sunnuntai, 2026-07-26
Ajoaika: 1 h 20 min
Keskikulutus: 10.9 l / 100km
Kokonaiskilometrit: 5720 km
Päivää ilman asvaltti-ihottumaa Veikon polvissa: 24
Aamu oli ihanan rauhallinen autorötväyssunnuntai. Veikko katseli ohjelmia omassa pikku pesässään ja vanhemmat loikoili sängyssä. Rauhallisen aamiaisen jälkeen jakaannuimme kolmeen osaan. Veikko jatkoi ohjelmien katsomista edessä, Krista lähti leipomoon hakemaan leipää sekä lukemaan kirjaa ja minä naputtelin tekoälyjen kanssa.
Tätä jakoa jatkettiin lounastunnille saakka, jolloin lämpötila oli noussut sopivaksi rantareissua varten.
Matka rannalle vei Caorlen keskustan kautta. Veikko piristi ihmisiä tervehtimällä heitää kovalla ja kirkkaalla äänellä, sekä heilutellen minkä ehti. Hänelle tervehdeltiin takaisin isojen hymyjen kera. Keskustassa oli yllättävän paljon ihmisiä. Me hajaannuimme kahtia. Minä näin liikkeen joka möi vöitä 5€ kappale, kun taas Krista ja Veikko lähti kirjakauppaan hakemaan seuraavia tehtävävihkoja.
Lähestyessämme rantaa meille selvisi miksi juuri kukaan ei ole siellä. Nyt tuuli hyvin rajusti, ilma oli sakeana hiekasta. Jo pyörien parkkeerauksen jälkeen heikkaa oli silmissä ja suussa. Menimme silti eilen bongatulle leikkipaikalle ja siitä rannalle, josko siellä olisi tilanne jotenkin parempi…. Rannalla uimavalvoja vihelteli pilliin ja viittelöi ihmisiä tulemaan lähemmäksi rantaa. Kuvista ei näe aaltojen kokoa ja määrää kunnolla, eikä saa kiinni siitä tuulesta mikä koko ajan oli. Heikkalinnaa oli mahdoton rakentaa ja vedessä aallot heittelivät. Olimme rannalla vain hetken ja päädyimme lähtemään takaisin kesätalolle.
Matkalla takaisin päädyimme pysähtymään Decatlonissa ostamassa vähän vaatteita ja erittäin tärkeitä elektrolyyttejä. Veikko oli simmahtanut 10 minuuttia startin jälkeen ja nukkui koko kauppareissun verran aina kesätalolle saakka. Pitää kyllä kehua Android ohjelmaa Dormi. Se on todella näppärä itkuhälytin.
Kesätalolla sain purkaa auton sateessa. Se ei onneksi ollut paha tinki, sillä sade täällä on lämmintä. Loppuilta meni taas kukin omassa rauhassaan, kunnes lopulta Veikon kanssa päädyimme tekemään “liimakirjaa”. Minä piirsin mitä herra toivoi, välillä hän leikkasi piirroksen irti ja sitten liimasi kirjaan tai sitten minä leikkasin irti ja hän liimasi kirjaan.
Illalla kaikki ovat tyytyväisiä todella lomaisaan viikonloppuun ja valmiina nukkumaan.Tuulen lyhyeksi leikkaama rantavisiittikin jäi hienoksi kokemukseksi.
