Lauantai, 2026-07-25
Ajoaika: N/A
Keskikulutus: N/A l / 100km
Kokonaiskilometrit: päivitetään
Päivää ilman asvaltti-ihottumaa Veikon polvissa: 23
Sopivan viileä aamu Caorlessa. Rauhallinen aamiainen autolla. Taivas oli pilvinen ja keli vielä liian viileä rannalle, joten muutimme alkuperäistä suunnitelmaa. Emme menekään aamulla rannalle, vaan menemme aamulla tepastelemaan kaupunkiin. Aloitimme tepastelun menemällä kahvilaan hakemaan tuoretta Durum vehnäleipää, jota kaikki voi syödä ongelmitta. Samalla nappasimme Coffe Lungon, joka oli yllättävän lyhytkasvuinen ollakseen pitkä. Veikon päivän gluteeniannos oli Pipsan päästä palasen puraiseminen, isän hommaksi jäi loppugluteenin hävittäminen. Tuore durum vehnäleipä on muuten törkäen hyvää, mutta niin taitaa olla kaikki tuoreet lämpimät leivät :).
Kahvilassa virkistyttyämme jatkoimme matkaa kohti kaupungin keskustaa, jolloin huomasimme massiivisen torin. Menimme torille ihmettelemään ja torilta jäi käteen uusi vyö isälle. Jälkikäteen tajusin, että olisi pitänyt ostaa samantein kaksi. 5€ oli sopiva hinta vyöstä joka joutuu kärsimään kaikkea ja jokapäiväistä käyttöä. Illalla kun menimme kaupungin ohi rannalle, tori oli jo purkaantunut pois.
Teppailimme kaupungilla, eksyimme Veikon kanssa pelipaikkaan (?), jossa pelasimme muutaman kolikon verran erinäisiä pelejä. Peleistä voitti myös lippuja. Meidän taidoilla sai sen verta lippuja (23 kpl), että niillä irtosi tikkari. 3600 lipulla olisi saanut kivan kokoisen leegopaketin. Vähän jäi vajaaksi lippusaldomme tavoitteestamme. 🙂
Kylältä jäi käteen myös tehtäväkirja, jota Veikko teki lopun päivää aina kun tilanne salli. Menimme lounaalle eilen illalla testaamaanmme ravintolaan. Paikan henkilökunta on harmaa hiuksista, siellä on ehkä 1 tai kaksi nuorta tarjoilijaa, kaikki muut ovat merkittävän ikäisiä ja palvelu oli parasta A-luokkaa. Ruoka oli myös loistavaa. Erittäin hyvän ruokailun jälkeen palasimme autolle lepäämään. Täällä tuuli sen verta mukavasti, että autossa pystyi nukkumaan päiväunet jokainen, mukaanlukien Veikko.
Neljän aikoihin olimme taas lähtökunnossa ja oli aika siirtyä rannalle. Matkalla rannalle pääsimme ihastelemaan käsikäyttöistä siltaa. Satuimme osumaan juuri yhteen niistä neljästä hetkestä päivässä, jolloin silta aukaistaan hetkeksi. Se on täysin käsikäyttöinen, joten sillalla oli mies joka kävellen tehokakaasti ympyrää sai sillan kääntymään. Kuvasin tästä videon, sen verta erikoinen se oli. Keli oli täydellinen, juuri sopivan lämmintä, UV säteily ihan minimissään, merivesi sopivan lämmintä. Rannalla rakennettiin hiekkalinnoitus, äidille ja Veikolle merenneitopystö. Niiden lisäksi käytiin meressä ja rentouduttiin yleisesti ainakin pari tuntia.
Tämä päivä on mennyt kuin rantalomalla. Illalla yhdeksän aikaan Krista on sammunut ja vain Veikko ja minä ollaan hereillä. Veikon iltapäivätorkut oli niin myöhään, että herra taitaa kukkua pitempään kuin isä. Huomenna on suunnitelmissa mennä rannalle takaisin, kelejä mukaillen, myrskyä ja sadetta pitäisi olla luvassa jossain kohtaaa.
