26-06-2017
Herätys, pakkaus, aamiainen, bussi salille. Aamu on vain hieman erilainen kuin aikaisemmin. Salilla muut treenasivat tekniikoita joissa yleisimmin tehtiin virheitä tasokokeessa. Tein muistiinpanoja ja seurasin. Kymmeneltä kättelin ohjaajat poistuin hotellille hakemaan kamani ja palautteeni.
Palaute oli hyvä. Alussa oli fiilis puolessa välissä palautetta tuli taikalause, jonka olin kuullut jo kerran aikaisemmin kun sain hylsyn G5. Tiesin että palautteen lopussa saan hylsyn. Sain seitsemän minuuttia aikaa hyväksyä virheen. Olin jo eilen suunnitellut korjaavia toimia tällä aihealueella. En vain tiennyt että se oli niin heikolla tasolla että se kippasi tasokokeen.
Kamat kantoon ja junaan. Ehdin nippanappa junaan. Siitä eteenpäin aikataulu ei yhtään helpottanut. Israelin lentokenttä on tehottoman turvatarkastuksen toinen tuleminen. Myönnän että fiilikseni saattoi värjätä arvioitani pikkasen negatiivisen puolelle, mutta silti. Jonotin puolitoista tuntia henkilön luo, joka kysyy klassiset kysymykset “oletko pakannut itse” yms ja sitten laittaa viivakoodit kamoihin. Sen jälkeen jonotetaan varsinaiselle tiskille, joka laittaa viivakoodit kamoihin. Sitten on turvatarkastus, jossa työntekijöillä ei ole kiire, eikä suunnaton motivaatio. Loppujen lopuksi olin kaikista turvatoimista läpi kolme tuntia myöhemmin. Boarding oli juuri alkanut kun pääsin sisälle ostosalueelle. Juosten hakemaan viski. Sen luurin kantamisesta viikon verran sai 42$ rahaa tax free shoppiin, joten viski oli pakko saada. Nälkä oli järkyttävä, koska olin syönyt aamiaisen yli 8 tuntia aikaisemmin. Niinpä ostin vielä leivän – nopeasto. “kassa perkele, nopeasti nyt!” Maksa tänne, nouda tuolta. – ARGH! Ison tiskin toiseen laitaan huutamaan, että haluan sen leivän. “It must be warmed” – “No no no no no I don’t care. Give it to me cold” – “I can’t. It must be warmed. 2 minutes” – “My flight is Boarding. I’m in a hurry!” – “This is the final boarding call for flight Alitalia 807 to Rome” – (PERRRRRRKELE) – vihdoin (lämmin) leipä, juoksua ja toiseksi viimeisenä koneessa.
Lennon ajan suunnittelin korjaavia toimenpiteitä. Tekemistä riittää tulevalle vuodelle.
Roomassa turvatarkastukseen. Unohdin vyön päälle, joten jonon taakse ja vyö yksinään korille ja uudelleen jonotus… Kun pääsin metallinpaljastimesta läpi, turvamies on ekalla laatikollani. Se viski… Se on turvapussissa, joten ei hätää. Menin hänen luo, koska hän viittelöi lähestymään. En jäänyt odottamaan vyötäni läpivalaisusta – virhe. Nyt minulla ei ole vyötä. Joku otti sen laatikosta sillä välin kun olin sivussa pullotarkastuksessa. Ngggghhh! Rooman kentällä suunnittelin venyttelyä, miten lähden sitä lisäämään, millä aloitan. Pitää ottaa vielä pariin kaveriin yhteyttä ja kysellä hieman lisävinkkejä.
Nyt viimeinen hyppy Torinoon ja kämpille.
