2019-08-05

Ajoaika: ????
Sähkökilometrit: ????
Keskikulutus ??????
Kokonaiskilometrit: ~  8142 km

Heräsimme 05.30. Ajatus oli tehdä ensimmäinen julkinen joogasuoritus auton vieressä leirintäalueella. 05.30 oli vielä pimeää ja kaikki muut nukkui, joten päätimme torkkua vielä tunnin. 06.30 nousimme ylös ja teimme ensimmäisen julkisen joogasuorituksen. Käsittääkseni kukaan ei huomannut meidän joogaavaan aamulla.

Krista oli eilen valinnut Titiseen kiertävän vaellusreitin, joten aloitimme sillä heti yhdeksänmaissa kun kaikki aamuhärväys ja osittainen auton pakkaus oli saatu tehtyä. Vaelluksen kesto oli mitattu niin, että ehdimme syömään vielä leirintäalueella ennen uloskirjautumista. Vaellus oli hyvin helppo reitiltään. Käytimme vaellukseen karvan yli 2 tuntia. Ehdimme syömään rennosti lounaan ja kirjauduimme ulos vain 15 minuuttia yli sallitun takarajan. Pienoinen lomalipsahdus, mutta siitä ei onneksi rangaistu rahallisesti.

Seuraava maali oli Tribergin vesiputous, mikä on yksi Saksan korkeimmista, mutta ei korkein, mahdollisesti turistein. Isoin yllätys tähän mennessä täällä mustassa metsässä on turistirysien määrä. Ilmeisesti “kaupungit/kylät” ovat olemassa lähinnä “palvelemaan” turisteja, joita kai sitten riittää. Tribergin vesiputous on yllättäen asvaltoidun reitin päässä. Sitä voi lähestyä ylhäältä, keskitasolta tai alhaalta. Ala- ja keskitaso olivat aivan täynnä autoja – parkkeeraus sinne oli mahdotonta. Yläpäältä löysimme kivan tien reunan, mihin muutkin olivat parkkeeranneet. Vesiputouksen alue on mielenkiintoista nähtävää, muut turistit vaan pitää sulkea pois silmistä :D. Metsä on maagisen näköinen ja putouksen yläpäässä, missä se on lähinnä puro/koski kivien seassa, on mahdollista mennä istumaan veden päälle kiville. Siellä oli hyvä pohtia isoja asioita.

Illan viimeinen etappi oli hotelli. Hotelli on mukavan oloinen, mutta netin kanssa oli haasteita. WLAN toiminut normaalisti, ei edes laitteiston taktisen resetoimisen jälkeen. DHCP jakaa IPv4:sta ja IPv6:sta. Luulen, että DNS vastaa takaisin IPv6 osoitteilla tjsp, koska DHCP päällä vain IPv6 osoitteella varustetut internetsivut toimivat. Niinpä säädin manuaalisesit IPv4 osoitteet omiin laitteisiin. Sitten paljastui että verkko on rankasti fillteröitu, vain HTTP ja HTTPS pääsee ulkomaailmaan. Se ei minulle riitä, joten aloitin lopulta 3 tuntia kestäneen säätöoperaation. Herätin Turun kellarissa lepäävän kytkimen, tallennuspalvelimen ja blade centerini. Pääsyy operaation kestoon oli vanhentunut lisenssi VMWare ESX palvelimessani. Sen uusiminen vaati vähän luovaa reititystä, sillä siihen ei ole tarkoitus päästä käsiksi ulkoverkosta mitenkään helposti. Nyt illan päätteeksi on mahdollista surffata nettiä täysin vapaasti, mikä tarkoittaa että voin koittaa rentoutua HTB:n kanssa taas iltaisin vaellusten jälkeen.

{
  "error": "deleted_client",
  "error_description": "The OAuth client was deleted."
}