2017-06-30
Faktat
Ajoaika: ??
Keskikulutus: ??
Keskinopeus: ??
Kokonaiskilometrit: 3044 km
Nollasin trippimittarin! Prkele, unohdin nollata muut mittarit – eikä tripilläkään tee mitään reissun dokumentoitia varten 
.
Torinoon on saapunut Suomen kesä 17-25 astetta lämmintä, sataa, ukkostaa ja salamoi. Niinpä päätimme jättää Italian ankeahkon kelin taakse ja lähteä Nizzaaaaaaan! Työpäivän jälkeen lähdimme tikkana keittiöön syömään. Sitten suihkuun, sitten kamojen pakkausta, sitten isännän kanssa juttelua. Leinissä piti käydä ostoksilla… lopulta olimme lähemmäs seitsemää varsinaisesti liikkeellä. Leinistä ajaa Nizzaan neljä ja puoli tuntia. Meillä ei ollut majapaikkaa valmiina, eikä 
meillä ollut suurempaa suunnitelmaa.
Auton nokka kohti Ranskaa ja ihan heti kun Krista oli saanut puhelut ja sähköpostit hoidettua hän alkoi tutkia majoitusta. Kristan nerokas idea oli jättää matkalyhyeksi. Ajaa lähelle Nizzaa, ehkä tunnin päähän ja mennä leirintäalueelle siellä. Nerokasta sanoin minä! Heti kun olimme päässeet Torinon ruuhkista irti oli aika mennä lähimpään huoltoasemaan pakolliselle ihmisten huoltotauolle. Hieman houkutti ottaa olutta mukaan kohtuu hintaan kun sitä olisi irronnut.
Tahtoisin sanoa, että ajo Ranskaan oli tapahtumaköyhä, mutta ajamme Italiassa. Nämä pikku perkeleet roikkuu puskurissa kuin räkä viiksissä. Kun Torinon lähellä tuli jyrkkä jarrutus 110 km/h 20km/h takana oleva kuski meinasi osua perseeseen. Hän jarrutti minkä hädissään pystyi ja lopulta joutui tunkemaan viereiselle kaistalle, jotta hän ei paukauttanut mun perseeseen. Minä osasin varoa häntä ja koitin jarrutella jo etukäteen, koska google varoitti äkkijarrutuksesta. En silti pysty paikkaamaan muutaman metrin virhemarginaalilla toimivan italiaisen kuskin auton jarruja. GRRRR! Noh, hieman myöhemmin minä nohevana miehenä näytin miten suomalaiset liittyy vauhdilla moottoritielle! Leikkasin tyylikkäästi ja vauhdilla mustan auton eteen, jonka katolla oli siniset vilkut … Siellä viittelöitiin MELKOISESTI, mutta vilkut eivät syttyneet 
, joten mitään pahaa ei tullut tehtyä, eihän?
Vuoristo, AC/DC ja V8:n murina viihdytti meitä yli pari tuntia. Kun saavuimme Ranskan puolelle tajusimme, että meilä ei ole juurikaan vettä mukana, joten pysähdyimme lähimpään kylään tankkaamaan vettä lähteestä. Kylässä kuski tajusi kuinka väsynyt hän on, joten päätimme pysähtyä nukkumaan seuraavalle leirintäalueelle.
Puoli kymmeneltä tällä leirintäalueella ei ollut kukaan meitä rahastamassa. Tarkistimme muilta alueelta olevilta miten homma toimii. Kuulemma aamulla tulevat rahastamaan. Heitimme auton parkkiin ja lähdimme veden ääntä kohti kun vielä hetken oli valoisaa.
Hetki sitten istuin tähtitaivaan alla ja söin trangialla lämmitettyä tuorepastaa. Koitin ottaa itsestäni masentunutta/surullista/pettynyttä kuvaa kuvastamaan tätä trangiaruuan todellisuutta, mutta oikeasti ei harmita yhtään, mikä näkyy kuvissa. Nauroin aina!
Olemme Ranskassa, vuoristossa, vailla huolen häivää. Fiilis on upea. sanoinkuvaamaton. Nyt ollaan tekemässä sitä miksi tänne etelään ajettiin.
