2017-07-15
Faktat
Ajoaika: N/A
Keskikulutus: N/A
Keskinopeus: N/A
Kokonaiskilometrit: 4728 km
6.00 HERÄTYYYYS! 50% auton matkustajista on ihan täpinöissä aamusta, 50% on täysin pöllähtäneitä. Pienoisen herättely ja maanittelun jälkeen seurue lähtee kävelemään kohti läheistä kylää, jota tässä kohtaa yhä luullaan Portofino Vettaksi. Löysimme siistin julkisen vessan sekä kiinni olevan kaupungin.Palatessamme autoon löysimme kaupan, joka oli juuri avaamassa itseään. Poikkesimme sisään ja ostimme leipiä vaellustamme varten.
Aamiaisen teko oli vauhdikasta. Meillä ei vielä ole Trangian kaasupoltinta, mutta vuokraisäntämme lainasi heidän erillistä kaasuretkipoltilta. Käytämme sitä ilolla tämän viikonlopun verran.
Aamiaisen pohdimme kartan ääreässä kävelemmekö Portofinoon täältä vai siirrämmekö autoa lähemmäs, johonkin toiseen kylään ja kävelemme sieltä. Kylässä on tänä viikoJulnloppuna markkinat, joten illalla parkkipaikalla ei varmasti tule olemaan tilaa. Se, että Portofino Vettasta kävelee vain pari tuntia ja että menetämme varmasti parkkipaikkamme jos liikumme sai meidät jäämään tähän pisteeseen. Maksoimme 10 € päivän pysäköinnistä, pakkasimme repun ja lähdimme liikkeelle.
Tänne luonnonpoistoon on tehty reittimerkinnät ja polut on päällystettyjä kivillä, meno oli helppoa. Ekalla metsän sisällä olevalla kyltillä, käveltyämme puoli tuntia, huomaamme olevamme Potofino Vettassa, olemme majoittuneetkin lähelle San Roccoa. +30 minuuttia kävelyä, ei ole paha.
Matka Portofinoon meni helposti, vuorelta alas tuleminen oli ainakin 20 minuuttia hyvin jyrkkää alamäkeä. Välillä rappusia, välillä jyrkkää luisua, välillä erilaisia rappusia.
Portofino oli hienoa katseltavaa. Pieni, kallis, lievästi turistinen kaupunki. Tavoitteemme kaupungissa oli 1) olut 2) ranta. Olut onnistui helpolla, ranta vaati vähän hakemista. Jälleen kerran Google + satelliittinäkymä antoi meile ymmärryksen mistä hakea rantaa. Julkinen ranta oli mielenkiintoinen kokemus. Vedimme rannalla palauttavat tirsat. Herättyämme suunnistimme kirkolle, linnalle ja majakalle. Majakalla nautimme virkistävän oluen ja jäätelön ennen kuin aloitimme palaamisen takaisin.
Emme suosittele Portofinosta pois kävelemistä vanhemimlle tai heikkokuntoisille ihmisille tai kenellekään ketä haluaa mukavaa reissua. Ylös nouseminen on rankka. Kuuvuoren rappuset on naurettava haaste, edes hapotusjuoksu ylös-alas monta kertaa ei ole yhtä paha. Voi hyvä luoja. Reppu selässä, yli 20 minuuttia kiipeämistä ei paljon naurata. Herrasmiehen on helppo hymyillä kun Sherpa kantaa reppua.
Pari tuntia metsässä kävelyä ja olimme taas San Roccossa, missä kesäfestivaali oli täysillä käynnissä. Ihmisiä jonottamassa olutta kojusta A, ruokaa kojusta B. Löntystelimme autolle keräämään itseämme hetkeksi. Parkkipaikka oli aivan täynnä autoja, kuten odottaa saattoi. Muutama auto meistä vasempaan oli selvästi sama operaatio käynnissä kuin meillä. Nuorempi pariskunta, ranskalaisia. He tarjosivat roseviiniä kun saivat pullon auki. Otimme roseen kiitoksella vastaan. Se oli järkyttävän makuista “autolämpimänä”. Vastineeksi tarjosimme Bowmoren 15 vuotiasta viskiä. Juttelimme ja lähdimme lopulta yhdessä syömään kylään. Ilta meni rattoisasti jutellen ja vasta keskiyöllä kävelimme takaisin autolle.
Kuvat kunnon kokoisina: https://photos.app.goo.gl/pC6NGsMXBzrVuyQv2
