Kanootilla kanaalissa

2018-08-01

Ajoaika: N/A

Keskikulutus: N/A

Keskinopeus: N/A

Kokonaiskilometrit: 5009 km

Tuli nukuttua liki 11 tuntia. Loppurutistus oli vienyt mehut ja nyt olimme saapuneet pisteeseen, missä univelka piti maksaa. Aamulla patonkilenkki jäi väliin, mutta työpäivä aloitettiin hyvällä energialla.

Työpäivän jälkeen oli edessä viimeinen La Rochelle aktiviteetti. Olemme puhuneet melkein koko matkan ajan, että siihen kanaaliin, minkä viertä menemme aina mennessämme La Rochelleen ja jonka ylitämme joka aamulenkk, pitää päästä melomaan. Niinpä syötyämme lähdimme Kanoottiliikkeeseen. Olimme perillä ehkä varttia yli viisi. Myyjä ei suositellut kanoottireissun ottamista, mutta sanoi myyvänsä meille sen kyllä jos haluamme. He suosittelevat puolitoista tuntista reissua ja he ovat auki vain puoli seitsemään saakka. Me ehtisimme siis menemään vain tunnin. Otimme sen tunnin, sillä tänään on viimeinen mahdollisuus tehdä tämä.

Meloimme isoa synkkää tunnelia(tm) edeltävälle sillalle saakka. Siihen meni puoli tuntia, puolessatoista tunnissa olisimme varmaan ehtineet tunneliin saakka. Sinne meneminen olisi kysynyt isosti pokkaa, sillä sen läpi melominen olisi vienyt aikaa meidän taidoilla. Valitettavasti emme pystyneet suomalaiseen tarkkuuteen vaan myöhästyimme viisi minuuttia palautuksen takarajasta. Takaisin melominen vei muutaman minuutin pitempään. Koitimme bongata Lutra lutria, mutta niitä ei näkynyt yhtään. Niiden sijaan eläinkunnan edustajina näimme yhden rotan (söpö!), linnunpoikasia ja läjän lintuja. Maisemat olivat kohtalaisen mielenkiintoisia ja perspektiivi “päivittäiseen” matkaan mukavan erilainen.

Kajakoinnin jälkeen meillä oli hetki aikaa tapettavana ennen kuin minun viimeiset Magatreenit alkoivat. Kävimme läheisessä leipomossa ostamassa ruokaa, eilisiä leipiä, halvalla kun sai, pari ja leivokset per nenä. Mussutimme näitä iloisena kanaalin rannalla ja seurasimme pikku koiraa joka hyppi kanaaliin uimaan useita kertoja. Paluumatkan takaisin pyöräilimme kanaalin alhaalla vieressä, emmekä ylhäällä pyörätiellä. Siellä oli todella kaunista.

Ennen illan treenien alkua kysyin Tonylta voinko tarjota hänelle oluen tai jonkin juoman treenien jälkeen. Hän suostui olemaan hetken, hänellä oli illallistapaaminen mihin piti ehtiä. Tony englanti ei ole täydellistä, niinpä pieni väärinymmärrys pääsi sattumaan. Tunnin alussa hän piti pienen puhuttelun, jossa mainittiin minun nimi. Minulle tuli hieman jännä fiilis siitä puheesta. Kysyin pariltani mitä Tony sanoi. Hän kertoi, että Tony sanoi tämän olevan minun viimeinen kerta ja että minä tarjoan juotavia treenien päätteeksi. Ah. Tarjoan siis treenaajillekin, ei se mitään. Näinhän mä sen aattelinkin. Ilta tuli silti halvaksi, treenien jälkeen meitä oli kuusi istumassa yhden oluen verran urheilukeskuksen baarissa.

[Best_Wordpress_Gallery id=”205″ gal_title=”La Rochelle, 2018-08-01″]