Sacrebleu!

2018-08-06
Ajoaika: 2 tuntia 47 minuuttia
Keskikulutus:  12.8 l/100km
Keskinopeus: 75 km/h
Kokonaiskilometrit: 6233 km
Heräsimme kevyeen bensan katkuun. Koitimme ottaa rennon mukavan aamun. Istua rauhassa, nauttia veden solinasta, ruuasta. Kävimme lenkillä ja pyysimme pientä venytystä poistumisaikaan: Sen sijaan, että lähtisimme kahdeltaoista poistuisimme kahdelta. Aamiaisella tein pienen konsultointisoiton Suomeen selvittääkseni minkälaisia ongelmia tästä voisi seurata ja minkälaisia korjausoperaatiota voi olla edesä.
Lenkillä päättelimme miten laskea vuodon sijainti. Blogauksen vuoksi tiedämme tarkkaan kilometrit ja minun tankkauspäiväkirjan vuoksi tiedämme millä kilometrimäärällä tankki on vedetty täyteen. Näiden tietojen avulla laskelimme 130 km kohdalla bensa haisee vielä vähän. 150 km kohdalla se on vielä havaittavissa jollain tasolla.
Saimme rentouduttua hyvin leirintäalueella. Katselimme puron solinaa, kokkasimme kaukana autosta ja juttelimme rennosti. Takaiskuista huolimatta tunnelma oli takaisin ylhäällä. Tämä voidaan taklata, ongelma ei ole kovin paha. Kahdentoista jälkeen huomasimme horisontin tummenevan, hiljaisuuden rikkoo Juha:
“OK Google”, “Is it going to rain?”
Koneääni vastaa: “yes, it is expected to rain”
Pakkasimme auton suurinpiirtein lähtövalmiiksi ja menimme nauttimaan mukavan viileästä ja aurinkoisesta kelistä. Puoli kaksi alkoi satamaan hyvin kevyesti. Hyppäsimme autoon ja lähdimme kohti Montpellieriä. Matkalla pysähdyimme kahdesti eri huoltoasemilla. Ensimmäinen pysähdys oli kun tankissa oli hieman enemmän kuin 3/4 bensaa. Kurkkaus alle: pientä kosteutta, tippa näkyy. Toisella huoltoasemalla, vähän alta 3/4 bensaa tankissa. EI BENSAA TANKIN ALLA! WOOO! Reikä on siis jossain ylhäällä. Voimme ajaa ongelmitta Suomeen kunhan tankkaamme auton vain 3/4 täyteen. Bensakirjanpitoni muuttuu villiksi, mutta se on pieni tappio. Koitamme silti korjauttaa autoa Montpellierissä.
Tunnelma nousi melkoisesti autossa. Kännykkäni ilmastointi toimii, bensantankkiongelma on ratkottu käytännön tasolla – kaikki on taas hyvin!
Ja tiet! Vihdoin tiet oli mielekästä ajettavaa! Audi meni Carrera kaistalla 130km/h viuhuen ohi ranskalaisten pikku autojen, jotka ei pysty tai uskalla vetää vuoristossa nopeusrajoitusten mukaan. Tätä on odotettu, tätä on haluttu. Pariisin ympärillä on tylsä ajaa moottoriteillä, siellä ei ole nähtävää, siellä ei ole tehtävää, mutta täällä! Täällä oli mutkia, vauhtia ja mahtavia maisemia.
Pysähdyimme vielä kerran tekemään päivällisen itsellemme ja samalla tarkistamaan auton alle. Ei vuotoa! Valitsemamme ruokapaikka oli jännänoloinen parkkipaikka. Yksi auto oli tiilien päällä vailla renkaita, toinen oli tunkin varassa vailla kuskin eturengasta. Tänne ei omaa autoa pitkäksi aikaa voi jättää 😄
Saavuimme viideksi ystävämme luokse Cournonterraliin. Kyseessä on pienen pieni kaupunki Montpellierin vieressä. Vietimme juttelun täytteisen illan ihastellen heidän taloprojektiaan ja jutellen kaikesta maan ja taivaan välillä. Jälkeen yhdeksän lähdimme kohti leirintäaluetta, joka menee kiinni kymmeneltä. Päästyämme leirintäalueelle toteamme porttien olevan kiinni. Kyltti sanoo, että ne menee kiinni vasta kymmeneltä. Me olemme lukitun portin edessä 21:30. Meidän taakse ilmestyy auto, joten menimme sen luo puhumaan. Törmäämme vahvaan kielimuuriin ja väsyneenä totean Kristalle, että väistetään, päästetään heidän sisään ja koitetaan ratkoa tämä ongelma. Heidän mentyä sisään Krista käskee minun ajaa perässä sisään! Tailgatin! Miksi en itse tajunnut. Ehdimme puomin alta sisään kauniisti! Ajaessamme kohti ruutuamme 11, ylitämme kaksi KORKEAA hidastetöyssyä ja toisesta niissä – oliko ensimmäinen – kuuluu ruma ääni auton alta. Auton käyntiääni vaihtui munakkaasta miehekkääksi. Pelkääjän puolen katalysaattori otti pohjakoskeusta ja pakoputki vauhrioitui jotenkin.
Jo toinen yö putkeen kun vedämme yöpuulle tietäen, että autossa on ongelmia. Tämäkään ei ole pysäyttävä isku, mutta kaikki vakuuttelutaito tarvittiin että Krista uskoo auton pääsevän vielä Suomeen. Pieni summaus ennen yöunia:
Juhan känny: Akku on heikossa hapessa, mutta toimii, matka-akulla ladataan tarvittaessa.
Auton bensatankki: Vuoto jossain 3/4 – täyden tankin välissä, eli jossain hyvin ylhäällä, tankataan vähemmän.
Auton pelkääjän puolen pakoputki: Jossain päin on murtuma tai jotain on irti, kuunnellaan munakasta mörinää.
*PUUUUH* Positiviisuuden kautta voittoon.

[Best_Wordpress_Gallery id=”209″ gal_title=”Montpellier, 2018-08-06″]

Leave a Reply