Ja matkaan… Yksin.

Matkalle aamulla aikaisin jännitys on ohi, tilalla kaipuu matkakumppanille. 3 viikon päästä nähdään Los Angelesissa.
Helsinki-Vantaa lentokentällä iski eka jännitys: itsekirjautuminen ei onnistu! Tarkistettuani tämän kahdella eri päätteellä hain kaikki sähköpostit liittyen reissuun ja tarkistin kahdesti liput. Kun check-in aukesi tilanne ratkesi ja matka jatkui ilman mitään draamaa.
Turvapisteellä olleen nuoren miehen tulisi harkita hierojan ammattia. Tietenkin piippasin metallintarkastimessa ja kun mitään ei ollut enää poistettavissa tuli kunnon läpikotainen taputtelutarkistus. Monta kertaa moisen olen käynyt läpi, mutta en kertaakaan ole näin varmoin ja voimakkain taputuksin tarkasteltu. Mies muisti tarkastaa vyötäröalueen hyvin läpikotaisesti, niin hyvin että melkein annoin puhelinnumeroni.
Heatrowilla puolitoista tuntia riitti rivakkaan lentokoneen vaihtoon. Siinä ei jäänyt aikaa ihmetellä Heatrowin tarjouksia.

Ihmiskontakteja tuli matkan aikana  muodostettua hyvin: Heatrowin kentällä pääsin taas taputeltavaski, jos merkittävästi löysemmin. Lentokoneessa tuli sanottua useita sanoja vieressä istuneelle jenkin, joka tursusi yli tuolinsa niin että käsinoja lepäsi hänen reiden päällä tai tarkemminottaen käsinoja oli hänen käden ja reiden välissä jumissa. Tullitarkastukset kesti vain tunti kakskyt minuuttia mistä tunti seitsemäntoista minuuttia oli jonottamista. Se aika tuli käytettyä britin ja italiaanon kanssa puhellen. Kentältä hotellille pääsy vei kaksi tuntia, mistä likipitäen koko aika tuli juteltua kahden Itävaltalaisen tytön kanssa, jotka päätyivät seuraamaan minua metrojärjestelmässä. Minä tiesin varmuudella miten mennä (IT rulez!) ja heillä oli osittainen metrokartta… Metron pari viimeistä aseman väliä tuli juteltua jonkun paikallisen kanssa niitä näitä. Toivottavasti huomenna tulee yhtä paljon helppoja mahdollisuuksia puhua ihmisten kanssa.

Tämän päivän päätavoite oli Lumia 1020:n osto kameraksi ja 2 kpl SIM -kortteja. Olin tätä varten katsonut valmiiksi AT&T liikkeen ja selvittänyt että 1020:n saa irti AT&T:n kahleista kysymällä ja pyytämällä. Voi että kun minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa tästä asiakaspalvelun luvatun maan asiakaspalvelusta. AT&T liikkeen myyjä sanoi että mene Best buyhin ostamaan kortit ja luuri, he ei myy lukitsematonta eikä sitä saa lukitsemattomaksi. Muistelin että 1020 on rajattu vain AT&T:lle, mutta mitä sitä voi ulkomaalainen tietää – se muuten on vain AT&T:llä myynnissä. Best buy liikkeessä meni vain puolitoista tuntia odottelua kun avustaja naputteli ja ihmetteli SIM-korttin aktivointia päätyen lopulta perätilaan mistä ei päässyt pois. Hänen ohjeensa oli mennä johonkin toiseen Best buy liikkeeseen, sillä heidän IT on nyt rikki. Tässä vaiheessa olin ollut yli 24 tuntia hereillä ja aloin tuntemaan sen. Subwaysta ruokaa ja Best buy mobile liikkeeseen sisään, missä meni vain 45 minuuttia naputtelua ja odottelua. Nyt minulla on 2 kpl SIM-kortteja, mutta 1020:n en enää saanut sillä AT&T:n liikkeet on kiinni. Huomenna ostan joko 1020:n tai jostain best buysta pokkarikameran, kumpi vaan onnistuu vähemmällä tuskalla.

SIM-korttien jälkeen kohti hotellia, lähibaarissa yksi olut nassuun palkintona jaksamisesta ja nyt kun kello on 20:21 on syytä mennä nukkumaan. Huomenna alkaa kuvaaminen ja liikkuminen.

2 comments

Olisi kai pitanyt varoittaa….

a) Mobiilioperaattorien myymalassa ei ole taalla sen patevampaa porukkaa kuin Suomessakaan.
b) Ala osta, tai edes yrita ostaa BestBuysta mitaan. Ikina. Se on paikka josta aidit ja siskot hankkivat elektroniikkaa, ja tulevat takuupalautusten ja -huoltojen epaonnistuttua sulle itkemaan ja pyytamaan tuotetukea.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.