koko päivä on mennyt unentokkurassa sähläten ja välillä tuiskien. Alamme tulla vanhoiksi, jos näin pieni unenpuute, lähes täysin vieraassa maassa, vie kummaltakin yhden päivän.