Toinen vaelluspäivä

2019-07-07

Ajoaika: 1 h 15 min
Sähkökilometrit: 43 km (70 % kokonaismatkasta)
Keskikulutus 2.9l / 8.9 kW per 100km
Kokonaiskilometrit: 6145 km

Yöllä alkoi sataa. Samalla paljastui, että uusi kärpäsverkko on todella helppo ja nopea poistaa myös auton sisältä käsin. Todella yllättävä, mukava bonus! Sade jatkui aamulla, joten hengailimme auton sisällä. Sade kuitenkin taukosi sen verta, että ehdimme tekemään lämpimän kunnon aamiaisen, ennen kuin sade tuli taas. Olimme heittämässä vaeltamisidean romukomppaan, museokohdekin oli valittu, kun sade loppui ja aurinko alkoi paistamaan meidän poistuessa leirintäalueelta. Tässä kohtaa päätimme palata takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan ja lähteä vaeltamaan.

Päivä oli kuin Katy Perryn kappale Hot’n’cold. Satoi ja oli kylmää, paistoi ja oli kuumaa, satoi, paistoi, satoi, paistoi. Meidän vaelluksen verran paistoi. Alamme olemaan merkittävästi parempia tulkkaamaan reittimerkintöjä ja Googlea. Tänään kävelimme 2,5 tunnin reitin vartin nopeammin, vaikka yksi tekemistämme oikopoluista osoittautui kiertopoluksi. Vaelluksen aikana kohtasimme pari vanhempaa naisihmistä, jotka eräässä risteyksessä kyselivät tuliko meitä vastaan pari miestä. Heidän miehet oli lähteneet jossain vaiheessa etenemään omaa tahtiaan ja nyt olivat hukkateillä. Kerroimme, että emme ole nähneet miehiä, eikä meidän tulosuunnassa ei ole oluttarhoja, joten he tuskin ovat sillä suunnalla :).

Vaelluksen jälkeen tutustuimme Meesburgin kaupunkiin. Naiset koitti saada joukkuetta museokierrokselle pinkkiin “uuteen linnaan”, mutta miehet torppasivat tämän kertoen, että kyseinen rakennus ei ole linna. Se on pinkki kuutio vanhassa kaupungissa. Linnassa on torneja, linna on harmaa. Emme tiedä mikä hemmetti tuo pinkki hirvitys on, mutta selvää on, että se ei ole linna. Täältä löytyy oikeakin linna! Lähdimme etsimään tuota oikeaa linnaa, eli “vanhaa linnaa”. Löysimme linnan juuri ennen kuin sade alkoi taas ja olimme koko sateen ajan linnassa ihmettelemässä sen sisältöä. Tämä linna on ilmeisesti vanhin asuttu linna Saksassa. Jokin versio tästä on ollut pystyssä 600-luvulta saakka. Linnasta löytyi jopa harpisti! Tällaista ei olisi uudessa “linnassa” voinut kokea! Ehdimme nauttimaan miehen esityksestä parin kappaleen ajan. Krista tunnisti viritysavaimen olevan Glissandon viritysavain ja kun näimme harpun toisen puolen tunnistimme senkin olevan Glissandon harppu.

Linnareissun jälkeen palasimme kotiin. Auto saatiin tyhjennettyä ja kohtuu mittaisten torkkujen jälkeen kamatkin saatiin paikalleen. Vaeltaminen tuntuu joukkueen kaikkien jäsenten pohkeissa ja energiatasoissa. Huominen joogaaminen voi olla hieman tavallista jäykempää.

Tässä kohtaa siirrymme myös blogauksessa kesämoodiin. Elämä on stabiloitunut ja saksalaistunut, joten blogi päivittyy vain perjantaisin ja viikonloppuisin.

{
  "error": "deleted_client",
  "error_description": "The OAuth client was deleted."
}