Saturday, 2024-07-27
Ajoaika: 2h 21 min
Keskikulutus: 10.7 l / 100km
Kokonaiskilometrit: 4745 km
Päivää ilman asvaltti-ihottumaa Veikon polvissa: 2
Loppusuoralla reissua ollaan. Veikko puhuu yksittäisiä sanoja ja lyhyitä lausetta italiaa muille lapsille, kaupan kassalle jnpp. Vanhemmat naispuoliset ihmiset tulevat silittelemään poikaa ja kertomaan kuinka kaunis hän on, hän ei huomioi heitä lainkaan. Minä, minä en vieläkään puhu italiaa, mutta poljen penteleen nopeasti liikenteen seassa. Krista puhuu taas merkittävän paljon italiaa. Hän pystyy pitämään pientä keskustelua yllä. Maisevat alkavat näyttää tutulta, alamme olla tottuneet arkeen. Ilmasto toki yllättää meidät vielä. Selvästi, ollaan reissun loppupuolella.
Maanantai
Yksi sisäänrakennetuista tavoitteista oli viettää italiaista iltaa, aperatiivia jnpp paikallisessa kahvilassa. Krista oli valinnut meille tähän tarkoitukseen Hibiscuscafeen, missä ulkoilmatilassa pääsi nauttimaan syötävistä. Tilaukset eivät menneet 100% oikein, aperatiivit jäivät puuttumaan, mutta kaikki muu oli sen verta onnistunutta, että tämä ei pieni vaje ei jäänyt meitä haittaamaan.
Tiistai
Kristan ja minun pyörällä liikkumisessa on isoja eroja. Käytännössä tämä tarkoittaa, esimerkiksi yhdessä risteyksessä, Krista käyttää pyöräilijöiden liikennevaloja, minä autoliikenteen valoja. Krista on pyöräkaistalla, minä autokaistalla. Tämä risteys on matkalla päiväkodille. Krista on maininnut, että hän pitää erityisesti siitä liikennevalosta, sillä kun pyöräilijöille palaa vihreä kaikille autokaistoille on punainen. Saa mennä ihan rauhassa risteyksen yli. Tänään seikkojen vuoksi sattumalta tuolla pyöräkaistalla autokaistan sijaan ja ajattelin, että “Hittolainen. Otetaan pyöräilijöiden kunniakierros, menen pyörävaloilla. Kun pyöräilijöiden valo vaihtoi vihreäksi ja lähdin liikkeelle minun päältä meinasi ajaa vanhempi naishenkilö autollansa. Onneksi en ehtinyt vielä paljoa kääntyä vasemmalle kun hän veti edestäni ohi, eli taas tuli autoilija takavasemmalta pyöräilijää kohti. Olen sitä mieltä, että minun taktiikkani on parempi. Minä ainakin tiedän, että kaikki autotkin liikkuu, enkä elä harhaisessa mielitilassa, että vain pyöräilijät liikkuvat.
Kaupassa pikku blondia taas siliteltiin, yllättäen ja pyytämättä – vanhempien naisten toimesta. Kaupan työntekijältä tuli silitysten lisäksi ilmapallo. Sillä sai reaktioita herrasta pihalle, GRAZIE!
Keskiviikko
Olimme ajatelleet mennä takaisin Blufanin. Visioissa oli, että tässä arki-iltana poiketaan siellä ja viikonloppuna käydään pitemmällä seikkailulla. Auto näytti ulkolämpötilaksi 43 astetta ja kaikki auton pinnat olivat polttavan kuumia. Toinen yllättävä sivuvaikutus oli se, että sisäverhoilun liiman liimaomainaisuudet lakkasivat toimimasta, sisäverhoilu repsotti irti puolesta katosta. Saimme Adrealta lainaan niittipyssyä ja sen muutamalla jäljellä olevalla niitillä niitattiin kattoa kiinni sen verta että pääsimme matkaan ja käymään Bluefanilla. Torstaina korjataan tämä asia. Bluefan oli webbisivuillaan ilmoittamatta, kiinni tänä keskiviikkona, joten se vilvoitus jäi väliin. Päätimme lähteä takaisin päin ja poiketa rannalle. Auto yhä näytti 42 astetta ulkolämpötilaksi ja aikuisilta loppui virta. Rannalla söimme kahvilassa jätskit ja heitimme hanskat tiskiin. Liian kuuma, takaisin kesätalolle! Paluumatkalla jännitystä ilmaan toi maastopalo alta kilometrin päässä meidän kesätalolta. Liikenne oli luonnollisesti uudelleenjärjestelty, joten matelimme kohti kesätaloa pitkään ja hartaasti. Illan Magatreenit jäivät väliin tämän draaman vuoksi. Päädymme siihen, että täällä on yksinkertaisesti liian kuuma, liian kuuma käydä enää viikonloppuseikkailulla. Auto on ilta kymmenen aikaan vielä hiostavan kuuma, se ei enää jäähdy päivän poltteesta.
Torstai
Auto näyttää 42 asetta lämpöä ja kattoverhoilua on tippunut uudelta alueelta alas. Auto myös pitää kiljuvaa meteliä välillä, joten huoltoliikkeeseen matka käy. Saamme ajan tiistaille. Tiistaiaamuna vien auton sinne ja katsotaan minkälaista haastetta on luvassa tällä kertaa. Andrea oli saanut lisää niittejä, joten kymmenen aikaan illalla, kun kattoliimat tilapäisesti piti taas verhoilua paikallaan niittasimme kattoverherhoilun kattavammin kiinni. Mies kokovartalohikoili, auto hehkuu lämpöä yhä tähän aikaan. Yöpyminen autossa on selvästi mahdotonta.
Perjantai
Viikonlopun suunnitelmat on muutettu kesätalopohjaisiksi. Palaamme talolle aina yöpymään. Tänään lähinnä pakattiin autoa ja leikittiin talolla ilmastoinnin suojassa. Luoja täällä on kuuma.
Launtai
Viikonloppuseikkailu, vanhat hitit -versio! Rauhallisen aamun jälkeen ajoimme Chian rannalle nauttimaan hetkeksi vedestä ja rantahiekasta. Veikko on nyt sinut meren kanssa ja menee ilolla sinne hakemaan vettä hiekkalinnajuttuihin, vanhempien ja vesipatjojen päälle. Osa kohteista vastusti ja huusi kastelusta enemmän kuin toiset. Autolla suihkuteltiin isoimmat hiekat pois reissaajista ja palasimme samaan ravintolaan syömään kuin missä viimeksi olimme täällä Chiassa käydessämme. Jälleen kerran, loistoruokaa ja jälleen kerran, pieni herra toteaa syötyään riittävästi, että hän vetäytyy päiväunille peräkärryyn. Peräkärry sisälle ilmastoituun tilaan ja herra veti pitkät tirsat. Vanhemmat tälläkin kertaa työsti viinipulloa, mutta nyt, nyt hyödynnettiin sitä faktaa, että täällä saa kävellä viinipullon kanssa pois ravintolasta. Kolmen tunnin ruokailun ja tirsojen jälkeen poistuimme ravintolasta viinipullo kädessä. Autossa viinipullo pääsi jääkappiin ja matka kohti Bluefania pääsi alkamaan.
Kakkoskierros Bluefanissa oli Veikolle riemua, nyt hän uskalsi altaisiin, uskalsi uida käsipohjaa, laskea mäkeä ja leikkiä vedessä poliisia ja rosvoa. Isä joutui vankilaan monta kertaa – valepukki kun kerran oli. Vanhemmat pääsi laskemaan pari kertaa isompia liukumäkiä ja jostain syystä aika vain lensi, yht’äkkiä oli kuusi ja piti poistua paikasta. Sää tuntui viileältä useita minuutteja altaasta nousun jälkeen. Auton kohdalla oli jo “aika lämmin”, autossa minusta tihkui hikeä pihalle päästä niin paljon, että sitä meni norona selässä, tippui naamasta … sanoisin että täällä on aika h##metin kuuma, järkyttävän kuuma suorastaan.
Ilta ilmastoidussa talossa ja elämä maistuu taas. Vaikka haluttaisi olla vielä kuukausi reissussa, ehkä tämä paikka ei ole oikea paikka meille. Lämpötila nousee vielä koko elokuun ajan ja jo nyt tämä on aivan mieletön. Täydellinen vapaa päivä!
