Oldenburg kaupunkilomapäivä 2

2023-06-18

Ajoaika: N/A
Sähkökilometrit: N/A
Keskikulutus: N/A l / 100km
Sähkökulutus: N/A kWh / 100 km
Kokonaiskilometrit: 744 km

Hotelliaamut on kyllä mukavia, siitä ei pääse mihinkään. Hengailimme hotellihuoneessa, pääasiassa sängyssä aamiaiseen saakka, mikä oli harmittavan myöhään kahdeksalta.

Aamiaisen jälkeen käytiin pyörimässä hetki hotellin edessä aukiolla hätistelemässä puluja, ihastelemassa moottoripyörää ja pomppimassa kiikussa. Aamupäivän ohjelma oli suunnattu pienelle miehelle, joten menimme takaisin leikkipuistoon.

Lounasaikamme on pahasti pielessä saksalaisessa kulttuurissa. Sunnuntaina klo 11 aikaan on aamiaista tarjolla, lounasta alkaa saamaan 13 aikaan, ehkä, jossain 12 jälkeen. Näinollen meidän lounas koostui toisesta aamiaisesta hobittien tyyliin. Tässä alkaa omanlainen miinakenttä hahmottumaan, aamiaista on tarjolla 8-12, lounasta ehkä 12-14 ja ei mitään 14-17. Oma aikataulu on: aamiainen klo 6, lounas klo 11, iltapäivän välipala ~14 ja päivällinen ennen viittä. Ero on aika mahtava ja vaatii selvästi enemmän suunnittelua kuin mihin olemme varautuneet.

Iltapäivällä oli äärimmäisen harvinainen istu puistossa ja lue kirjaa -hetki vanhemmilla. Toki, hetki syntyi koska pieni mies ei saanut nukahdettua. Lopulta puolentoista tunnin yrittämisen jälkeen edessä oli pieni puistolenkkikärryissä, jonka aikana pieni raportoija sammahti.

Päivän pääohjelma oli prinssin museossa käynti. Veikon kanssa taidetta tuli katsottua “Löytyykö tästä lintu/lammas/koira/hevonen/lehmä?” -mallilla, jolloin taidemuseo toimi yllättävän hyvin. Okei, kerran meinasi käydä huonosti ja poika vetää taulun alas seinältä, mutta mitään ei ehtinyt tapahtumaan – korkeintaan taulu heilahti….

Museon jälkeen kello olikin jo paluuhetken verran, joten hotellilta reput mukaan, jätskit naamaan ja menoksi. Junassa päivällinen ja pyöräillen kohti taloa. Olimme sen verta hyvässä ajassa paikalla ja pienessä miehessä sen verta virtaa, että otimme puolen tunnin pysähdyksen merirosvopuistossa. Tänään oli se päivä kun köysirata korkattiin. Toinen poika, ehkä vuoden tai kaksi vanhempi näytti mallia ja sitten mentiin perässä. Vaikuttaa siltä, että uusi suosikkijuttu on löydetty.

Alamme saamaan hieman tätä reissaamisesta haltuun. Nyt illalla kämpillä pieni mies sammahti liki välittömästi kun sänkyyn oltiin päästy. Helposti puoli tuntia etuajassa normaalista uniajasta ja vanhemmat – vanhemmat jaksavat tehdä omia juttuja kuten lukea kirjaa tai blogata tai muita tärkeitä asioita. 🙂 yli 17 000 askelta takana, eikä tunnu missään.

1 comment

These photos are lovely. Thanks for posting them. I am very impressed. It is so lovely to see Krista with her harp.
Lots of ❤️
Patti

Leave a Reply