sunnuntai, 2026-08-02
Ajoaika: 2h 40 min
Keskikulutus: 12.0 l / 100km
Kokonaiskilometrit: 6010 km
Päivää ilman asvaltti-ihottumaa Veikon polvissa: 31
Alunperin mietimme että menemme viimeistelemään saarihyppelyn Venetsian saaristossa. Pari saarta on vielä hyppimättä. Päätimme olla menemättä sinne Trieste viikonlopun oppien pohjalta. Täällä on torstaista saakka ollut päivisin 37-38 astetta varjossa lämmintä ja näin tulee olemaan lähtöömme saakka. Lämpötila on rehellisesti murhaava. Aamun raikas alin lämpötila on 25-27 astetta. Päivällä pystyy liikkumaan jonkun aikaa ja sitten isointa herraa alkaa harmittamaan aika paljon, silti liike on yhä mahdollista. Saman ajanjakson jälkeen pienin herra ei vaan jaksa enää ja siitä eteenpäin ryhmädynamiikka on huono. Uusi linjanveto, yli 34 astetta päivän lämpötilaksi on liikaa seikkailuille.
Tämä tiedostaen lauantaille otettiin kohteeksi Caorle ja sen uimapuisto Aquafollie. Auto parkkiin siihen matkailuautoparkkipaikalle ja siitä pyörällä kahvilaan, sitten vesipuistoon. Alkuperäinen suunnitelma oli syödä roskaruokaa luonaaksi ja päivälliseksi tai ainakin toiseksi ateriaksi, koska viimeinen viikonloppu! Lähtömme kesti niin kauan, että Caorlessa piti ensin syödä ennen kuin mennään kahville tai vesipuistoon. Siitä eteenpäin homma meni suunnitelmien mukaan, joskin kuumuuden vuoksi puistossa ei tullut syötyä roskaruokaa kuin välipalaksi. Kiitos kylmän veden iltapäivän polttava kuumuus ei haitannut lainkaan. Neljän aikaan pyörälimme keskustaan löytämään ruokapaikkaa ja tässä kohtaa murhaava kuumuus alkoi ajaa ryhmädynamiikkaa huonoon suuntaan. Ruokakaan ei pelastanut tilannetta kuumuuden vuoksi. Autolla paljastui uusi kuumuuden taso. Auto oli kuumentunut auringonpaisteessa niin kuumaksi, että takatilassa sisäpuolen metalliset osat olivat polttavan kuumia, saati sitten auton ulkopinta. Kun auton ilmastointi oli saanut lämpötilan sen verta alas, että isän kanjonissa ei enää valunut norona hikeä alkoi tunnelma parantua. Kesätalolle päästyämme olimme seurueena aika valmista kauraa lepäämään ja nukkumaan ilmastoidussa talossa. Sunnuntaina ei mennä mihinkään!
Sunnuntai oli rentoa talon sisällä olemista. Aikuisille äärimmäisen harvinainen sänky+TV leffa luksus. Veikko nautti piirretyistään. Ulos pistäydyttiin muutama kerta kävelylenkille, joita koitettiin pitää lyhyinä, mutta kolmeen pekkaan ne venyivät ja se tuntui hyvin nopeasti. Suorassa auringonpaisteessa on vain mielettömän, mielettömän kuuma. Pihalla ei ole kukaan, ei kukaan, missään. Vain me, kävelemässä pieniä lenkkejä. Autosta tuli noudettua popparit, jotka valmistettiin leffan kaveriksi. Kaiken kaikkiaan päivä on ollut rento, kunhan ei ole ulkona liian kauaa.
Illalla kävimme vielä viimeisen kerran kahvilassa nauttimassa iltadrinksut. Sanoin kiitokset tästä kesästä ja nähdään ensikesänä…
