Munchen, päivä 1

2019-07-27

Ajoaika: 3 tuntia 0 minuuttia
Sähkökilometrit: 79 km (42% matkasta)
Keskikulutus 5.0l / 3.0 kW per 100km
Kokonaiskilometrit: 7498

Normaali 5:30:n aamu, rauhallinen aamiainen ja kamojen nosto autoon paikalleen. Lomalaiset lähti asunnolta karvan jälkeen seitsemän kohti Munchenia. Edessä on päivä silkkaa shoppailua.

Ensin, tietenkin, pysähdyttiin roskattomaan kauppaan. Tämä oli nettitiedustelujen pohjalta “Supermarket”, odotimme siltä paljon. Lomalaisten miespuoliset ovat viimeisen kahden kuukauden aikan muuttuneet experteiksi roskattomien kauppojen suhteen ja tähän massiiviseen tietopohjaan nojaten he pystyivät kertomaan, että tämä lafka ei ole Supermarket, hyvä jos market. Roskattomana kauppana tämä on sieltä huonommasta päästä. Heti kärkeen voidaan todeta, että täällä ei myydä viskiä irtona, mikä tiputtaa kaupan automaattisesti pohjamutiin. Pohjasta läpi mentiin kun paljastui, että toisin kuin jokainen muu roskaton kauppa tähän mennessä, tänne ei voi jättää ylimääräisiä lasipurkkeja. Muissa kaupoissa on ollut oven vieressä kori, mistä voit ottaa muiden tiputtamia lasipurkkeja, mutta ei täällä. Täällä on joku oma panttipurkkihärdelli. Experttimielipide on siis: Tämä on luokattoman huono roskaton kauppa. Ei-expertit olivat hyvinkin tyytyväisiä liikkeeseen ja saivat kaiken mitä halusivat.

Seuraava vaihe olisi vaateshoppailu, mutta sitä ennen oli eväslounas. Täällä Munchenissä on kovin paljon noita sähköisiä potkulautoja. Autolta vaatekaupoista lähimmälle oli matkaa liki kilometri, kauemmalle vielä enemmän. Niinpä asentelimme Limes-softan hassasimme rahaa ja lähdimme moottoroidusti eteenpäin! Tämä pikku vehkeet on aivan mahtavia. Niillä pääsisi lujaa, mutta jostain syystä vain joka toinen näistä vehkeistä tuntuu menevän täysillä ja joka toinen menee merkittävästi hitaampaa. Krista tuntuu saavan aina ne rikkinäiset, hitaammat vempaimet.

Shoppailimme paljon… enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Shoppailemisella tarkoitetaan liikkeestä toiseen menemistä ja jonkin etsimistä. Jonkin etsimisen ajan toinen puoli istuu ja lukee Kindlestä kirjaa. Tätä tehtiin kolmen tai neljän liikkeen verran pohjoisemmassa osassa Muncheniä. Paluumatkalla autolle poikkesimme ravintolaan juomaan virkistävät juomat. Pikainen analyysi osoitti jotain jännää. Cokista 0,33l 3,7 euroa (isoin virkistysjuoma minkä saa), Radler 0,5l 3,7 euroa. Näemmä Radleria tilataan…. Krista taasen tilasi jotain Ay… jotain. Lopputulos oli pitkä lasillinen, ilmeisesti, kotitekoista piimää. Se virkisti vähintään yhtä hyvin kuin Radler. 😀 Autolla syötiin vähän makkaraa, dumpattiin ostokset ja siirryttiin enemmän keskusta-alueelle tekemään lisää samaa. Tässä osuudessa käytiin myös miesten puolella ostamassa parit shortsit. Autolta tuli mukaan hakkeriläppäri, sillä kuulemma täällä keskustammassa ei siirrytä niin paljoa, joten on aikaa naputella. *PUUUH*

Jossain kohtaa syötiin burrrrrrito päivällinen – luulen. Parin päivän siivoukset, pakkaukset, lyhyet yöunet alkoi painaa sitä puolta joukkueesta joka istui ja odotteli. Niinpä burrrrrrritojen (erittäin hyviä) jälkeen vaihdettiin taktiikkaa. Miehet siirtyy kahvilaan naputtamaan ja naiset jatkamaan shoppailuaan. Tämä malli tuotti tulosta parissa kolmessa tunnissa. HTB:ssa SwagShop tuli korkattua (nopein tähän mennessä, local priv escalation oli jo alta 20 minuuttia, reconeineen ja sähläyksineen), uuden maalin Bastionin sisäänpääsytie on todennäköisesti löydetty. Krista löysi vaatteita – käsittääkseni.

Luulen, että seitsemän aikaan olimme leirintäalueella. Epäilen, että kello oli noin kahdeksan kun meinasin nukahtaa kesken illallisen istuvaltaani. Koitin blogata jossain kohtaa, mutta pelkästään statistiikan kirjoittaminen oli kirjoitusvirheiden ja ajatuksenjuoksun heikkouden vuoksi hyvin vaikeaa, niinpä blogaus jäi väliin. Tarvin lomaa loman ekasta päivästä. Onneksi tästä eteenpäin tämä on enemmän lomailua 🙂

{
  "error": "deleted_client",
  "error_description": "The OAuth client was deleted."
}