2018-05-30
Ajoaika: N/AKeskikulutus: N/A
Keskinopeus: N/A
Kokonaiskilometrit: 2089 km
Heräsin kuudelta, mutta koska Krista nukkui en noussut. Krista ei taasen noussut koska minä nukuin, jatkoimme tätä leikkiä puoli kahdeksaan saakka. Sovimme, että tulevaisuudessa koitan nostaa Kristaa lähtemään lenkille ja jos en onnistu säädän hiljaa koneella 🙂
Aamulenkillä kävimme yliopistoalueella. Alue edustaa ehkä Ranskan arkkitehtuurin parhaimpia suorituksia. Reims pommitettiin maan tasalle toisen maailman sodan aikana, mutta sekään käy perustelusta niille rakennuksille jotka nyt muodostivat yliopiston.
Aamutoimet olivat hitaat, sillä paikan kahvinkeitin oli ollut *hyvin* pitkään käyttämättä. Siellä oli edellisen keittäjän pahasti homehtuneet purut sisällä. Putsasin keitintä varmaan puoli tuntia, mutta lopputulos oli sen arvoinen. Munakkaan puolella haasteita tuotti induktiohella. Löytämäni paistinpannu ei näet toiminut induktiohellan kanssa. Lopulta viritin trangian kaasuineen induktiohellan päälle ja tein aamiaisen sillä.
Päivän suunnitelma oli seuraava:
-
Kävellään puistoon
-
Syödään eväät ja juodaan shampanjaa (Suomesta tuotu, paikalliseen kuraan ei voi luottaa)
-
Kävellään lisää ja katsotaan eri juttuja
-
Krista menee museoon ja Juha kahvilaan
-
Syödään jotain pikaisesti
-
Mennään G. H. Mummsin shampanjakierrokselle.
Päivän suunnitelma toteutettiin virheettä, joskin shampanjapullollisen jälkeen askel oli hieman epävakaa. Mummsin maistelun jälkeen uskalsimme ostaa paikallista shampanjaa. Niinpä päätimme käydä ostamassa kaupasta juustoa, leipää sekä lisää shampanjaa. Palasimme takaisin puistoon syömään ja juomaan. Tässä kohtaa askel painoi jo melkoisesti sillä takana oli jo 25000 askelta. Päivän lopullinen askelluku oli yli 31000 askelta ja se tuntuu jo. Silti, päivä onnistui hyvin ja shampanja oli hyvää.
Päivän aikana on onnistuttu käymään myös omalla tapaa absurdeja keskusteluja:
J: Mä taidan mennä Starbucksiin tänään.
K: Oletko sä ihan varma tosta?
J: Joo, kyllä mä näin Starbucksin
K: Missä maassa?
J: Mä olen aika varma että tässä maassa…
K: Mikä päivä sä näit sen?
J: Toissapäivänä?
K: No se Starbucks on voinut olla Saksassa, Hollannissa tai Belgiassa… Belgiassa et varmaan nähnyt sitä.
J: Katoin Google mapista, ei ole täällä. Missäköhän maassa se oli…
Onneksi tämä maasekoilu on ohi tässä vaiheessa reissua. Voin mennä iloisesti sekaisin näistä taas syksymmällä.
[Best_Wordpress_Gallery id=”123″ gal_title=”Reims, 2018-05-30″]
