Ich habe lederhosen!

2019-05-21

Ajoaika:  N/A
Sähkökilometrit: N/A 
Keskikulutus: N/A
Kokonaiskilometrit: 5084 km

Puolet joukkuesta oli heti aamusta saakka ihan täpinöissä Salzburgista. Tästä syystä johtuen olimme ensimmäistä kertaa ikinä aamiaisella 5 minuuttia ennen kuin aamiainen alkoi! Söimme pitkään ja rennosti. Kahdeksan jälkeen lähdimme kohti funikulaaria, joka vei meidät Festung Hohensalzburg -linnaan. Olimme sen verta hyvissä ajoin paikalla, että ehdimme tutustumaan hieman vanhaan kaupunkiin ennen linnakierrosta.

Funikulaari oli yllättävä laite. Meille turkulaisille tuli täytenä yllätyksenä laitteen liikkuminen. Emme olleet ollenkaan varautuneet laitteen liikkumiseen. Ensinykäysy tuli yllättäen. Tälläinen liikkuva funikulaari on selkeä turvallisuusriski, joku voi vahingoittaa itsensä jos vaikka tämä yht’äkkiä tippuisi takaisin alas. Parempi, että se pysyy paikallaan, turvallisempaa niin.

Kiitos liikkuvan funikulaarin ja suomalaisen aikataulutuksen olimme ensimmäisten joukossa linnassa, noin 5 minuuttia ennen kuin linna aukesi. Pääsimme nauttimaan kohtalaisen kiirettämän kierroksen linnassa. 10.30 aikaa olikin jo melkoinen nälkä, joten suunnistimme linnan näköalaravintolaan. Ravintolassa meille paljastui, että keittiö aukeaa vasta klo 11.30. Tämä tarkoitti meille baijerilaista toista aamiaista, eli olutta ja pretseleitä… Toisen aamiaisen jälkeen lähdimme koluamaan linnan erinäisiä nurkkia. Löysimme vain pari paikkaa, missä emme olleet jo käyneet. Toinen paikka oli marionettimuseo ja toinen oli katselutasanne. Päätimme poistua linnalta alas vanhaan kaupunkiin syömään. Poistuessamme katselutasanteelta näimme turkulaisille tutun (tavara)jumilukaarin. Sen vieressä tuli kotoisa olo.

Löysimme ruokapaikan Residenzplatzin vierestä. Ruoka oli hyvää, mutta palvelu todella hidasta. Kristalla oli ruokailun jälkeen vielä hirveä hinku nähdä Salzburgin katedraali. Niinpä sovimme, että hän lähtee ihmettelemään sitä yksi ja minä hengailen ravintolassa. Krista ehti käymään läpi koko katedraalin ja läheisen turistikaupan, sillä välin kun minä odottelin laskua. Nopeuttaakseen laskun saamista Krista esitti visatanssin. Visatanssissa osoitellaan sormella luottokortin visa-merkintää samalla kun tanssitaan seisaltaan pöydän vieressä. Kun visatanssi ei tuottanut haluttua tulosta Krista siityi visajoogaa. Hän pääsi alaspäin katsovan koiran alkuasetelmiin eli kädet ylös ja katse kohti visakorttia, kun tarjoilija ilmestyi. Visatanssi ja -jooga toimivat. 😄

Ruokailusta virkistäytyneenä lähdimme shoppailemaan. Olimme jo hieman alustavasti katselleet lederhoseneita. Kohtuullisen kiertämisen jälkeen päädyimme koittamaan nahkahousuja. Päätöksen tekoon meni poikkeuksellisen kauan, mutta lopulta minulla on kunnon nahkahousut ja pari paitaa sopimaan nahkahousujeni kanssa. Seuraava vaihe on tottua nahkahousuihin, jotta voin käyttää niitä arjessa, myös Suomessa.

Nahkahousushoppailun jälkeen palasimme hotellille tekemään pienen välikuoleman, sillä illan ohjelmassa oli illallinen ja konsertti Festung Hohensalzburg -linnassa. Päivän keli oli tähän saakka ollut loistava, ei liian kuuma, pikkasen pilviä. Välikuoleman aikana pilvet ja ukkonen oli löytänyt Salzburgin. Kävelimme kevyessä sateessa linnalle ruokailemaan. Ruoka oli OK, viinit parempia, musiikki loistavaa. Illan ohjelma oli ohi kymmenen jälkeen. Sadekin oli lakannut musiikin aikana, joten pääsimme nauttimaan viileästä Salzburgin iltakävelystä kaiken päätteeksi.

2 comments

“Seuraava vaihe on tottua nahkahousuihin”. Siinä kuluu tuoppi poikineen ennen nahkan pehmenemistä🤔

😀 Vaikuttavat tässä kohtaa jo kohtalaisen pehmeiltä, mutta oletan, että muutama tuoppi pitää virrata ennen kuin housut on saavuttaneet lopullisen pehmeytensä 😀

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.